Tämähän ei missään nimessä ole mahdollista Suomessa, eihän…

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201805112200936380_ul.shtml

”Opetuksessa muun muassa seksuaalivähemmistöön kuuluvia neuvottiin kivittämään kuoliaaksi tai tappamaan heidät heittämällä korkeiden rakennusten ikkunoista. Arkkivihollisten, juutalaisten painotettiin olevan korruptoineita, ahneita ja kavalia.

Opetuksessa myös kaikenlainen muslimien sulautuminen belgialaiseen yhteiskuntaan tai yhteistyö viranomaisten kanssa kiellettiin islamin vastaisena.”

Tällaisesta on  koitettu keskustella julkisestikin, mutta joidenkin mielestä tällainen ei missään nimessä ole Suomessa mahdollista.

Täällähän on vain rauhanomaisia ja erityisesti muita suvaitsevia muslimena…

Yleisradio esittää: Amatsoonin pilven alla

Amazonin omistaja on ihana, Amazon mullistaa Suomen kaupan, Amazonin tekoäly on uusi perheenjäsen – enkä edes käynyt Areenassa etsimässä. Yle on ollut aivan rähmällään maailman rikkaimman miehen Jeff Bezosin jättifirmaan ja oikeastaan ainoa vähäinen kritiikki tuli pyöreästä pöydästä. Alan suhtautumaan tähän ihastukseen hieman skeptisesti. Vaikken salaliittoihin usko, näen tässä hieman ns. heikosti kontrolloitua julkisen talouden hoitoa ja löyhää kykyä toimia puolueettomasti.

Olet pilvessä!

Oletko koskaan käynyt Ylen verkkosivuilla, tai kuunnellut tai katsellut mitään Areenasta? Onneksi olkoon, olet käyttänyt amerikkalaisen Amazonin palveluita. Ehkäpä olet maksanut kotimaisella maksunvälityspalvelulla jotain verkossa? Sama lopputulos. Esimerkkejä kotimaastakin löytyisi tuhansia. Luit varmaan Yleisradion uutisen siitä miten kaikki kotimainen uutistuotanto ja viihde siirrettiin USA:n lainsäädännön alaisuuteen? En minäkään. En todellakaan ole salaliittoteorioiden ystävä mutta osaan katsoa eteeni. Samaan aikaan kun Yle siirsi kaikki palvelunsa Amazonin alaisuuteen ilman kilpailutusta, alkoi uutispuolella loputon tarjonta Amazonia ylistäviä artikkeleita. Ehkä se on sattumaa mutta näyttää rumalta.

En kiistä etteikö Amazonin tarjoama ”AWS” pilvipalveluympäristö olisi teknisesti erittäin pätevä. Se on pilvipalveluiden Sveitsin linkkuveitsi: kaiken saa hetkessä ja helposti eikä alkuun hintakaan ole kova. Pian alkaa kuitenkin Poppaloora-ilmiö, AWS on tässä se halpa auto jolla ajaminen on kallista. Nimittäin heti kun palvelusi suosio kasvaa, kasvaa myös hintalappu melko jäykästi. Mutta kun se on niin ihanaa ja helppoa ja mm. Yleisradion merkittävin osin kustantamat markkinointiseminaarit kotimaassa lupaavat että kaikki on ihanaa ja ongelmatonta. Yle ei edes harkinnut kotimaisia optioita eikä takuuvarmasti uutisoi heistä sanaakaan. Ehkä tämä on EU-lainsäädännön tahtotila, mutta en arvosta sitä.

Amazonin omistaja Bezos kertoo olevansa Trumpin vastustaja, mutta ainakin CIA:lle hän on taivaan lahja. USA:n laki sanoo että kaikki amerikkalaisten firmojen hallussa oleva tieto on USA:n tiedustelun omaisuutta, riippumatta missä päin maailmaa se sijaitsee. Snowdenin paljastukset kertoivat USA:n harjoittavan tiedustelua myös teollisuusvakoilun nimissä, ei siis suinkaan ainoastaan terroristien etsintään. Iso osa suomalaisistakin startup-yrityksistä käyttää Amazonin palveluita. Kovin moni epäonnistuu koska kilpailija jenkkilästä sattui patentoimaan vastaavan tuotteen nopeammin. Ehkäpä kilpailija oli fiksumpi tai ehkäpä kilpailija sattui tietämään hieman enemmän. Ehkä sekin oli sattumaa, mutta ainakin pelinappulat on aseteltu mielenkiintoisella tavalla.

