Kaikki blogaukset

Padasjoella oli ”päästöjä” nolla. Vihreiden valtuusto paikat suli kyseisellä paikkakunnalla seitsemästä nollaan,,,päästöjä siis 0 😄👍

(Kuva poimittu Twitteristä. Padasjoen paikat +-)

Politiikka on varsin monisäikeinen asia.
Äänestys% nipin napin puolet äänestäneitä
Onko lopputulos kansan tahdon mukainen?
Vaaliliitot miksi sallitaan koska
se tuntuu vippaskeinolta päästä valituksi.
Vielä erikoisempaa on että kuolleksi julistetun ääniä käytetään
tässä tapauksessa vaaliliittolaisen ääniä?
Tulee mieleen tanssi yli hautojen…
Eikö kannatus pitäisi saada omalla nimellä omin avuin
vaikkapa pormestariksi?

 

Kun kuudenneksi eniten saanut jää valtuuston ulkopuolelle ja valtakunnallisesti äänestysprosentti on vaivaiset 55.1%, voidaan kai puhua demokratian kriisistä. Oma putoamiseni ei itseäni sureta, mutta niiden puolesta surettaa jotka minuun luottivat ja jotka tarvitsisivat puolestapuhujaa sekä viestinviejää päättäviin elimiin.

En käynyt vaaleja loan heitolla. Valitettavasti näistä vaaleista haluttiin tehdä eduskunnan esivaalit. Eduskunnan oppositio haastoi nykyistä hallitusta kaikista muista asioista, kuin kuntia koskevista. Iltapäivälehtien on turha jälkeenpäin itkeä heikkoa äänestysprosenttia ja kuinka sittenkin näistä tuli ”hallitusvaalit” kuntavaalien sijaan.

Itse kävin kuntavaalit ottamalla kantaa esim. soteen, tuulivoimaan, kunnan itsenäisyyteen, sairaalamme kohtaloon jne. Valitettavasti vain ainoana ehdokkaana. Olisin niin toivonut muilta ehdokkailta selviä mielipiteitä ja kannanottoja kihniöläisiä koskeviin, tärkeisiin asioihin, ihan äänestäjien oikeusturvan kannalta, mutta yhä saamme odottaa avoimuuden aikakautta myös kotikunnasamme.

Se loanheitto ja sosiaalisen median ala-arvoiset ulostulot toisia puolueita kohtaan, oli jotain jota en ole lähes 50 – vuotisen yhteiskunnallisen toimintani aikana kokenut. Häirintä, uhkailut ynnä muut lieveilmiöt vaaleja koskien ovat hyvin ikävä piirre, jota ei soisi näkevän ja kokevan. Onneksi Kihniössä ei tällaisia ikäviä ilmiöitä nähty.

Ketkä sitten jättävät äänestämättä? Juuri ne jotka ovat yhteiskunnan ”kelkasta” pudotettuja. He eivät näe ulospääsyä äänestämällä. Siksi sorrettujen äänet jäävät vaaleista toiseen kuulematta. Isot puolueet käyvät vaaleja valtavilla yhteiskunnalta saaduilla rahoilla, eikä pienillä budjeteilla sorrettujen puolesta käyvien eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ja yhteislistojen ehdokkailla ole juuri sanansijaa.

Olenko katkera? Huokuuko kirjoituksestani kitkerää pettymystä? Yön yli nukuttuani, ehkä hieman vielä harmitus on päällä. Eniten kuitenkin harmittaa ja kovasti yhteiskunnan raaka ja kova ilmapiiri jossa sijaa ei tunnu olevan erilaisuudelle, solidaarisuudelle, humaaneille arvoille ja ihan kaikkien pitäminen mukana tasa-arvoisina ja yhdenvertaisina.

Entä nyt? Ikä alkaa painaa, eikä minusta ole Paavo Väyryseksi, joka jaksaa uurastaa yhä ikävuosista piittaamatta. Vahva tunne on, että aktiivinen politiikkaan osallistuminen saa jäädä. Osallistunko kunnallispoliittiseen keskusteluun jatkossa, jää nähtäväksi. On aika antaa panokseni yhteiselolle rakkaan kumppanin kanssa. Myös terveydestä huolehtiminen vaatii oman osansa.

Hyvää kesää rakkaat äänestäjäni sekä lukijani jotka minua seuraatte. Toivotaan Kihniölle kaikkea parasta. Hyvät uudet kunnanvaltuutetut! Pitäkää hyvä huoli meille niin arvokkaasta kunnastamme. Muuten saattaa sanan säilä iskeä asemanperältä. Kiitos.

Hannu Tiainen

Laitoin vaaleihin nolla euroa, en voinut näinä aikoina tavata ketään koska korona. Olen varalla valtuustoon. Eli varavaltuutettu.  Torjuntavoitto. Saatiin PS puolueelle +4 uutta valtuustoon. Onnea heille!

🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇫🇮👍👍👍👍👍

 

 

Voitin painonpudotusvedon selvästi mutta se ei minulle vielä riitä, kun haluan vielä pudottaa. Tänään keskussairaalan vaaka näytti että olen taas saanut pari kiloa pois. Liian ankara en kuitenkaan ole kun aion tänään herkutella uunimakkaralla jonka päälle reilusti emmentaljuustoa ja tummalla suklaalla.

Vaalit ovat menossa ja gallupit näyttävät, mitä näyttävät.

Persupelkoisia on paljon, koska demut ja kepulit ovat saamassa turpiinsa ainakin galluppien mukaan ja tukevasti.

Nyt sitten jossitellaan persupelkoisten kustannuksella.

Jos persut saavat ennustetun tuloksen, persupelkoiset kalpenevat pelosta, koska persut pääsevät monessa kunnassa vaikuttamaan asioihin.

