Uudenvuoden lupauksia

Kohta on taas se aika, kun tinaa valaessa noita annetaan.

Mitähän sitä itse lupaisi.? No, ainakin yritän tosissaan etsiä ensi vuoden alusta töitä, josta saisin sairaseläkkeeni päälle lisäansioita. Voisin tehdä esim puoltapäivää puusepänverstaalla noin aluksi, jossain pienessä puusepänfirmassa. Niitä on tuossa Hollolan puolella monia, joita alan soittelemaan läpi tammikuussa.

Toinen vaihtoehto on että hakeudun puusepän alan kurssille, jossa voin päivittää tietojani ja taitojani ja sen kautta voisin työllistyäkin helpommin.

Muutamia totuuksia hallituksen työttömyyspropagandasta

Vuoden alusta voimaan tuleva työttömyysturvalain muutos on herättänyt voimakasta keskustelua.

Hallituspuolueita edustavat ja heidän toimintaansa kannattavat tahot toistelevat sitä, että työttömyysturvan on oltavakin vastikkeellista, vähintään nyt pitää vaatia aktiivisuutta, kuten kyseisessä mallissa.

Näiltä hallituksen typeryyttä puolustavilta herroilta ja daameilta unohtuu muutama ihan perusasia:

1) Työtöntä rangaistaan siitä, että töitä ei löydy vaikka kuinka hakisi;

2) Työtöntä rangaistaan siitä, että TE-toimisto ei kykene tarjoamaan niitä palveluja, joilla työtön voisi rangaistukselta välttyä – ei vaikka työtön kuinka haluaisi niihin osallistua;

3) Lomautettua rangaistaan siitä, että hän ei ole löytänyt toista työtä – hänellähän on jo työsuhde, jossa hän on lomautettuna;

Malli on typeryydessään vahan sama kuin että helsinkiläisen rakennusmiehen palkkaa pudotettaisiin 4,65 %, jos Kuopion Kallansilloilla mitattu vuorokausittainen henkilöautomäärä ei osu ennusteen raameihin.

”Kyllä töitä löytyy, jos vain halua löytyy”, on hallituksen kannattajien vakiolausahdus. Väite on täydellisen absurdi, kun katsotaan todellisia lukuja. Marraskuun lopussa Suomessa oli 37.538 avointa työpaikkaa. Näistä oli kilpailemassa 580.813 työnhakijaa. Kutakin avointa työpaikkaa kohti oli siis noin 15,5 työnhakijaa.

Uudistus on myös alueellisesti täydellisen epätasa-arvoinen. On käsittämätöntä, että perustuslakivaliokunnan kommentit tästä jätettiin huomiotta – kuten muutkin lakimuutosta kritisoineet kommentit.

Hallituksen väitteet työttömyystilanteen selvästä helpottamisesta joutuvat outoon valoon, kun katsotaan virallisia tilastoja. Työttömien määrän runsas ”väheneminen” johtuu lähinnä siitä, että yhä useampi luovuttaa ja jättää työnhakunsa uusimatta, kun työvoimapalvelut eivät millään tavalla heitä kykene auttamaan. Marraskuusta 2015 marraskuuhun 2017 näiden luovuttajien määrä kasvoi yli 3300:lla – ja tämä siis yhdessä kuukaudessa.

Tämä uusi kurituspykälä johtaa keväällä lakkoaaltoon ja joko A) lain perumiseen tai B) hallituksen kaatumiseen. Seuraukset kaikkein vähäosaisimmille ovat nimittäin karuja: työttömyyspäivärahojen maksatukset venyvät kuukausiin, kun jokaisen aktiivisuus pitää käsipelillä tarkistaa. Tämä ajaa kymmeniä tuhansia ihmisiä toimeentulotuen luukulle. Yhteisvaikutuksena Kelan maksatukset venyvät kuukausiin. Seuraukset ovat karmeita.

Presidenttiehdokkaat

Ehdokkaat eivät ole samalla viivalla kisassa.
Istuva saa pelkästään tukirahaa rahakkailta – onko se oiken esim demokratian näkökulmasta?
Paavo kisaan myymällä mukeja.
Kolmas jakaa ämpäreitä jne.

Jokaisella on velvollisuus elättää itsensä

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005505316.html?ref=rss

– On hyvä että osa väestöstä voi elättää itsensä tyhjän puhumisella.
Jos ja kun olisi työtä josta maksetaan palkka jolla tulisi toimeen.
Kokoomuspolitiikkaa on taikoa työtä tyhjästä ja palkatta.
Työtä siirtyy edelleen kolmansiin maihin – mitä tehdään sen estämiseksi?

Kasakat. Kasakat nykyisellä kotiseudullani 1916 – 1917.

