Turvallista kierrätystä

Kameravalvonta on yksi ala, jossa kehitys on ollut varsin tuntuvaa viimeisen parin vuosikymmenen ajan, sekä laadussa että hinnassa. Tänä päivänä reilu satasella saa paremman valvontakameran kuin vuosikymmen sitten tonnilla. Vaan kun se vuosikymmenen vanhakin vielä toimii, mitäs sille?

Käyttöikä voi jäädä hyödyntämättä

Isoissa kameravalvontajärjestelmissä itse kamerat eivät ole merkittävin kuluerä pitkässä juoksussa. Hyvä kamera pelaa 10-20 vuotta. Sen sijaan taustalla oleva tallennus- ja hälytysjärjestelmä, mahdollisesti analytiikkaakin sisältävä, tuo jatkuvia kuluja. Tarvitaan laitteistoa sekä ohjelmistolisenssejä. Tämä johtaa siihen, että myös ehjiä kameroita vaihdetaan uusiin. Uuden kameran tarkempi kuvakenno tarkoittaa sitä, että yksi kamera voi korvata kolme-neljä vanhaa. Koska ohjelmistolisensseissä maksetaan per kamera, voi kameroiden vaihto uusiin tuoda säästöjä.

Lopulta käteen jää herkästi hyvälaatuisia, mutta teknisesti ajastaan jääneitä kameroita. Omassa tapauksessa kyseessä oli noin vuonna 2006 hankittuja kanadalaisen Avigilonin valvontakameroita. Yhden megapikselin tarkkuus on nykymittapuulla surkea, mutta itse kuvan laatu on hyvä. Verrattuna kodin valvontakameroihin tai riistakameroihin, tässä on yksi ylivoimainen etu: erinomainen zoomi.

Kiertokameralla vähempiä kilometrejä

Viime vuosina olin ottanut tavaksi ajaa noin kahden viikon välein Sastamalaan täyttämään lintujen ruokinta-automaatin. Joskus se oli tuona aikana tyhjentynyt kovastikin, joskus vielä puolillaan. Turhaa ajoa tuli jonkin verran. Siten päädyinkin tänän kesänä soveltamaan tuosta vanhasta kamerasta apuvälineen. Toki pelkkä kamera ei ihan riittänyt, sillä ammattikäytön valvontakamera tarvitsee oman hallintajärjestelmänsä.

Nopeasti kuitenkin tajusin, että en tarvitse tallennusta tai hälytyksiä, riittää että pystyn katsomaan tarvittaessa mikä on ruokatilanne. Siten otin avuksi käytetyn, uutena muutaman kympin maksavan Raspberry Pi -minitietokoneen ja pari avoimen lähdekoodin ohjelmistoa. Ainoa tavoite oli pystyä ottamaan yhteys kotoa käsin kameraan, yli tavallisen DNA:n 4G-linkin. Näin ollen viritelmästä tuli aika helppo. Virransyöttö kameralle hoitui ammattikameroissa yleisellä PoE-tekniikalla, jolloin virtajohtoa ei tarvittu vaan virta laitettiin kulkemaan samaa datakaapelia pitkin. Kaapelinvetoa helpotti edelleen, kun valitsin datakaapeliksi erityisohuen mallin. Tämä tosin nosti kaapelin hinnan lähes 3,50 euroon, joten sillä reissulla ei pysähdytty kahvikupilliselle.

Valvontakameran kuva lintujen ruokintapaikasta

Ja näin on taas yksi laite siirtynyt romupinosta takaisin käyttöpinoon, turhia matkoja säästelty ja pikkulinnut pidetty tasaisen kylläisinä.

Hoivapalvelut

Se ikäluokka joka jatkoi sukua sodasta selvittyään ja rakensi tämän maan lapsineen hyvinvointiyhteiskunnaksi, on joutumassa jonon viimeiseksi rakennettasessa sotehyvinvointipalveluja?
Vielä muistan ajan jolloin kaikki työ tehtiin lähes käsivoimin ja me muksut olimme työssä mukana kukin voimiemme mukaan.
Se tärkein sotevalmistelu lienee tehty johtajat ja alijohtaja valittu lautakuntineen, mutta nyt ei olekaan sitten voimavaroja panna asioita kuntoon?
Kunnat laiminlöivät jo vuosia hoivapalvelut ja myivät hoidettavansa halvimmalla ottaneille, niinkuin ennen köyhälistön orvoksi jääneet.
Vielä pitäisi hallituksen pinnistää vaikka hidasteena on kepun iltalypsy ja pelko kokoomuksen tulevista leikkauslistoista?
Näikö maamme hyvinvoinnin rakentajat muistetaan?
https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000009255524.html
Linkki kannattaa lukaista

Maalla asumisen kalleus.

