Kaikki blogaukset

Julkaistu

Eläkerahaa jaossa

Finanssivalvonta joutui julkistamaan
”hyvinvointimiljoonien” saajat
eniten julkista eläkerahaa työhyvinvointiin
– Nokia oyj
– Kesko
maksaja Ilmarinen
– Nokia solution
– Vr
maksaja Varma
– lista jatkuu edellä vain suurimmat saajat.
Hesarin jutun mukaan n 40 milj. jaossa?

Se on sitten sitä työhyvinvointia eläkevaroilla
vaikka samaan aikaan itketään että eläkevaranto hupenee?
– Ei ole varaa korjata niitä pienempiä eläkkeitä.

Finanssivalvonta on vastustanut vuosia tuen saajien nimien julkistamista.
Maallikkona jää miettimään mitä velvoitteita tuen saajille ja ne taka-ajatukset?

Julkaistu

Valuvikainen euro etelän vetelien vedätettävänä

Euro-maat ovat taas tosipaikan edessä, kun pitäisi ratkaista käytetäänkö euroa enemmä poliittisiin, kuin taloudellisiin tarkoituksiin.

Ranska haluaisi, että euro-maat sitoutuisivat yhä enemmän liittovaltion omaiseen eloon ja oloon, jossa varat ja velat olisivat yhteisiä. Saksa empii, samoin Suomi ja muutamat muut maat.  Mutta Suomen empininen voi olla vain taktiikkaa, sillä Kokoomuksen Orpo, joka on vain EK:n juoksupoika, on jo antanut peiteltyjä lupauksia.

Jos Suomi lähtee mukaan Ranskan malliin, niin se tarkoittaa, että me suomalaiset köyhdymme yhä vaan enemmän, kun etelän vetelät vievät rahamme, kuten on nähty tähänkin asti. Kreikka on surkea esimerkki siitä, mihin joudutaan, jos sitoudume Ranskan malliin.

Ranska oli  muuten se maa, joka halusi Euroon mukaan kaikki etelän vetelät valtiot, Kreikka mukaan lukien.

Suomen pitäisi erota eurosta ja liittyä Pohjoismaihin, jotka voisivat muodostaa oman Pohjois-Euroopan unionin. Valuuttana vaikkapa Ruotsin kruunu.

Jos Suomi jatkaa ja sitoutuu yhä tiivistyvämpään yhteistyöhön, niin hukka meidät perii. Suomi on pieni kansantalous, joka on kaiken lisäksi tyhmyyttään  myynyt jo sähköverkkonsa, tv:n jakeluverkkonsa ja paljon muuta ulkomaalaisille.

Kun Suomea nyt johdetaan ilmiselvästi Eteläranta kympistä, jossa patruunat määrävät kaapin paikan, on syytä meidän kansalaisten pelätä pahinta. Patruunat ja muut rikkaat ovat niitä, jotka eurosta hyötyvät eniten.

Julkaistu

25.2.1918 – 100 vuotta sitten

Jääkärien Pääjoukko saapui Vaasan Vaskiluodon satamaan 25.2.1918 iltapäivällä. Ahtojäissä eteneminen oli hidasta. Härnosandin edustalta Vaasaan kului 33 tuntia. Jäänmurtaja Sampo raivasi Arcturukselle tietä. Vastaanottajia oli jäällä runsain mitoin.

Oli kulunut päivälleen, lähes tunnilleenkin kolme vuotta siitä hetkestä, jolloin ensimmäiset pfadfinderit marssivat sisään Lockstedtin leirin portista.

Tähän pääjoukkoon kuului 950 Jääkäripataljoona 27:n jääkäriä.