Kilpailu piristää

Ei ole huono juttu että Amazon kiristää verkkopalveluiden kilpailua. Terveen kilpailun merkki on kuitenkin vaihtoehtojen tarjonta. Se, että markkinoilla on maailman kahden rikkaimman miehen omistamia amerikkalaisia palveluita ei ole kilpailua. Moni EU:ssa toimiva kilpailija on teknisesti pätevä ja moni pohjoismaalainenkin tarjoaja pystyy kisaamaan erinomaisesti. Alma Media esimerkiksi käyttää kotimaisia tarjoajia. Nämä tarjoajat eivät kuitenkaan voi kisata medianäkyvyydessä jenkkien kanssa. Tavalla tai toisella, likaisella pelillä tai sattumalla, Amazon on ostanut Ylen markkinointitarkoituksiin. Se ei ole kilpailulle oikein.

Arvon lukijat, teillä on kaikki oikeus pistää tämä vastarannan kiisken piikkiin. Minä en juurikaan tarvitse Amazonin tai kilpailija Microsoftin pilvipalveluita. Näen niiden tekniset ominaisuudet mutta en pidä asiallisena siirtää kaikkea maamme tietoa Trumpin hoiviin. Toivoisin kovasti näkeväni edes joskus valtamediassa hieman kritiikkiä tälle estottomalle rakkaudelle jenkkiläisiä palveluntarjoajia kohtaan. Jos ei muuta niin edes vaihtotaseen alijäämän hillitsemiseksi.

Sipilä, laestadiolaisuus ja hyväveliverkostot

Politiikan tutkija  Lapin Yliopistosta Airi Linjakumpu on tehnyt laajan tutkimuksen laestadiolaisuudesta.

”Tutkija yllättyi: Lestadiolaisten taloudelliset verkostot ovat tiiviitä ja välillä arveluttavia”

Kuten tunnettua mm. pääministeri Sipilä on laestadiolainen ja asuu Kempeleellä, joka on vahvaa laestadiolaisten aluetta. Tutkija ihmetteli myös sitä, kun laestadiolaisilla menee rahan ansaitseminen edelle uskonnon.

Laestadilaisuus on ilmeisen suosittua Pohjois-Suomessa, jossa jäseniä lahkolla on peräti n. 100.000.

”Laestadiolaisilla on tiiviit verkostot, joissa ovat mukana niin virkamiehet, kuin yrittäjät. Tutkijan mukaan erikoisesti rakennusala on sellainen, jossa verkosto toimii. Voi vain arvailla miten tonttipolitiikka ja rakentaminen hoidetaan, kun hyväveliverkosto päättää asioista.”

Lasetadiolaisuudessa arvostetaan yrittämistä enemmän, kuin voisi olettaa.

”Lestadiolaisuuden taloudellisilla verkostoilla on kääntöpuolensa, josta liikkuva tieto on ollut epämääräisempää. Ilkeimmät puhuvat mafiasta, joka hylkii ulkopuolisia ja suosii omia.”

Lukiessa tutkimustulosta tulee mieleen väkisinkin kysymys, onko kyseessä uskonnollinen lahko vai jonkin sortin mafia?

Lainaukset Helsingin Sanomista 11.5.2018

Kun taas on aika auringon ……

Aurinko armas suosii nyt meitä pohjolan ihmisiä. Pitkän talven ja erittäin kylmän alkukevään jälkeen tämä nyt meneillään oleva säätyyppi on uskomaton. Meitä hellitellään jo pian hellelukemilla (yli +25 c).

Terassit on täynnä väkeä ja kylmä kalja hivelee kurkkuja. Voisiko muuta toivoa?

Talvivaatteet on joutanut kesäsäilöön ja tilalle on tullut kepeät kesävaatteet. Mutta pieni varoituksen sana vanhemmille herroille. Älkää vielä luopuko pitkistä kalsareista, sillä se eturauhasveitikka voi tykätä huonoa jos vaikka sattuisi istumaan kylmälle kivelle.

Tytöt ovat nyt koreita keveissä kesävaatteissan. Nyt on vaan muistettava metoo-huudot, että ei mentäisi liian liki. Katsoa saa, mutta koskea ei.

Siinä sitä on vanhenevan miehen kesähupi, kun istuu terassilla ryystämässä kaljaa ja katselee ohi sipsuttelevia tytönhupakoita sekä muistelee nuoruuttaan.

