Tuon tuosta esitetään että vasemmisto ja oikeisto ovat menneen talven lumia puoluepolitiikassa, eikä näitä termejä enää tarvita. En tietenkään rohkene ryhtyä vastarannan kiiskeksi, vaan osoitan länsinaapurimme avulla että asia on just det.
Mitä tahansa paitsi sitä mitä haluamme!
Ruotsin hallitussoppaa koitettiin keittää pari kuukautta sitten paikallisen maltillisen oikeistopuolueen eli ns. Ruotsin Kokoomuksen johdolla. Pääministeriehdokas Ulf Kristerssonin yritys kaatui, koska oikeistoblokki ei hyväksynyt ajatusta oikeistolaisesta hallituksesta.
Tänään uutisoitiin demaripohjaisen hallituksen murheista, kun pääministeri Stefan Löfven ei saanut hallitukselleen tukea. Tällä kertaa ongelma oli puolestaan siinä, että vasemmistoblokki ei hyväksynyt ajatusta vasemmistolaisesta hallituksesta.
Vielä kerran!
Kerrataanpa. Oikeistohallitusta vastustaa oikeistoblokin oikeistolaista politiikkaa ajava jäsen, perusteenaan pelko siitä että hallituksesta tulee oikeistolainen. Oikeistoblokin oikeistolaista politiikkaa ajava puolue sen sijaan hyppäsi tukemaan vasemmistoblokin vasemmistolaista politiikkaa, mutta sen puolestaan kaatoi vasemmistopuolue. Ruotsissa siis hallitukset eivät suinkaan kärsi opposition tai kilpailevien puolueiden ongelmista, vaan hallitustoiveet kaadetaan omien toimesta.
Jos siis vasemmistolainen hallitus on ongelma vasemmistolle ja oikeistolainen hallitus ongelma oikeistolle, eiköhän voida haudata nämä termit samaan arkkuun ruotsalaisen sotamenestyksen kanssa. Heja Sverige!