”Vastaanotto ylitti ymmärrettävästi vielä senkin, joka oli viikkoa aikaisemmin tullut Öhquistin komennuskunnan osaksi. Ensimmäiset vastaantulijat oli kohdattu jo ulkosaaristossa. Seuraavina tunteina Sampo oli saanut raivata tietä ei vaan jääkenttien, vaan myös kilometri kilometriltä laajenevien ja taajenevien, hurraata huutavien väkijoukkojen halki. »Kaupunkiin oli kautta maakunnan saapunut vastaanottajia, jääkärien äitejä ja sisaria, ehkäpä joku morsiankin. Isät ja veljet olivat rintamalla tai muissa sotatoimissa.» Jääkärien marssiessa satamasta majoituspaikkoihin kadunvieret olivat täynnään ja saatiin kuulla »paljon hurraamista». Illalla olivat kaikki ovet jääkäreille avoinna ja tarjoilu – niin virallisesti järjestetty kuin vanhojen ja joka taholta ilmaantuvien uusien ystävien tyrkyttämä – sellaista, että jääkäri sen perusteella helposti erehtyi pitämään Suomea ylenpalttisen hyvinvoipana maana.

Asiaan kuuluva paraati oli lykättävä seuraavaan päivään, jotta jääkärit ehtisivät siistiytyä, saada Saksasta tuodut uudet asepukunsa ja kiinnittää niihin uudet arvomerkkinsä.”[i]

”Jääkärien ryhdikkäät rivit Vaasassa pidetyssä katselmuksessa olivat uljas näky. Sellaista joukkoa ei enää nähnyt maailmansodan näyttämöillä: nuoria, sodan karkaisemia, jänteviä miehiä, joiden silmistä loisti iloinen päättäväisyys ja tietoisuus heidän tulevasta osuudestaan Suomen vapaussodassa. Tervehdyssanoissa, jotka lausuin kotiin palaaville sotureille, muistutin mieliin, kuinka he aikana, jolloin isänmaan kohtalo näytti kaikkein synkimmältä, olivat uskoneet sen tulevaisuuteen, ja mainitsin, että Suomen tuleva armeija heissä näki kouluttajansa ja johtajansa. Heitä odotti suuri ja kunniakas tehtävä.”[ii]

—–

[i] Matti Lauerma – Jääkäripataljoona 27; 1966; sivut 829-830

[ii] G. Mannerheim – Muistelmat Ensimmäinen osa; 1951; sivu 288

Julkaistu

Parisänky- perhetragedian siemen !

Mistä sellainen on syntynyt ? Se syntyi pieniin tiloihin tarkoitetusta ulosvedettävästä ”puulaatikkosohvasta”, johon mahtui aviopari kroosaamaan hädin tuskin. Sen sijaan parihetekoita en ole koskaan nähnyt.

Nyt huonekalukaupat markkinoivat mitä upeampia parivuoteita avioparin onnettomuudeksi. Miksi , kun toinen on iltavirkku ja lukisi mielellään, toinen taas aamuvirkku ja nousisi  ennen kukon laulua. Toinen heräilee tai käy kusella muutaman kerran yössä- toinen ”kroosaa” tai kääntää kylkeään tai puhisee.

Me olemme nuorekas ja viriili vanha aviopari kymmenien vuosien takaa. Alkuaikoina oli parisänky, kun ei ollut tilaa. Kun se vaihe ohitettiin, meillä on ollut aina erilliset huoneet kummallekin omine juttuinemme ja sänkyineen. Kumpikin voi illalla lukea tai katsella omissa huoneissaan tv-ohjelmia tabletilta tai ruudusta omien kiinnostuksensa mukaisesti.

Mihin ihmeessä tarvitaan parisänkyä?  Muutenkin voit yllättää vaimon vaikka kukonlaulun jälkeen tai aamukaffeen jälkeen ja kömpiä viereen.

No, mitä sitten, kun on vielä kourallinen lapsia. Helpompaa tietenkin olisi, jos heilläkin olisi oma huoneensa, mutta ei koskaan parisänkyä. Se kerrossänky on taas upea  hiukankin varttuneille lapsille.

Huonekalukaupat turhuusmarkkinoivat avioeron siemeniä todellakin tehokkaasti.

Julkaistu

Toinen ei osannut hävitä

Iivon hopeasijalle jättäneen Aleksander Bolshunovin lausuntoja kun lukee…. ei voi kuin ihmetellä. Onko tuo nyt edes olympiahengen mukaista? Olis nyt tyytyväinen hopeaansa, kun tuli loppuvaiheessa selväksi, ettei Iivolle mitään voi.