Jo kaupassa ostohetkellä rikkinäiset housut

Vanhan liiton ihmisenä riittää nykyhetkessä ihmettelemistä. Esimerkiksi nämä reikäiset farkut. Tuntuu että varsinkin teini-ikäisillä ja vähän vanhemmillakin ne alkavat olla aivan must. Käsittämätöntähän se minun mielestäni on että valmiiksi risoja kalliilla hinnalla ostetaan. Ja sitäkin ihmettelen että kun nykyihmisellä on pyrkyä kulkea omia polkujaan olla yksilöllinen niin kuitenkin kaikilla risat housut jalassa eli laumasieluja kuitenkin loppuviimeksi ovat.

Tästä ei kai voi nuoria arvostella vaikka mieli tekisi mutta rikkinäiset housut hyvinvointivaltiossa tuntuu näin vanhemmalla iällä irvokkaalta kun tietää että maailmassa miljoonat ihmiset kulkevat risoissa vaatteissa ihan muista kuin ulkonäkö ja imago syistä.

Pyhäpäivän ratoksi eläketurvasta

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248367-puoluesihteerin-huomio-suomalaisten-elakkeista-tulisi-ajatella-enemman-veroista
–
Antti lupasi 100 euroa pienimpiin.
Tuomas haluaa leikata.
– Molemmat ovat oikeassa sillä eläke on itseasiassa sosiaaliturva.
Eläkkeen voisi rajata 2000-4000 riippumatta siitä miten kukin on sitä voinut kartuttaa.
Ylärajan alentaminen toisi varaa korottaa niitä pienimpiä eläkkeitä.
Samalla monimutkainen sosiaaliturva voitaisiin yksinkertaistaa.
– Hyvä ajatus mutta eihän päättäjät voi luopua heille tulevista korkeista eläkkeistä.
Toisaalta onhan olemassa erilaisia säästövakuutuksia heille jotka työelämässä ansaitsevat yli
normaalin elämisen tarpeen.
– Ehkäpä pitäisi vielä olla varallisuuden arviointi ennen eläkkeen määräämistä sillä kaikki eivät välttämättä tarvitsisi eläkettä edes vanhuudenpäivillään?

Tänään on EU:n päivä – show what?

Mitä tavallinen suomalainen tietää EU:sta? Tässä joitakin asioita, jotka esiintyvät melko usein mediassa.

  1. EU:ta johdetaan Brysselissä päämajaa pitävästä komissiosta, jota ei ole vaaleilla valittu. Suuri demokratiavaje. Se tiedetään, että komissaarit, joista yksi on suomalainen Jyrki Katainen, joka oli aikanaan Suomen huonoin pääministeri ja pakeni sitten Brysseliin kesken vaalikauden, kun oli pääministerinä hankkinut komissaarin paikan nuolemalla komission puheenjohtajan p—-ttä. Sekin tiedetään, että komissaarit nostavat huikeita palkkoja ja eläke-edut ovat ruhtinaalliset. Rahat kerätään jäsenmaiden verovaroista.
  2. EU:ssa eletään erittäin tuhlailevasti. Parlamentti matkustaa Brysselistä Ranskan Strasbourgiin kerran viikossa ja siihen kulutetaan rahaa aivan turhaan monia miljoonia kuukaudessa ja verovarojamme tietty. Kyse on Ranskan ylpeydestä pitää kiinni tästä menettelystä.
  3. EU:n komissio suoltaa jäsenmaille direktiivejä, joista monet ovat aivan naurettavia, kuin se kiero kurkkukin aikanaan.
  4. Tärkein tieto EU:sta on se, että jäsemaiden maksamista jäsenmaksuista osa palautuu takaisin jäsenmaille erilaisina tukina, kuten esim. maataloustukena. Mutta tässä rahanjaossa jäsenmaille ei noudateta tasapuolisuuta, vaan jotkut maat ovat ns. nettomaksajia ja jotkut toiset taas nettosaajia. Esim. Suomi on nettomaksaja, joka tarkoittaa, että me maksamme enemmän, kuin saamme tukia. Puola, Unkari Romania ym. uudet Itä-Euroopan maat taas saavat paljon enemmän rahaa EU:ta, kuin maksavat sinne. Suomalaiset veronmaksajat elättävät siis näitä nettosaajamaiden kansalaisia omalta osaltaan. Oma lukunsa on Kreikka, joka on kupannut satoja miljardeja euroja muilta jäsenmailta siten, että muut jäsenmaat ovat joutuneet takaamaan rahat, jotka on lainattu pankeilta. Jos Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan pankeille takaajat joutuvat maksamaan ne, myös Suomi, jonka osuus on miljardiluokkaa.
  5. Tässä oli tärkeimmät asiat, mitä tavallinen kansalainen tietää EU:sta näin EU:n päivän ehtoona.