Jos persut saavat ennustettua edes hiukankin pienemmän tuloksen, persupelkoiset huutavat hysteerisesti torjuntavoittoa ja persujen ”tappiota”.

Jos persut saavat ennustettua paremman tuloksen, hysteerisimmät alkavat huutaa maastamuuttoa ja katastrofia kaikessa.

Jos kepulit saavat edes kymmenyksen paremman tuloksen, kuin on ennustettu, Saarikko tulee kehumaan torjuntavoittoa – surkeasta kannatuksesta huolimatta.

Jos demut pääsevät edes tasoihin persujen kanssa, Marin kehuu demujen mahtavia saavutuksia ja torjuntavoittoa.

Saas nährä kuis käy…

Aika kuluu kuin siivillä. Neljä vuotta sitten tulin valituksi valtuustoon. Silloin tuntui pitkältä ”pietiltä” jonka edessä olin. Nyt on tunnelmat kuinka äkkiä ne valtuustovuodet vierähti, kun vastahan aloitin untuvikkona valtuutettuna. Niin vain on käsillä vaalipäivä ja illalla tiedetään mihin suuntaan elämä asettuu seuraavaksi neljäksi vuodeksi, jos elonpäiviä riittää.

Tätä kirjoittaessa vaalihuoneistojen ovet ovat olleet avoinna vajaan tunnin. Äänestäjät arvioivat kukin omilla arvoillaan sekä plussilla ja miinuksilla kenelle äänensä antavat. Kuluva valtuustotyö on yhtä kokousta vaille valmis. Ehdokkaita asettaneiden vaalityöt ovat paketissa. Nyt odotetaan iltaa ja tuloksia.

Onko lie iän mukanaan tuomaa, että itsellä mieli on rauhallinen. Olen onnellinen, kävipä kummin tahansa. Jos äänet riittävät valintaan, yhteiskunnallinen työ saa jatkoa. Se työ on ollut osa elämääni koko aikuisiän, tavalla tai toisella.

Jos en tule valituksi, sekin käy vallan mainiosti. Jääpähän enemmän aikaa tarkkailijan rooliin kirjoittelun muodossa, seuratessa tiiviisti politiikkaa valtion kuin oman kuntani tasolla. Runoni pitäisi myös saada kansiin, ennen kuin on myöhäistä. Ja näin eläkeläisenä ”kahtella vähän mualimaa”, kotimaata kierrellen.

Lopuksi muutama sana neljästä valtuustovuodesta. Kuten ammateissa yleensä, vasta loppusilaus, valmis työ tai viimeistely huomataan ja arvioidaan. Valtuuston kokoukset ovat juuri noita loppusilauksia.

Se näkymätön työ tehdään kotona, palavereissa, erilaisissa kokouksissa jne. Työpöytäni yläpuolella hyllyssä on pitkä rivi mappeja, jokainen täynnä työjärjestyksiä, pöytäkirjoja, erilaisia raportteja ym.. Niihin perehtymisiin on kulunut tunteja poikineen. Kokouksiin valmistautuminen on raastavaa paneutumista eri asioihin, kannanottoja oman ja ryhmäni puolesta, perusteluineen. Muu työ on soittoja, ihmisten tapaamisia, kuuntelmista, opiksi ottamista, tiedon välittämistä, vähäisten hiusten haromisia, tuskaa mutta myös ahaa elämyksiä.

Paljon olen saanut, paljon oppinut, nauttinut vastuustani ensimmäisellä valtuustokaudella. Äänestäjistä riippuu jatkuuko vapaaehtoinen yhteiskunnallinen työ toisen kauden. Taas kerran ilta on aamua viisaampi. Seurataan siis ääntenlaskentaa. Hyvää vaalipäivää toivottelen lukijoilleni.

Huuhkajat pääsi kentälle ja lopputulema oli 1-0! Jälkikäteen puidaan entä jos? Kun pelaaja lyyhistyy kentälle se on koko jalkapallomaailmaa sykähdyttävä.
Miten on jalkapallokatsomo jossa vieläpä maskejakin puuttui? Entä jos kun
sammaan aikaan Moskova pannaan 5 päiväksi kiinni koronan leviämisen hillitsemiseksi?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ivan-puopolon-kolumni-suomessa-ei-ole-oikeistoa/8167740

https://www.iltalehti.fi/kuntavaalit-2021/a/2e2a4c51-a26d-48a6-b7c7-eb883506c2a7

”Kaksi vasemmaisinta eli SDP ja vasemmistoliitto ovat oikea-vasenakselin lähes vasemmassa ääripäässä. Suomen oikeistolaisin puolue on kokoomus, mutta sekin on akselilla keskivälin oikealla puolella vain hädin tuskin.”

Vasureita sen sijaan on sitäkin enemmän ja demukin ovat lähes vasemmassa laidassa.

”Kun populaatio on näin väkevästi pakkaantunut vasempaan laitaan, luonnollisesti kaikki yli puolenvälin näyttävät olevan ”ääressä”.”

Näinhän se äärivasemmalta näyttää.

Eilen kävin vesijärven rannalla istumassa kaunista kesäpäivää muutaman oluttölkin kanssa. Viereiselle penkille tuli kaksi miestä, niin kysyin kuulumiset: Toinen vastasi ”Me ei puhuta hyvä suomi, me venäläiset.”

No, kun miehet lähtivät niin tilalle tuli nuorehko nainen lastenvaunujen kanssa. Kysyin kuulumiset, niin vastasi ”I speak just english”

No, empä viitsinyt sen enempää ruveta itseäni mokaamaan ahtikarjalais-tason englannintaidollani. Hörppäsin viimeisen oluen ja talsin takaisin kotiin.