Kasakka; kasakat 1916-17 nykyisellä kotiseudullani.
Kasakat, alkuaan karanneiden maaorjien jälkeläisiä. Kasakoiden historia alkaa jo 1400-luvulta, siis vain runsaat neljäsataa vuotta Venäjää (kasakoiden pääasiallinen asuinpaikka) nuorempi. Venäjän historiahan katsotaan alkaneen n 900 – 1000 jaa.
Kasakat eivät ole mikään kansallisuus vaan kasakaksi voi ryhtyä ”jokainen jumalaan uskova mies”. Kasakoihin kuului kansallisuuksina ukrainalaisia, tataareja, turkkilaisia…jne.
Kasakat tunnetaan taitavina ratsastajina, rohkeina sotilaina ja vahvan itsetunnon omaavina. Saman joukon kasakat olivat aina samasta kylästä, stanitsasta, josta johtuen kasakoilla vallitsi perinteiden ja joukkoon kuulumisen kunnioitus.
Kasakoiden pääasiallisia asuinseutuja ovat Donin-, Asovan-, Dneprin- ja Zaporozjen alueiden kasakat eli zaporogit. Varsinaisia kasakkavaltioita ei oikeastaan ole ollut, vaan kasakkaryhmät asuivat eräänlaisessa autonomiassa alueillaan siitä hyvästä, että he asettivat kasakkajoukkoja Tsaarin armeijaan.
Keskisen Euroopan alueella kasakoita palveli lähes jokaisen sotaa käyvän maan armeijoissa. He olivat perimätiedon mukaan niin perinteitä vaalivia, ettei kasakka mielellään ja tarkoituksella surmannut vastapuolen kasakkaa.
Kasakat nykyisellä kotiseudullani 1916 – 17.
Kasakat palvelivat Suomessa autonomian aikana lähinnä eräänlaisina yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäjinä ja mellakoiden, mielenosoitusten ja epäjärjestyksen torjujina.
Forssan seudullakin oli yksi sotnia kasakoita, Jokioisten Latovainiossa osa ja Forssan työväentalossa osa majoittuneena.
Seutukunnan historiasta kirjoittaneiden eri henkilöiden kuvauksissa kasakoita kuvattiin komeina, hyväntuulisina ja erittäin monitaitoisina kädentaitajina ja tietenkin taitavina ratsastajina ja hevosten käsittelijöinä. Pitivät kirjoittajien mukaan paikkakunnalla usein erilaisia ratsastusnäytöksiäkin. Kirjoittajien mukaan paikallinen väestö ja kasakat tulivat hyvin keskenään toimeen.
Siis aika toisenlaisen kuvan heistä sain, luettuani paikallisten historiankirjoittajien käsityksiä. Mielikuvani kasakoista ei oikeastaan näin positiivinen ollut.
Asioista innostuneena kahlailin muiltakin paikkakunnilta vanhoja juttuja kasakoiden ja paikallisasukkaiden yhteiselosta pitkin kasakoiden sijoituspaikkakuntia.
Suomen sisällissodassa kasakoiden osuus on ollut vähintäänkin olematon, tähän päätelmään olen lukemani perusteella tullut.

Onnittelemme Sauli Niinistöä jo nyt presidenttiskaban voitosta

Eilinen Ilta-lehti kertoi, että ”koko kansan” pesidentti Sauli Niinistö on onnistunut saamaan tukijoikseeen ja kannattajikseen koko Suomen taloudellisen eliitin eli rikkaat. Se takaa jo varman voiton skabassa, kun rahaa on.

Samat piirit, jotka ovat Niinistön valinnan takuumiehiä ovat hyvin edustettuina tunnetussa salaseurassa Bilderberg-ryhmä. Ryhmän perustivat Amerikkalaiset ja Eurooppalaiset rikkaat vuonna 1956  toisen maailmansodan raunioille ottaakseen poliittisen ja taloudelisen vallan maailmassa rikkaille.

Hankken työnimenä oli ”uusi maailmanjärjestys”.

Mainittakoon, että mm. Sauli Niinistö on bilderbegiläisiä ja puhui mielellään aiemmin uudesta maailmanjärjestyksestä. Presidenttinä ollessaan, hän on ollut vaiti niistä asioista julkisuudessa.

On ilmeistä on, että bilderbergiläisten hanke on kokenut vastoinkäymisiä. Kansojen nousu kaikkialla vaatimaan itsenäisyyttä ja vapautta, erikoisesti Euroopassa on yllättänyt. Kansainvaellukset ovat myös sotkeneet bilderbergiläisten suunnitelmat.

Mutta Suomessa rikkaiden suunnitelmat ovat onnistuneet. Sipilän porvarihallitus, jossa äänettömänä yhtiömiehenä on Timo Soini on noudattanut politiikkaa ”otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille”.

Kun vielä presidenttikin on rikkaiden presidentti, niin miten voidaan selittää se, että Niinistö julistautuu ”koko kansan presidentiksi”. Vai onko niin, että vain rikkaat ovat koko kansa ja me muut olemme välttämätön paha, jotta tarpeelliset työt tulisi tehtyä ja nekin alipalkattuina.

Pressanvaalit ovat täysin turha näytelmä. kun rikkaiden kabineteissa on jo aikoja sitten päätetty, että Sauli Niinitö on seuraavakin presidentti.

Työttömyys ratkaistu?

Suomalainen talousnero, joka jostain syystä ei ole vielä Nobelia saanut, Juhana Vartiainen Iltasanomien mukaan.=Vartiainen sanoo, että ympäri maata on tarjolla runsaasti esimerkiksi puhelinmyyntityötä ja erilaisia suorittavia töitä.

 

Siitä vaan puhelinmyyjiksi kaikki työttömät.

Äläskelponen aamusaarna

Torstai joulukuun kaheskymmeneskaheksas ja mulla tullee miehleen, kuinka kriittisiä molhan, ei oiken mikhän meinaa passata ja kaikheen on huomauttamista. Mullaki. Mulla varsinki.

Ja vaikka tunnema ittessämme, kuinka kritiikki rikkoo itteä, kritiikki vie pois harmoniasta.

Ihmiset ettii kysymystensä kans vastauksia, mutta kulkevat kritiikin kilpi eessä ja esteenä. Tai minusta nyt näyttää vaan siltä.

Ja sitte mieki uskon niinko monet viishaammakki, että vastaus on kattoa ja kuunnella ommaa sisimpäänsä.

Vilpitön ihminen löytää jonku niinko oman tottuuen ja oman rauhan tai ehheyen omasta ittestään. Omassa ittessä. Siis omassa resuisuuessaan on rauha. Tai no jotaki sillain. Vilpittömyys on se juttu, joka suojaa mielenrauhaa, ooh, siis vilpitön oleminen tässä hetkessä on mielenrauha.

Mullon muutama ystävä, joita ihhailenko non sen näkösiäki, että net uskoo kaiken mitä sanottaan. Mie en semmoselta taijja näyttää, vaikkolenki helposti lapsellinen ja hyväuskonen ja sinisilmänen jee, no hyvä mieki.

Nojoo tärkkeintä on joku henkinen ilmapiiri, jossa ellää, että sois valosa, avara, hyväksyvä ja tasapainonen.

No siis nyt tajuanki, kuulin puhelimessako yks rakas ihminen sano puolisonsa sanohneen, ettei piä alkaa kaveriksikko toinen marmattaa ja on negatiivinen, se tarttuu niin helposti, se valittaminen tarttuu eikä maailma eikä oma elämäkhään taho ennää kelvata.

Elikkä meni aamusaarnaksi eikä päätä eikä häntää, kiitos kuitenkiko sain läpättää ja pähkäillä, Oskari tullee kohta ja Herttalassa kaikki ihanasti ja hyvin, voikaa tekki kaikin ja jokaiikka hyvin, kuppi kahvia, pala joulun välipäivien taivasta ja mielenrauhaa 

– ämmi ja äläskelponen aamusaarnansa ja kuulin jo tälle aamule hienon sanan, veruke, emmä keksi verukheita, iloittema ja annama pallaa, pahankiirisiä sykkyröijjiä, otta rypyssä kyttääjiä ja kriittisiä marmattajia täälon jo ihan tarpheeksi, katoppa vain, meinaan alottaa alusta, meeppäs nyt ämmi siittä, siis heips ja hallaus.

Jukka Tarkka on nimensä mukainen

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka oli tänään 27.12.2017 haastateltavana radion Ykkösaamussa. Ohjelma löytyy jonkin ajan kuluttua ohjelman päättymisestä Areenasta. Kuunnelkaa ensimmäinen puolisko ohjelmasta.

Vironkielinen sana Tark on suomeksi Viisas, Järkevä. Jukka Tarkan suhteen se sana pitää paikkansa.

Keskustelussa oli esillä Venäjä, NATO, NATO-kansanäänestys, presidentinvaalit, jne.

Lopuksi oli esillä se että Baltian maiden huoli Venäjästä on täysin aiheellinen ja että Suomi on siinä samassa liemessä Baltian maiden kanssa.

Näin on.

Eläkejärjestelmä

http://www.iltalehti.fi/talous/201712272200617232_ta.shtml

”Hallitus ja eduskunta voivat laatia lakeja totuudenvastaisilla perusteilla.”
Usko oikeusvalioperusteisiin horjuu?
Voimmeko olla huoletta edes eläkkeellä?