Heikki tuossa kyseli maalla asumisen kalleudesta.
Sanoisin; aina ei ole kaikki rahassa mitattavissa, minulle on monia asioita, joiden vuoksi minua ei kaupunkiin, ei edes keskustaajamaan täällä, saa. Eloni ja oloni on tasapainossa, ilman kaupungin ns mukaviuuksia.
Minun piti vastauskommenttini julkaista näin, koska edelleenkään kirjautumiseni ei onnistu.

Se meinasi talvi yllättää.

Viime viikon puolivälissä myin 8v käytetyn ACE:ni pois; torstaina tein kaupat uudesta laitteesta. Lupasivat toimittaa pihaan perjantain aikana.
Niin lupasi ilmatieteen laitos myöskin yli viikonlopun lumisadetta, rankkaakin.
Jännäsin, tuleekohan ostokseni ajoissa. Tuli ja hyvä tulikin ja melko hinnakas 10490,00 lumivarustuksella. Ovat siis mönkijän hinnat nousseet ja reippaasti.
Laite on Polaris sportman 570, varusteltuna Polariksen omalla Clacier lumilevyllä ja pikakiinnitysadapterilla.
Lunta sitten satoi tähän aamuun mennessä n 30cm, siis tarpeeseen tuli laitteisto.
Se on tämä Pro star moottori kehitelty mainion reippaaksi koneeksi ja mikä parasta, bensapihimmäksi.

Rakasta, kärsi ja unhoita, se on määräys kohtalon…..,

Minulla kun ei ole vielä kovinkaan pitkä aika siitä kun olen puusta pudonnut, niin en kuolemaksenikaan saa päähäni mahtumaan, että mikä saa ihmiset tekemään itsestään idiootin, kun olen aina ollut uskossa, että naurunalaiseksi joutuminen on suomalaisille peloista suurin.

Esimerkiksi sellaisessa joukkiossa, joka kokoontuu huutamaan kaduille että, natsit pois suomesta ja natsit pois kaduiltamme, niin luonnehtisin ilmiötä joukkopsykoosiksi, jolloin pääkopassa kusi virtaa ja paska tekee patojaan.  En sitten tiedä että olenko nukkunut onneni ohi, kun olen ollut siinä uskossa, että natsien häätämisestä suomesta on kulunut jo pian 80 vuotta.  Tapansa kullakin sanoi entinen mies kun latvasta tukin teki.

Samaan idiotismin pyhään yhteyteen lasken kuuluvaksi nekin, jotka itsenäisyyspäivänämme poltti julkisesti naapurimaamme venäjän lipun ja jos tällaiset henkilöt luen sellaisiksi joilta hohtimet on hukkunut työkalupakista, niin he voivat olla myöskin vaarallisia tolkun ihmisten turvallisuudelle.  Mutta kaippa ne nyt nukkuvat yönsä hyvin sankarinviitta peittonaan.

Ja en kyllä pidä rohkeutena enkä sankarillisena sitäkään toimintaa, kun idiootit ovat hävittämässä vihassaan historiaamme pois silmistä pois mielestä venäjän/N-liiton osalta.

Itselleni ei olisi ongelma, vaikka Mannerheimin patsaan vieressä jököttäisi pystyssä myös Lenin ja Hitler riti rinnan, siinä olisi historiaamme viimeisen sadan vuoden osalta ja ihmisten tehtävä onkin arvioida taidetta hyvän ja pahan näkökulmasta.

Se on ymmärrettävää että Ukrainaa autetaan nyt kaikin tavoin, mutta olisikohan auttaminen näin laajaa ilman patoutunutta vihaa toista osapuolta kohtaan.

Onhan se viha rakkaussuhde ollut meillä venäjään vuosisatoja ja ymmärrän vihan saaneen vallan suomalaisissa, mutta kaippa minutkin luetaan sitten tähän idioottien joukkoon kuuluvaksi, kun rakkaus kulkee edelleen matkassani kaikesta pahuudesta huolimatta.

Ja vaikka nyt kuinka aitaa nousee ja naapuri kielletään kolmesti, niin olen ollut ja olen edelleenkin sitä mieltä, että venäjä on meille tärkein kumppani niin hyvässä kuin pahassakin ja toivoa tietenkin sopii, että emme olisi tekemässä joukkoitsemurhaa muiden puolesta.