Demarin tekopyhyys ja täydellinen suhteellisuudentajun puute ei yllätä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005674066.html

”– Nyt Euroopassa myös politiikan valtavirrassa esiintyy rotuhygienian aatteita. Samastun heihin, joita voisi uhata ei-vapaaehtoinen eutanasia oloissa, joita emme nyt osaa kuvitella.

– Ei ole lainkaan mahdotonta, etteikö rodunjalostuksesta tule vielä sivistyneidenkin yhteiskuntien aatteellista valtavirtaa, yleisesti hyväksyttyä ja jopa arkipäivää. Merkkejä on näkyvissä, enkä halua hyvääkään tarkoittaen antaa elinkelpoisuuden arvostelemiseen ja sen traagisiin seurauksiin yhtään työkalua.”

Ilmeisesti Harakka ei ole lukenut lakiehdotusta, ei ymmärrä lukemaansa tai kuvittelee potaskan jauhannan tuovan lisää ääniä seuraavissa vaaleissa.

On todella mautonta verrata rodunjalostusta ihmisen itsensä haluamaan arvokkaaseen kuolemaan, mutta ehkäpä Harakka kuvailee ennemminkin omaa ajatusmaailmaansa.

Todella säälittävää potaskaa.

Suomen ilmastohihhulit räksyttävät vain metsänhakkuista ja sivuuttavat maapallon pahimman uhkan täysin

https://www.aamulehti.fi/uutiset/sademetsien-pelastajaa-pelottaa-palmuoljyn-lisaksi-maailman-vaestonkasvu-kukaan-ei-puhu-tasta-norsusta-huoneessa-200932807/

””Ihmispopulaation kasvu on pelottavaa. Viime vuosikymmeninä on huomannut, kuinka aggressiivisesti talous kasvaa samalla esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. Kaikki haluavat elää samalla tavalla kuin esimerkiksi Suomessa eletään”, sanoo World Land Trustin perustaja John Burton.”

Kerrankin joku tunnettu henkilö puhuu asiaa, mistä Suomen ilmastohihhulit käytännössä vaikenevat täysin.

Nyt lähti TTY:n rehtori Mika Hannula – fisio jäi kesken (onneksi?)…

Anna-Kaisa Ikonen jo ottikin hatkat, vaikka hänelle ensin pikapikaa ”sävellettiin” kaupunginjohtamisen professuuri, ja sitten nimitettiin yliopstojen yhdistämishankkeenkin ”johtoon” muutamiksi viikoiksi.

TTY:n Yliopistosäätiön puheenjohtaja kemisti Marja Makarow on sekopää.

Hannula siirtyy huomaatavasti ”vaatimattomampaan” tehtävään Teknologiakampus Turku Oy:ön.

Voi vain toivoa, että ainakin keksimääräinen teknologinen tietämys nousee molemmissa kaupungeissa…

https://www.aamulehti.fi/uutiset/ttyn-rehtori-mika-hannula-jattaa-tampereen-uusi-tyo-alkaa-syyskuussa-turussa-200930522/

TTY:n rehtori Mika Hannula jättää Tampereen – Uusi työ alkaa syyskuussa Turussa

Hän siirtyy Turun yliopistoon johtamaan perustettavaa Teknologiakampus Turkua, jonka tarkoituksena on lisätä tekniikan alan koulutustarjontaa ja tutkimusta sekä yritysyhteistyötä.

Jaana KerolaAamulehti

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) rehtorina kaksi vuotta toiminut Mika Hannula, 50, siirtyy johtamaan Teknologiakampus Turkua. Hän aloittaa uudessa työssään syyskuun alussa.

Teknologiakampus Turun tarkoituksena on lisätä tekniikan alan koulutustarjontaa ja tutkimusta sekä yritysyhteistyötä.

Hannula on ollut mukana Tampere 3 -korkeakouluyhteistyön suunnitte- lussa ja toteutuksessa vuodesta 2015 alkaen viime kesään saakka.

–Strategisen johtoryhmän toiminta lakkautettiin kesällä 2017, hän kertoo.