Julkaistu

Sinisten kohellukset ja selviytymiskamppailu

Tämän blogin alkup. otsikko oli
Sinisten kellokkaalla puurot ja vellit sekaisin!

Nyt siihen on lisätty kommentti Sinisten keskuudessa leviävästä paniikista ja sen myötä vaaliliittohaaveista. Kuis meiän käy tulevissa vaaleissa?

Tamperelainen kansanedustaja Tiina Elovaara yrittää auttaa lahjakasta turvapaikanhakijaa pysymään Suomessa: ”Jos voisin, myöntäisin hänelle sisuviisumin”
Näin otsikoi eilinen Aamulehti:
Jatka lukemista ”Sinisten kohellukset ja selviytymiskamppailu”

Julkaistu

Katainen on suosittu

LM: Komission varapuheenjohtaja Kataiselle kiitettävä arvosana suomalaismepeiltä.

Pitääkö tästä olla huolestunut? Onko mepeissämme jotain vialla kun Kataista kehuvat,  olemmeko valinneet väärät mepit.  Ainakin näillä sivuilla Katainen on useimmin poljettu maan rakoon.

Vai onko se niin että  nykyvirassaan mies olisi hyvä  mutta pääministerinä huono.

Julkaistu

Historialliset kirkot tuhon listalla ?

Poltetaan tai puretaan historiaamme- kirkkoja

Miksi tämä hyppäsi silmilleni, vaikka en ole ns. kirkkoihminen muuten kuin, että rakastan niitä.
Lähihistoriamme on täynnä murheellisia kirkkotuhoja-purkamisineen ja tuhopolttamisineen. En niitä lähde tässä kertaamaan- ainoastaan Porvoon Tuomiokirkon melkein onnistunut tuhopoltto, jonka näimme aamulla parvekkeeltamme. Siitä palosta muistona paanun kekäle.

Kuitenkin kirkkokansa on sen verran sitkeää porukkaa, että savuaville raunioille nousee aina uusi, kuten hyvänä esimerkkinä Tyrvään uusi kirkko.

Sitten tulevat nämä kulttuurihäväistykset, kun rakentamisvimmassa purettiin merkittävää historiallista kauneutta. Tässä Tamperelainen purettu rukoushuone:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luterilainen_rukoushuone_(Tampere)

Lahden Ristin kirkon alta purettiin vanha kirkollinen helmi ja tilalle tuli Alvar Aallon nykyinen muotovalio. Kai tämäkin puretaan kohta rahanpuutteen vuoksi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristinkirkko

Valkeakoskella kirkkoneuvosto esittää kauniin monumentin purkamista, että tontti saataisiin myytäväksi muulle rakentamiselle:
https://www.aamulehti.fi/uutiset/kirkkoneuvosto-paatti-osaltaan-valkeakosken-kirkon-kohtalon-kirkko-puretaan-tontti-myydaan-200766962

Mitä ihmettä meillä on tapahtumassa ? Hävitämme ikivanhaa kulttuuria sekä laillisesti että laittomasti ?

Julkaistu

Viro 100 vuotta – Elagu Eesti

Viron itsenäistyminen on melko pitkä tarina, joten en rupea sitä tässä toistamaan. Totean vain, että kun Venäjän joukot pakenivat Virosta juuri ennen kuin Saksan joukot valloittivat Viron, niin Viron Maapäivien toimesta Viro julistettiin itsenäiseksi Tasavallaksi 24.2.1918. Viron Väliaikainen Hallitus joutui saman tien piiloutumaan ”maan alle” Saksan miehitysjoukoilta.

Kun Saksa hävisi Ensimmäisen Maailmansodan, niin se joutui vetämään joukkonsa Virosta. 11.11.1918 Viron hallitus voi taas toimia vapaasti, joten perustettiin Suojeluskunta (Kaitseliit), Puolustusvoimat, jne. Valtio alkoi toimimaan. Mutta sehän ei sopinut Venäjälle, joten Viro joutui käymään Vapaussodan Venäjää vastaan.