 

Mitä mainostamista onkaan hinta vaikka 49,95

En pidä tuosta mainostamisesta lainkaan  koska se on aika lailla huono kun hinta kuitenkin on n 50 ekee samaa toistuu kaikissa hintaluokissa

Sillä viidellä centillä ei ole minkään laista vaikutetta vaikka se olisikin jonkun mielestä alta 50 kymppiä

On kuitenkin liian lähellä tuota viittä kymppiä niin se ei myöskään vaikuta hintaan yhtään mitään

Jos se vaikuttaa johonkin kertokoot mitä sillä viidellä centillä saa kaupasta  mikään tuote ei ole viidellä centillä ostettavissa

Eihän se tuo kun huonoa mainetta kauppiaalle itse koitan kiertää kauppoja jotka mainostaa viidellä centillä halvempi tuote

Hävetkää hinnoitteluanne soommoro tepivaari  kirjoitti Teuvo Mast

Poliitikot varastavat törkeästi niiltä, jotka eivät saa lain mukaisesti terveydenhoitoa kunnalliselta puolelta

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e2f8c0ce-fc87-497f-ba1d-11ab8d0bfe5c

”Valtaosa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista poistuu ”

Ette perkeleen poliitikot kykene järjestämään lain mukaisesti hoitoa.

Nyt rankaisette niitä, jotka tämän takia joutuvat käyttämään yksityistä terveydenhoitoa.

Ei voi kuin todeta, että varkaita, mitä varkaita ja siinä kunnostuvat erityisesti demarit, vasurit ja virheet.

Kepulit, rkp ja kritilliset ovat tässä perseen nuolijoita.

Vapaaehtoinen pakko

Aikoinaan Jenkit ja neuvostoliittolaiset löivät vetoa kummat saa kissan syömään tulista sinappia vapaaehtoisesti.

Jenkit ei onnistuneet millään kovasta yrityksistä huolimatta, mutta neukut onnistuivat.

Jenkit kysyivät neukuilta kuinka ihmeessä onnistuitte ??.

Neukut vastasivat: käytettiin keinoa vapaaehtoinen pakko, sipaisisimme nokareen tulista sinappia kissan peräaukkoon ja kissahan äkkiä nuolaisi sen pois.

Leikkauslistat uusiksi

Se on tässä, eikä paljoa muuta tarvita:

Julkisiin hankintoihin käytetään n. 45 mrd / vuosi. Hyvällä kilpailutuksella voidaan säästää nopeasti 10 %, joissakin yksittäisissä jopa 50 %.  Kilpailutus on tehtävä vain oikein ja tiukin säännöin.

Tässä muutama kriteeri:

  • sama yksiselitteinen kohde kilpailutukselle
  • yksityiskohtaisesti määritelty sisältö
  • laatukriteerit
  • tekijät, alihankkijat, luottotiedot
  • vertailukelpoinen hinta
  • toimitusajat sanktioineen, sakkoineen
  • vastuuhenkilöt
  • taloudellinen pantti

Kaikille kilpailutettaville on tarjouspyyntö annettava samanaikaisesti ja palautettava täsmälleen samaan kellon aikaan. Kaikki tietojenvaihto kilpailijoiden välillä johtaa paljastuessaan hylkäämiseen ja rangaistukseen boikotteineen.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009215465.html

Tämän lisäksi julkishallinto hakee puolueettomia organisaatiotutkijoita/saneeraajia tavoitteena poistaa turhaa byrokratiaa.

Nykyiset puolueitten leikkauslistat voi heittää roskikseen ja alkaa puhtaalta pöydältä.

Persut mamu-kehitysapuineen ja veronkierron sallimisineen

Kokkarit vähäosaisten sotu ym. työttömyysleikkauksineen ja veronkierron sallimisineen

Kepu saisi maataloudelle lisäapua

Vihreät luonnon ennallistamisiin ja niistä korvauksille

Demarit eivät ole vielä esittäneet kuin jotain byrokratiaan

Kehitys voi mennä osin myös taaksepäin

Luin pari päivää sitten Ilkka-Pohjalaisen yleisönostolta:

”Kannatan myös sähkölaskun ennallistamista 50-luvulle. Mökeissä paloi valot ilman siirtomaksuja, ALVia ja sähköveroja”

50-luvulla oli ainakin meidän kylällämme kunnanlääkäri jonka luokse pääsi oitis jos oli tarve. Enemmän jos oli kipeä  tuli kotiin. Muistan kun minutkin pari kertaa kiskoi sängyn alta esiin kun olin mennyt pakoon penisiliiniruiskuaan.

Monenlaista hyvää ja kaunista on sitten noitten päivien rakennettu, byrokratiankin määrä varmaan kymmenkertaistettu.

Kaikki on suhteellista, kehityksellä on ollut hintansa.