Kun Hannula nimitettiin vuonna 2016 rehtoriksi, hänelle annettiin pääteh- täväksi viedä yliopisto hallitusti osaksi uutta Tampere 3 -korkeakouluyhteisöä.

TTY:n uusi rehtori Mika Hannula haluaa rakentaa Tampereelle aivan uudenlaisen suuryliopiston

Yhteisöön liittyen Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät ensi vuoden alussa uudeksi säätiöyliopistoksi. Lisäksi säätiö harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa sen pääosin omistamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Yhdistyminen varmistui joulukuussa 2017, jolloin eduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti Tampere 3:een liittyvät lait. Yhdistymistä viedään nyt eteenpäin voimaanpanolain määräämässä tahdissa.

Miten tämä tehtävä Turussa löytyi, TTY:n rehtori Mika Hannula?

–Suora rekrytointi. Minuun otettiin yhteyttä viime joulukuussa.

Miltä yhteydenotto kuulosti tuolloin?

–Kiehtovalta. Tuolla alueella on selkeä tarve parantaa nykyisestään kil-pailukykyä tekniikan koulutusta ja tutkimusta kehittämällä. Siellä on vahva yhteisymmärrys asiassa alueen neljän korkeakoulun, kaupungin ja elinkeinoelämän kesken.

Millä tavalla tämä osaamiskeskittymä poikkeaa Tampere 3:n tulevista kuvioista ja tavoitteista?

–Alkuperäinen tavoite oli Tampere 3:ssa lähteä tekemään ihan uuden- laista yliopistokonseptia, mutta siitä on tullut kahden yliopiston fuusio ja ikään kuin konserni, johon tulee 1–3 ammattikorkeakoulua.

–Fuusiointi on nyt korostunut Tampereella valtataisteluineen. Turussa huomio on hyvien asioiden tekemisessä yhdessä, jotta saadaan aiempaa parempaa aikaiseksi.

Mikä on tärkein oppi, jonka viette Tampereelta matkassanne uuteen työhön?

–Vien yliopiston luontevan vuorovaikutuksen ympäröivän yhteiskunnan ja yritysten kanssa.

Onko nyt helpotuksen hetki päästä tekemään yhteistyötä omille ajatuksille ideaalilla tavalla?

–Turku näyttää tällä hetkellä tarjoavan hyvät edellytykset sen kaltaiseen työhön, mitä haluan tehdä ja mihin uskon.

Missä vaiheessa Tampere 3 lähti suuntaan, joka ei enää sopinut omiin ajatuksiinne?

–Vuoden 2016 alussa vararehtorityöryhmän visio alkoi murentua. Silloin alettiin kyseenalaistaa säätiöyliopistoa ja siihen liittyvää johtamismallia sekä yhdessä siihen mennessä rakennettua.

–Säätiöyliopisto on minulle paljon muuta kuin vain juridinen yliopiston hallintomalli, ja siihen liittyy aito henkilökunnan ja opiskelijoiden mukaan ottaminen niin, että voi olla myös eri mieltä ja tehdä myös virheitä.

Millaiset toivotukset jätätte Tampere 3:lle?

–Toivoisin, että huomio pystyttäisiin kohdistamaan hyvän tutkimuksen ja koulutuksen rakentamiseen, ja siihen, miten voidaan palvella yhteis- kuntaa parhaalla mahdollisella tavalla ja toimia ympäristön ja ihmisen edun mukaisesti. Ei pitäisi tuijottaa sulkeutuneena instituutiona liiaksi omaan napaan.

Onko edessä muutto Turkuun?

–Muutamme Turun seudulle niin, että perheemme olisi syksyllä siellä.

Juurille Säkylään on Turusta tunnin ajomatka. Onko sillä merkitystä ja jos on niin millaista?

–On se sillä tavalla mukavaa, että Turku on minulle kovin tuttu kaupunki nuoruudesta. Siellä tuli liikuttua paljon ja suoritin varusmiespalvelukseni siellä.

Onko Tampereessa tai tamperelaisuudessa jotain sellaista, jota ette ole oppinut vuosikymmenien aikana ymmärtämään?

–Ei, en koe sillä tavalla. Tampere on hieno kaupunki, jossa tapahtuu hur- jan paljon hyviä asioita, ja täällä on menty eteenpäin monessa asiassa.

–Jään kaipaamaan kaikkein eniten Hervannan henkeä ja hyviä työkave- reitani. Hervannan henkeen kuuluvat tekemisen meininki ja välittömyys sekä tuloksellisuus.