”Kun Saksa veti joukkonsa pois Baltiasta vuoden 1918 lopulla, Neuvosto-Venäjä hyökkäsi sinne heti takaisin. Neuvostovallan pystyttämistä Baltian maihin oli kuitenkin alettu valmistella jo keväällä 1918. Stalinin johtamaan Kansallisuusasiain kansankomissariaattiin oli maaliskuussa perustettu Latvian asioiden komissariaatti. Syyskuussa muodostettiin Miehitettyjen alueiden keskusbyroo, jossa oli ainakin yksi virolainenkin kommunisti. Koko Baltian bolsevisointiyritys oli Neuvostoliiton muovaamisen kannalta niin merkityksellinen ennakkotapaus, että sitä kannattaa tarkastella hieman lähemmin.

Viron lähelle Jaamaan keskitettiin 11.11.1918 venäläisen 7. Armeijan 6. Divisioona. Siihen kuuluivat muun muassa Viljandin ja Tarton virolaisten kommunistien rykmentit sekä 3. Suomalainen jalkaväkirykmentti (Salomaa 1993,24-25). Pietarissa perustettiin lisäksi 15.11. Viron väliaikainen vallankumouskomitea. Se päätti kaksi päivää myöhemmin siirtyä joukkojensa pariin Jaamaan. Siellä laadittiin suunnitelmat vallankumouskomiteoiden ja punakaartien muodostamisesta vallatuille alueille. Komitea antoi vallankumousjulistuksensa 21.11.1918, minkä jälkeen punaiset joukot hyökkäsivät Narvaan ja Pihkovaan. (Kuten Suomen Vapaussodan alussa ja Talvisodan alussa nukkehallitukset – jp)

Kun Narva oli vallattu, kaupungissa julistettiin voimaan neuvostovalta, jonka nimeksi otettiin Eestin työkansan kommuuni. Venäjän Kansankomissaarien neuvosto tunnusti Eestin neuvostotasavallan itsenäisyyden 8.12. Punaiset joukot etenivät sen jälkeen linjalle, joka kulki noin 30-35 kilometriä Tallinnan itäpuolella Paiden ja Viljandin luota Pärnun eteläpuolelle Riianlahden rannalle.”[i]

”Virossa ryhdyttiin kuumeisesti kokoamaan omaa armeijaa, joka aseistettiin Englannista ja Suomesta saaduilla aseilla. Viro toivoi saavansa sotaväkeä myös Suomesta, ja se tarjosi jopa suomalaisvirolaisen valtioliiton luomista Suomelle. Suomen hallitus suhtautui valtioliittoehdotukseen pidättyvästi ja joukkojen lähettämiseen kielteisesti, mutta salli kuitenkin vapaaehtoisten värväämisen Suomesta ja antoi tähän tarkoitukseen 20 miljoonan markan lainankin. Alkuvuodesta 1919 noin 3 700 suomalaista lähti Viroon auttamaan veljeskansaa sen vapaustaistelussa. Virolaiset joukot saivat vastahyökkäyksensä käyntiin tammikuun alussa 1919, ja helmikuun loppuun mennessä oli vihollinen työnnetty takaisin Viron kansallisten rajojen taakse. Puna-armeija teki vielä keväällä ja loppuvuodesta ankaria hyökkäyksiä Viroa vastaan, mutta tuloksetta. Armeijansa menestyksekkään taistelun ansiosta Viro onnistui solmimaan itselleen edullisen Tarton rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa 2. helmikuuta 1920.”[ii]

[i] Erkki Nordberg – Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivu 80

[ii] http://www.tuglas.fi/viro/historia/historia1900.html

Julkaistu

Pressiklubi eilen ja tänään

Katselin illan pressiklubia ja täyy sanoa että ikävä tuli Stilleriä. Oli Ukkola valinnut aiheen ja keskustelijat niin että toinen toistaan selkään taputellen olivat samaa mieltä  vuolaassa viisaudessaan Lindeenin tapauksesta ja Patrian edesottamuksista. En minä Lindeeniä kehu, en tiedä onko kala vai lintu mutta kauas on  menty Stillerin tavasta kärjistää ja saattaa erilaisin käsityksin olevat ihmiset kärhämöimään keskenään. Ohjelman nimen voisi muuttaa, ehdotan ”yhteen hiileen puhaltajat”.