Facebook on saatana? Viides ja viimeinen osa

Maanantaisin ilmestyvässä lyhyessä blogisarjassani esitän villin teorian parhaiden lööppiotsikoiden hengessä: Onko Facebook aikakautemme suurin pahuus? Olen esitellyt havaintoja, johtopäätöksiä ja pohdiskelua ihmiskunnan tilasta. Tokihan tarinalle on saatava iloinen loppu, joten päätän blogisarjani erilaisiin ratkaisuehdotuksiin.

Ratkaisuehdotuksia

Hypoteettisesti; jos YK määräisi yksimielisesti Facebookin tuhottavaksi tänään, uusi nousisi huomenna emmekä oppisi tapahtuneesta mitään. Perään tulisi jatkuva taistelu muuntohuumeita vastaan, jonka tiedämme jo ennalta tuhoa kylväväksi, hävityksi sodaksi. Hieman kärjistäen voisi sanoa että on alkanut ihmiskunnan ensimmäinen sota tietokoneälyä vastaan. Somen algoritmi ei ”tee väärin” vaan ”tekee tehokkaasti”. Numerot sen vahvistavat: merkittävä osuus meistä ei ole tarpeeksi henkisesti kypsiä käsittelemään tehokasta syöttöä. Saamme niin sanotusti aatehuumeen yliannostuksen. Toki ilmiöstä on historiallisia merkkejä pitkältä ajalta, mutta koskaan ennen ilmiö ei ole ollut kansainvälinen tai näin suuri. Lisäksi tällä kertaa kasvun rajoista ei ole merkkiäkään.

Paljon voidaan tietenkin tehdä algoritmia kehittämällä. Tavallaan nykytila ei ole kovin viisas tai ihmistä hyvin tunteva algoritmi, kun se syöttää meille vain sitä mitä haluamme. Se on sama jos ruokailu olisi pelkkää jälkiruokaa, sangen hyvää alkuun mutta kovin epäterveellistä. On aivan mahdollista että sama tietokonetekniikka joka tähän suohon meidät vie myös nostaa meidät sieltä. Tietokone on juuri niin hyvä tai paha kun miksi sen opetamme. Suurin haaste voi olla että tämä vie huumeen tehosta kärjen ja siten on huonoksi liiketoiminnalle. Raha voi olla tietokoneälyä paljon pahempi ongelma ja sekös vasta inhimillistä onkin. Unohdetaanpa siis mielikuvat Terminator-elokuvista, vaikka monenlaisia mielipiteitä piisaakin.

Yksinkertainen on kaunista

Lopulta yksinkertaisin ja tutuin vastaus lienee paras: katse peiliin. Ihminen on kautta historian kohdannut käännekohtia, jossa viisas yhteisö on ymmärtänyt tarpeen oppia tapahtuneesta ja viisastua edelleen. Tämä on yksi niistä tilanteista ja tällä kertaa meidän on opittava paljon, paljon lisää objektiivisuudesta, tietokonealgoritmeista, terveestä kriittisyydestä ja medialukutaidosta. Lyhyesti sanoen, meidän on opittava lisää siitä maailmasta jossa tänä päivänä elämme. Kaipaamme 2000-luvun reformaation, tiedon vallankumouksen tai kutsu nyt sitä miksi vaan kunhan puhe on uuden sivistysaatteen noususta.

Tarjoan melko tuoretta referenssiä avuksi. Olemme vuosikymmenten varrella oppineet että eri ihonväri ei tee ihmisestä eriarvoista. Osa meistä on myös oppinut, että eri uskonto ei myöskään ole ongelma. Nyt pitäisi oppia, että erilainen someyhteisö ei tee toisesta ihmisestä sen pahempaa. Ihanan vaikeaa ja helppoa, mutta ehdottoman mahdollista.

P.S. Johtuen tuoreista verkkovihan havainnostani, liitän mukaan vielä yhden kertomuksen. Kuunnelkaapa Ahmed Mohamudin tarina. Uutinen tässä ei ole se, että vihamedia teki valheellisen jutun, vaan se miten moni tähän uskoi ja levitti. Siihen pahaan somekupla kykenee. Siihen pahaan auttaa vain medialukutaito.

Linkit kaikkiin sarjan osiin:

  1. Osa 1/5
  2. Osa 2/5
  3. Osa 3/5
  4. Osa 4/5
  5. Osa 5/5

14 vastausta artikkeliin “Facebook on saatana? Viides ja viimeinen osa”

  1. Jos FB lopetettaisiin tai kännykkäpelit tai koko mobiilimaailma romahtaisi, koko maailma romahtasi saman tien suuren porukan osalta. Eikä ole keksitty sellaista mienterveyttä parantavaa rokotusta, jolla maailman, erityisesti nuoret seviytyisivät hengissä. Sellainen tauti se on.

  2. Olen kuullut että facebookista ei saa profiiliaan pois kun sinne on liittynyt.

    1. Piiloon saa, pois ei.

      Tosin EU on tästä eri mieltä ja asiasta käydään taistoa vielä pitkään. EU:n tietosuoja-asetus, joka astuu voimaan ensi toukokuussa, määrää että lain mukaan ihmisellä on oikeus tulla unohdetuksi. Silloin viimeistään FB:n pitäisi asia toteuttaa.

      Se, toteuttavatko sen, vai onko yhä vain ”piilotus” teknisesti, on toinen asia. Oikeudenkäynti tästä voi kestää pitkiä, pitkiä aikoja.

  3. En ole naamakirjassa edes käynyt enkä tule käymään terv tepivaari

  4. En tiedä onko nimenomaan naamakirja se suuri saatana. Ei siellä ole mikään pakko notkua.

    Niin sanottu älykännykkä ei ole kuitenkaan ollut kovinkaan älykäs keksintö. Valitettavasti minäkin olen ollut mukana sellaisen kehittämisessä.

    Jotkut ajavat polkupyörällä käsittä näpytellen älykännykkää kaksin käsin. Toiset työntävät lastenvaunuja keskittyen täysin älykännykkäänsä. Kolmannet ajavat autoa vilkkaassa kaupunkiliikenteessä näpytellen älykännykkää. Pikkuiset ekaluokkalaiset taaperot kävelevät liikenteen seassa näpytellen älykännykkää.

    Monien yöunet jäävät heikoksi kun pitää näpytellä älykännykkää. Joidenkin sotilaitten ”morsian” ei enää olekaan rynkky, vaan älykännykkä.

    Jne., jne.

  5. Hallitseeko naamakirja yksilöjä, vai voiko yksilöt hallita naamakirjaa ?

    Saako yksilöt naamakirjassa ääntä kuuluviin vai onko naamakirja joukkoinduvidualistien hiekkalaatikko, jossa kaikki hiekkakakkujen rakentajat uskovat olevansa yksilöitä?

  6. Hyvin on tullut toimeen ilman ”pärstäkirjaa”,sillä somessa on valinnanvaraa jotka ajavat asiaansa mitä itse tarvitsee/haluaa !

    Mutta mitä olisi nykyaika ilman nettiä,on sitten taas toinen juttu.

  7. Enpä ole koskaan oivaltanut kännykänkäyttökulttuurissa eroa sillä, näpytteletkö älykännykkää, vaiko näppäinkännykkää, paitsi, että älykännykkä on nimensä mukaisesti selkeästi hienompi keksintö ja huomattavasti käyttökelpoisempi.
    Kyllä nämä häiriökäyttäjät ilmiönä ovat olleet jo parikymmentä vuotta.
    En ymmärrä, miksi juuri älykännykkä olisi joku pahe ja perinteinen joku hyve; outo asetelma.
    FB ei ole minua koskaan kiinnostanut ja hyvin olen toimeen tullut ilman sitäkin.

  8. Ei ole FB tuttu minullekaan. Älykännykkä sitten onkin, sillä voi kirjoitella tätä ja edelleen se toimii hyvänä viestintävälineenä. Oikeastaan parhaana sellaisena tähän asti, lisäksi sillä on parempi muisti, kuin minulla. Tähän voi säilöä asioita ja myös etsii niitä tarpeen vaatiessa. Jos se lakkaa joskus olemasta sitä, niin hyvin joutaa romukoppaan.

  9. Olen ollut fb:ssä vuosia. En laita koskaan sinne kuvia, paitsi oman profiilikuvan, mikä on täälläkin. Joskus se poimii itse jonkun kuvan jostakin.
    Se on oiva väline pitää yhteyttä helposti kaukaisiinkin kavereihin ja tietää, mitä heille kuuluu.
    Meillä oma Unileverin porukan suljettu sivusto sekä suljettu puutarhapalstamme jäsensivustomme.
    Näin kaikki saavat saman tiedot per heti.

    Kännykkä minulla toimii vain puhelimena. Joitakin sports tracker ym. hyviä sovelluksia sillä käytän.

    Se on kurja kirjoitusväline, joka ei minulle alkuunkaan sovi. Kaikki viestit lähtee tästä läppäristä. Mitään raha-asioita en sillä tule koskaan hoitamaan.

  10. Se on Heikki niin, että ainakin minulla on tilanne se, että minä en viitsisi läppäriä kuljetella. iphonestani näen s-postit, uutiset, pystyn näitäkin sivuja selaamaan halutessani, kommentointikin s-postiin, ym sujuu helposti. Väittäisin, minulle tämä älykännykkä on aivan välttämättömyys, tai sitten (?).
    Kun kirjoittelin e-readerista, viime reissullani suorastaan nautin kun voin katkotta lukea aloittamaani kirjaa. Tämä e-kirjan lukulaite on mielestäni aivan huippukeksintö. Minun ei tarvitse tunkea kirjaa edes johonkin taskuun, jonne se ehkä mahtuu; nyt yli 30 kirjaa laitteessani, valinnanvaraa on.

  11. Minä taas tällä hoitelen pankkiasiat ja kuten sanoin tämä on oiva väline viestintään. Pääasiassa käytän Whats appia, kun siinä on se ilmainen puhetoiminto ulkomaille asti ja nykyään vielä toimivakin. Onhan niitä muitakin tietysti Twitter, Instagram jne.

    Minä joskus kirjoittelen jopa metsässä kannon päässä huilatessani, näin kesällä. Talvi on tietysti eri asia.

    No, nämä nyt huonosti liittyvät Kyuun avaukseen.

  12. Kyllä minullakin on uutiset, whats apit, e-mailit jne.., joita käytän vain reissussa ollessani.
    Näppäimistö on minulle niin pieni ja hankala,vaikka kääntelisin sitä päälleen, että ei tule mieleenkään hoitaa pankkiasioita. Entä, jos akku simahtaa, entä jos mobiilitunnukset on hukassa entä, jos kännykkä varastetaan tai katoaa. jne..
    On aivan toinen asia tehdä raha-asiat toimistotyönä kotona dokumentteineen tulostimineen jne., kuin sählätä jonkin piperrysvälineen kanssa miljoonan sadatuksen ja kanssa virheineen.

  13. Itse olen kännykästä tehnyt lähinnä autentikaattorin (pankki, google, yms). Lisäksi se on ihan työtehtävissä apuväline erikoisohjelmistoilla.

    Sangen hyvin pärjään ilman ensimmäistäkään someohjelmaa, whatsappeja tai sen semmoisia. Kukin tyylillään.

Vastaa käyttäjälle Seppo Muurinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *