Ääriliiketutkimus nojannee moneen suuntaan

Tuore Alma-tutkimus ääriliikkeistä oli monin tavoin mielenkiintoinen. Jos ei lasketa turhan rankasti mutkia oikoneen tutkimuskoordinaattorin ulosantia, aihe oli petattu varsin hyvin median toimesta. Kun mietin mistä suunnasta tätä itse lähestyisin, päätin miettiä miten itse olisin kyselyyn vastannut ja miksi.

Kokemuksia vai fiiliksiä?

Ounastelen, tai ainakin toivon että harvalla suomalaisella on omakohtaisia kokemuksia ääriliikkeistä. Perustuen yleisiin some- ja blogihavaintoihin, pääosa ns. kokemuksista on lähinnä fiiliksiä, ”näin että torilla oli tommosia” tai ”kaveri kertoi” tyyppisiä. Ihmisten tunnetiloja ei tietenkään pidä missään määrin väheksyä, mutta luulenpa että rikostilastot osoittaisivat jos ääriliikkeiden ääritoimet olisivat hurjasti lisääntyneet. Pelko on todellista, mutta sen katalyytteihin on syytä tutustua.

Minulla on henkilökohtaista kokemusta ja sen vuoksi olisin vastannut että ounastelen ääriliikkeiden olevan voimakkaassa kasvussa. Olen kaksi kertaa joutunut äärivasemmistoksi miellettävän tahon fyysisen väkivallan kohteeksi, onneksi miedossa määrin. Olen useaan kertaan joutunut sekä äärivasemmaksi että -oikeaksi miellettyjen tahojen henkisen väkivallan kohteeksi, sisältäen kaikkea kasvotusten nähdystä nyrkin kohottelusta ja huutelusta aina mittaviin nettivihan kampanjoihin. Voisin sanoa että minut on uitettu siinä itsessään aika monta kertaa. Hetkeäkään en väitä omia toimiani virheettömiksi, mutta se ei koskaan oikeuta väkivaltaa. Olen ollut kolmessa asiassa äänekäs: pasifismi, homofobian vastustaminen ja uskontokritiikki. Tänä päivänä mikä tahansa näistä synnyttää vihaa aivan eri mittaluokissa kuin vuosikymmen sitten.

Sormen osoittaminen vain yhteen suuntaan on harvoin mielekästä, mutta jos merkittävää myötävaikuttajaa tulokselle pitää hakea, sanoisin että se löytyy nykyajan somekratiasta (taustaa: aiemman blogisarjani osat 1, 2, 3, 4 ja 5). Jokainen tarina, useimmiten valheellinen, saa sopivissa piireissä äkäisesti tuulta purjeisiinsa. Nykypäivänä asiallisesti muotoillun kritiikin lausuja tuomitaan julkisuudessa pahemmaksi kuin männä vuosina murhaaja. Se ruokkii ääriliikkeitä, mutta myös ruokkii niiden mainetta. Sopivassa somekuplassa puoli Suomea voi näyttää ääriliikkeeltä jota vastaan on puolustauduttava seipäin ja talikoin. Näin saattaa muodostua uusi pieni ääriliike nollasta, perustuen uhkaan jota ei edes ole. Hyvänä päivänä tuosta syntyy ”vain” huutelua suvakkihuoraksi tai natsipaskaksi, pahempana päivänä…

Johtopäätöksiä tuloksesta

Minulla on jäänyt levy tosi pahasti jumiin, sillä tälläkin kertaa väitän sivistystä parhaaksi ratkaisuksi. Tarvitsemme medialukutaitoa, tervettä kriittisyyttä ja itsehillintää. Kansalaiset: hypätkää pois somekuplasta ja hyväksykää että myös sillä absoluuttisen pahalla vastapuolella on aivan tavallisia ihmisiä. Media: rakentakaa dialogin siltoja ja uutisoikaa joskus positiivisesta keskustelusta. Oppilaitokset: lopettakaa ennakkosensuuri ja alkakaa rohkeasti tutkimaan aihetta ilman ennakko-oletuksia ja värittyneitä laseja.

Minä olen sitä mieltä, että viisaita ihmisiä ja ajatuksia löytyy niin oikealta kuin vasemmaltakin, ylhäältä ja alhaalta. Heitä kaikkia haluan kuulla ja ymmärtää paremmin. Tämäkin kysely muistuttaa jälleen minulle miten tärkeää on että kaikki pyrimme ymmärryksen kasvuun. Se ei ole kivuliasta, vaan erilaisen oppiminen on oikeasti kivaa!

Pitäisikö Lauri Lylykin pistää Harvardin pormestarikouluun?

Työteknikko Lyly,  joka nyt pyhäkoulun tiedoillaan määräilee tam- pereleisesta tieteestäkin, tarvitsi sitä epäilemättä vielä paljon enemmän kuin Helsingin oikeustieteen kandidaatti Jan Vapaavuori…

Käyttäjän janvapaavuori kuva

Jan Vapaavuori

Helsinki

Kokoomus

Pormestarikoulussa Harvardissa

Vietin juuri neljä päivää New Yorkissa maailman parhaassa johtamisopissa. Kaikki luennoitsijat olivat Harvardin yliopistosta, aika tasaisesti sekä Business Schoolista ja Kennedy Schoolista. Vuoden kestävä koulutus alkoi äärimmäisen tehokkaalla yhteissessiolla. Mukana oli 40 pormestaria pääosin Yhdysvalloista, mutta myös muualta. Samalle kurssille kanssani osallistuvat mm. Atlantan, Miamin, Seattlen ja Sao Paolon pormestarit.

Koko lystin maksaa New Yorkin ex-pormestari Mike Bloombergin säätiö, joka on ylivoimaisesti maailman suurin kaupunkien kehitystä edistävä rahoittaja. Kurssi on järjestyksessään toinen. Viime vuonna kutsuttuna oli mm. Tukholman pormestari.

Opimme paljon erityisesti kaupunkien johtamisesta. Kurssilla käsiteltiin niin kaupungin sisäistä johtamista kuin yhteistyön rakentamista muiden toimijoiden kanssa, niin kansalaisten osallistamista kuin kaupungin narratiivin rakentamista. Ja paljon paljon muuta. Kaikki tehtiin periamerikkalaiseen tyyliin case study -metodilla kaikkia koko ajan osallistaen.

Hämmästelen edelleen kuinka paljon ja kuinka monenlaisia johtopäätöksiä tapauksista pystyttiin vetämään ja kuinka kaikki tämän jälkeen osattiin asettaa lopuksi rakennetun teoreettisen viitekehyksen sisään. En olisi tuossa ajassa voinut oppia enempää.

Kymmenet ja kymmenet Helsinkiä koskevat kehittämisajatukset risteilevät paraikaa päässäni. Sain myös monia hyödyllisiä työkaluja asioiden konkreettiseksi edistämiseksi. Olen erittäin iloinen, että koulutus kattaa myös kahden valitun korkean virkamiehen, Helsingin tapauksessa kansliapäällikön ja strategiapäällikön, varsin samankaltaisen, elokuussa alkavan koulutuksen.

New Yorkin jakson jälkeen koulutus jatkuu vielä koko seuraavan vuoden ajan. Odotukset tulevalle ovat korkealla.

Artikkeli Pormestarikoulussa Harvardissa julkaistiin ensimmäisen kerran Jan Vapaavuori.

Kuvahaun tulos haulle Mike Bloomberg foundation Trump

Michael Bloomberg vasemmalla.

Pormestarikurssien paikka on oikea…

Toivottavasti Harvardin neuropsykologian professori Alfonso Caramazza (Bullshit-Marc Hauserin seuraaja) piti luennon aiheesta ”MIKSI JA KUINKA HAISTAPASKANTIEDE HEITETÄÄN WITTUUN YLIOPISTOSTA”!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/07/shanghain-yliopisto-peilienurooniautismista

” Translated with Google translate, under correctning…

http://journal.psych.ac.cn/xlkxjz/EN/10.3724/SP.J.1042.2016.00958

Progress in Psychological Science 2016, Vol. 24, No. 6, 958–973

Advances in Psychological Science DOI: 10.3724/SP.J.1042.2016.00958

Myths of Autism Broken Mirror Theory: Origin, Problems and Prospects*

Pan Wei 1 Chen Yu 2,3 ​​Wang Wei 4 Shan Chunlei 5

Alphonso Caramazza

Prof. Caramazza’s research exploresthe nature and organization of language processing and conceptual representations in the brain.His earlier work focuses on lexical access and language comprehension; he has studied these topics extensively in patients, documenting a series of dissociations within the language system in the presence of neurological injury (e.g., after stroke). In addition to patient work, his research group also explores the neural organization of language processing (e.g., grammatical category, action content) in healthy individuals using a variety of research techniques including functional magnetic resonance imaging (fMRI), transcranial magnetic stimulation (TMS), and behavioral techniques.

3.2 MNS

At most the incidental cause of social cognition even if we ignore humans MNS indirectness of research,MNS the relationship with social cognition does not seem so close. First of all, society will recognize that the effective imitation required in-volves visual analysis, characterization,cognitive process such as action selection.

These features are obviously not MNS place simple action copying that affects.

Caramazza, Anzelotti, Strand with Lingnau (2014) Point out, Mirror neurons in action In understanding, only involved in the process of converting actions into visual representations. Cheng, in this sense, it cannot be considered that mirror neurons have actions.

http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258351-miksi-peilisolu-mirror-neuron-on-epatosi-ja-tuhoisa-valekasite#comment-3914989

 

… ja seurakin on varmaan pääasiassa kehittävää:

Vapaavuoren minitsemista suurkaupungeista Sao Paulo on maailman tiedehuippujen joukossa (sanotaan viiden parhaan joukossa ja ennen Tukholmaa, jossa myös sörssitään raskaasti): siellä on käksi jättiläismäistä yliopistoa, valtiollinen ja yksityinen, jotka sekä kilpailevat tieteellisllä tuloksilla että toimivat tarvittaessa myös yhdessä, vaikkapa tuossa ”kuumassa” neurofysiologiassa:

http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112006-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteon-magneettikuvantaminen-on-huijausta#comment-1649021

https://www.yumpu.com/en/document/view/38809002/astrocytes-and-human-cognition-modeling-information-koki

R. Tyyne Kuusela

Brasilian kahden suurimman yliopiston, valtiollisen ja yksityisen, asianomaiset laitokset ovat asettuneet selkeästi ja näkyvästi Fieldsin teorian kannalle ”eurotiedettä” vastaan:

http://nakokulma.net/index.php?topic=10082.msg2302…

” Tahtotoiminnot pelaavat astrosyytti-gliasolujen ohjaamilla nopeilla synaptisilla psosesseilla (kuten myös mm. psyykkinen kuvanmuodostus havainnossa) eikä se näy magneettikuvissa jo siitäkään syystä, että astrosyyttien magneettikenttä on tasainen eikä vaihtuva kuten neuroneilla.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=%22douglas%2…

Astrocytes and human cognition[/url]: Modeling information integration and modulation of neuronal activity

Alfredo Pereira Jr a), Fabio Augusto Furlan b)

http://www.google.fi/url?q=http://jcer.com/index.p…
http://www.msmonographs.org/article.asp?issn=0973-…

a) Institute of Biosciences, State University of Sao Paulo (UNESP), Campus Rubia Jr., 18618-000, Botucatu-SP, Brazil

b) School of Medicine, University of Marília (UNIMAR), Marília-SP, Brazil ”

(Tässä on takana Brasilian Valtionyliopisto ja suurin ei-valtiollinen yliopisto, ja sanoma on, että Fieldsin mukaan edetään:

url=http://network.nature.com/groups/bpcc/forum/topics/6747?page=1

url=http://network.nature.com/groups/bpcc/forum/topics/6747?page=1

Pereira: ” I have read most of the popular text on brain function written by Nobel Laureates, prominent neuroscientist, philosophers, linguist and “science writers”. None can match “The Other Brain” as far as thoroughness of scientific facts and ease or reading. It is a real “page turner”. It is the only book on brain function that I could not put down until completed. Until you read this remarkable book about glia, “the other half of the brain”,your knowledge of brain function is far from complete.”)

” Recent research focusing on the participation of astrocytes in glutamatergic tripartite synapses has revealed mechanisms that support cognitive functions common to human and other mammalian species, such as learning, perception, conscious integration, memory formation/retrieval and the control of voluntary behavior. Astrocytes can modulate neuronal activity by means of release of glutamate, D-serine, adenosine triphosphate and other signaling molecules, contributing to sustain, reinforce or depress pre- and post-synaptic membranes. We review molecular mechanisms present in tripartite synapses and model the cognitive role of astrocytes. Single protoplasmic astrocytes operate as a ‘‘Local Calcium waves Hub’’, integrating information patterns from neuronal and glial populations. Two mechanisms, here modeled as the ‘‘domino’’ and ‘‘carousel’’ effects, contribute to the formation of intercellular calcium waves. As waves propagate through gap junctions and reach other types of astrocytes (interlaminar, polarized, fibrous and varicose projection), the active astroglial network functions as a ‘‘Master Hub’’ that integrates results of distributed processing from several brain areas and supports conscious states.

Response of this network would define the effect exerted on neuronal plasticity (membrane potentiation or depression), behavior and psychosomatic processes. Theoretical results of our modeling can contribute to the development of new experimental research programs to test cognitive functions of astrocytes.

1. Introduction

Although astrocytes compose at least one half of human brain tissue volume, until two decades ago mostly passive functions were attributed to these glial cells, such as giving structural, metabolic and functional support for neurons. However, a growing number of ‘in vitro’ and ‘in vivo’ results support the conception that unipolar cells reside in the deep layers of the cortex, near the white matter (and) extend one or two long (up to 1 mm in length) GFAP-positive processes away from the white matter’’ (Oberheim et al., and Araque, 2005; Haydon and Carmignoto, 2006; Wang et al., 2006b; Fellin et al., 2006; Genoud et al., 2006; Winship et al., 2007; Schummers et al., 2008; Halassa et al., 2009). In an evolutionary approach, Banaclocha states that ‘‘in the leech, the astrocyte–neuron ratio is 1:25; in Caenorhabditis elegans 1:6; in rats and mice 1:3. In humans, the astrocyte-to-neuron ratio is approximately 3:2. This exponential increase of astrocytes cannot be explained solely on increased glial metabolic support. Alternatively, it is plausible that increasing numbers and organization of astrocytes implicates a role for these cells in the evolution of increasingly complex brain functions’’ (Banaclocha, 2007). Evidence for this role is an increase in glia-to-neuron ratio in human dorsolateral frontal cortex.

Direct applications of these results for an understanding of human cognition and emotion are beginning to emerge in the fields of neurology and psychiatry. Astrocytes are involved in the etiology of several neurological disorders as epileptic seizures (Willoughby et al., 2003; Silchenko and Tass, 2008; Reyes and 2009; Kuchibhotla et al., 2009), abusive ethanol consumption (Gonzalez and Salido, 2009) and other drugs (Haydon et al., 2009), schizophrenia (Halassa et al., 2007a; Mitterauer, 2009), depression (McNally et al., 2008) and mood disorders (Lee et al., 2007), among other dysfunctions (Antanitus, 1998; De Keyser et al., 2008). A recent hypothesis about the origin of psychiatric disorders focus on blood–brain barrier (BBB) breakdown and brain astrocyte dysfunction leading to disturbed cognition, mood, and behavior: These events ‘‘are initiated by a focal BBB breakdown, and are associated with dysfunction of brain astrocytes, a local inflammatory response, pathological synaptic plasticity, and increased network connectivity’’ (Shalev et al.,2009).

Other kinds of glial cells – reviewed by R. Douglas Fields (2009) – have also been shown to be relevant for health and disease, as oligodendrocytes in schizophrenia and microglia in degenerative disorders.

( url=http://nakokulma.net/index.php?topic=10081.0 )

In this emerging paradigm, glial cells are envisaged as the main target for new psychiatric drugs. According to Halassa et al. (2009), ‘‘These discoveries begin to paint a new picture of brain function in which slow-signaling glia modulate fast synaptic transmission and neuronal firing to impact behavioral output. Because these cells have privileged access to synapses, they may be valuable targets for the development of novel therapies for many neurological and psychiatric conditions’’.”

(Tämä artikkeli on ilmestynyt ennen Fieldsin kirjaa. Kirjassaan Fields käsittelee myös astrosyyttien suorittamaa synapsien ohjausta: ”Thisis exactly what astrocytes do at a synapse!”

http://books.google.fi/books?id=2nmHpXPmV80C&pg=PA…)

” 11. Astrocytic network mediates voluntary behavior

… ”

 

Alkoholiveron korottamisen seuraukset Virossa

Verkkouutiset uutisoi veronkorotusten seurauksista Virossa:

”Viron alkoholituottajien julkaisemasta kvartaaliraportista selviää, että viime vuonna Viron valtiolla jäi saamatta 55 miljoonaa alkoholiveroeuroa ja tänä vuonna tappion lasketaan olevan 100 miljoonaa euroa. Kyseessä ei ainakaan Virossa ole mistään pikkurahasta, joka on vielä kaiken lisäksi se on vielä siirtynyt etelänaapurien kukkaroon.”

Käsi ylös joka yllättyi?

Tehokkuudella ratsastaminen

 

 

Tehokkuus on noussut yhteiskunnallisen keskustelun ykkösasiaksi. On alettu suureen ääneen vaatia yhteiskunnan toimintojen ja palveluiden tehokkuuden huomattavaa parantamista, miksi? Mitenkään uusi asia julkisen talouden mollaaminen tehottomuudesta ei ole, eihän me muuten kapitalistisessa järjestelemässä elettäisi.

 

Kapitalismin syntysijoilta asti tuotannon tehokkuus on ollut kilpailuvaltti. Tehokkuutta on saatu tuotantovälineitä kehittämällä sekä tuotantovälineiden käyttäjien (työläisten) maksimaalisella tehokkuuden ulosmittaamisella. Yhä edelleen markkinatalouden yhtenä kilpailukeinona käytetään työläisten tehokkuutta.

 

Vaikka ammattiyhdistys – ja työväenliike ovat kyenneet luomaan aikojen saatossa työmarkkinoille tietyt raamit ja sopimusehdot, siitä huolimatta työntekijät ovat entistä enemmän osa tuotannon kasvun ja tehokkuuden tekijöitä. Ja millä tavalla? Sillä tavalla, että on tavallaan työntekijöiden osalta palattu juurilleen. Työaikoja on pidennetty, palkkoja ja muita etuuksia leikattu, eläkeikiä nostettu ja yhä vähemmällä väellä tuotantoa pyritään nostamaan. Kilpailukykyä kilpailijamaihin nähden parannetaan valtion tukia, esimerkiksi verotusta hyväksikäyttäen ja työvoiman erilaisin kikkailuin. Yhä enemmän työssäkäyvät ihmiset eivät tule palkoillaan toimeen, vaan saavat osan toimeentuloistaan yhteiskunnalta.

 

Työläinen on kapitalistiselle markkinataloudelle yksi tulon ja voiton maksimoinnin tulonlähde. Siksi puheet työajan lyhentämisistä palkkoja alentamatta, näin työtä jakamalla ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, ei tule kuuloonkaan. Siitäkään huolimatta vaikka kokeilut työaikojen lyhentämisistä ovat poikineet kasvua sekä lisänneet työläisten jaksamista ja hyvinvointia.

 

Miksi sitten yhteiskunnan palveluihin halutaan markkinatalouden tapaiset olosuhteet? Julkisten palveluiden kun ei ole tarkoituskaan kääriä voittoja, eikä imeä viimeisiä mehuja työntekijöistään. Tuotantoalat ovat kaventuneet kapitalistisen markkinatalouden kehittymisen myötä – maailma on tavaraa täynnä. Täytyy siis suunnata katseet toisaalle, mutta minne? Tietysti sinne missä raha liikkuu. Julkisella sosiaali – ja terveysalalla pyöritellään valtakunnallisesti miljardeja. Samoin kaikki muu, joka ennen hoidettiin itsestään selvänä yhteiskunnan toimesta, kuten tiestöt tai rautatieliikenne ym. ym.

 

Me elämme oikeistolaisessa yhteiskunnassa, kuten EU ja lähes koko läntinen maailma. Nämä tahot kannattavat lämpimästi kapitalistista markkinataloutta, vaikka hämätäkseen jättävätkin mieluusti kapitalisti sanan pois. Nämä tahot ajavat myös kiivaasti markkinataloutta yhteiskuntien eri toimintoihin. Perustelevat palveluiden tehostamisilla yksityisen sektorin mukaan saamista ja niputtavat julkisen tuotannon näin samanlaiseksi, mollaten sitä tehottomaksi.

 

Tehokkuus ja tahtotila ovat sanoja joita kuulleessaan kannattaa olla varuillaan ja miettiä, keiden päänmenoksi niitä taas esiin nostettiin ja keitä hyödyttämään.

 

 

 

 

”Meidän” Mirri.

Meillä on pian vuoden päivät pihallamme liikuskellut pienikokoinen tuhkanharmaa uroskissa, alkuunsa tuli aamusella kun ulos menin tuonne saunan terassille; elettiin syyskuuta. En sitten kissaan reagoinut mitenkään kun niin vaatimaton oli.

Sitten aloin laittamaan sille pientä aamupalaa ja se tuli syömään; hirmuisen arka oli mutta tarjoukset söi.

Tuli sitten talvi, Mirri jatkoi aamiaisella käyntejään, alkoi talven mittaan jo vähän luottaa minuun.

Talvi meni mutta Mirri ei, tähän aikaan vuodesta kun se saapuu, se tulee avoimesta ovesta sisään; hei pitäisi aamiaista saada. Se on oppinut muuten nimensäkkin, siltikään en tiedä vieläkään, kuka sen omistaa.

Koirien kanssa kun elämäni olen touhuillut, tämä kissapuoli on mnulle suuri arvoitus.

Ken haluaa Mirristä tietää lisää, US:n vapaavuorossa löytyy kertoilemaani tekstiä.

Juustoista.

Minun suuriin suosikkeihini kuuluu sinihomejuustoista endottomasti Castello Blue.  Hinnastaan johtuen,(?) se löytyy markettiskeistä usein -30% alennuksella. Kuitenkin se on juusto, joka vanhetessaan vain paranee.

Oivallinen juusto; gratiineihin, keittoihin, paistoksiin, uunipaisteihin ja jälkiruuaksi ihan sellaisenaan hedelmien kera. Eilen kun meillä tehtiin kaalikeittoa + itsesavustamaani karitsanniskaa, laitoinpa kokeilun vuoksi Castello Blue:ta ripauksen keittoon; mielestäni teki hyvän säväyksen. Ruuanlaitossa jos missä, kokeilla kannattaa.

Se Castello Blue, on koostumukseltaan pehmeä, maultaan vahva, ilmeisesti jakaa kuluttajakuntaa.

Minun mielestäni tämä tanskalaisjuusto on ihan juustojen aatelia, voittaa monetkin ranskalaiset blue-juustot ehdottomasti.

Vanha elämä

 

 

 

Nauttia vanhuudesta

 

ei koulukiusaamista

 

vailla

 

nuoruuden kasvukipuja

 

pikkupomojen kyttäämistä

 

näyttämisen tarvetta

 

työkkärin ja Kelan nöyryyttämisiä

 

alfauroksen suorituspaineita

 

vanha

elää elämäänsä

 

tarkkaillen

 

ihmetellen

 

maailmanpyörän kerskakuluttamisen

 

yhä kiihtyvää vauhtia

 

kaikkea mielettömyyttä

 

huokaisten helpotuksesta

 

onni

 

olla

 

vanha

 

 

 

Myyntiargumentti kohdallaan

Oheinen ilmoitus pomppasi esiin sosiaalisessa mediassa.
Espoon keskus

Siinä myyjä tietää mihin vedota. Onhan Espoon keskus maahanmuuttajatiheintä asumisympäristöä Espoossa.

Onko maapallomme nyt vetämässä viimeisiään?

Kauan liian kauan on puhuttu ja kirjoitettu paljon maapallomme ilmaston tilasta ja siitä, jos ei mitään tehdä, niin ilmaston saastuminen ja sen seurauksena ilmaston lämpeneminen tuhoaa vähitellen elämän maallolta. Monet varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Paljon on pidetty konferensseja ja monen kirjavia sem inaareja ilmaston puhtauden puolesta. Mutta kuitenkin liian vähän.

Nyt on täällä pohjoisella napapiirilläkin saatu konkreettista näyttöä siitä mitä tuleman pitää jos ei nyt vihdoinkin ryhdytä tositoimiin maapallon ilmaston puolesta.

Kun pohjoisen napapiirin tuntumassa alkaa olla samanlaista tropiikin tunnelmaa, kuin päiväntasaajalla, niin pitäisi jokaisen yksilönkin tajuta, että jokainen meistä voi tehdä jotain ilmaston  puolesta.

Me täällä pohjan perukoilla olemme nyt saaneet tuntea , mitä on elämä , kun öisinkin varoitetaan yön kuumuudesta.

On niitäkin, jotka pitävät puheita ”maailmanlopusta” ennenaikisina. Mutta kun tosiasiat kertovat, että esim. kuivuus haittaa jo maapallon eri osia mm. Afrikkaa siinä määrin, että maa ei enää tuota ruokaa ja ihmisten on pakko sankoin joukoin  lähteä etsimään ruokaa, niin tosi on kysymyksessä.

Kunhan Afrikasta tulee Eurooppaan etsimään ruokaa miljoonia ihmisiä, niin leikki on kaukana. Nyt on tullut pakolaisia vasta kymmeniä tuhansia ja Euroopan päättäjät ovat jo neuvottomia.

Onhan toki hellekesiä ollut Suomessa ennenkin, mutta ei näin pitkäkestoisia ja niin kuumia, että öisinkin mittari näyttää yli 20 astetta lämmintä.

Ilmaston lämpenemistä saastumisen seurauksena on verrattu kasvihuone-ilmiöön. Nyt meillä suomalaisillakin on ollut pakko totuttautua elämään kasvihuoneessa erilaisten tuulettimien hieman helpottaessa tukalaa oloa.

Markkinatalous – hyvä renki, mutta huono isäntä

Markkinatalous on osoittanut, että kaikki muut talousjärjestelmät häviävät sille. Viimeisin osoitus oli, kun Neuvostoliitto romahti ja sen mukana suunnitelmatalous.

Mutta markkinatalous ei sovi kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Siitä on osoituksena mm. hoivayhtiö Pihlajarinne, joka luopui sote-kokeilusta, kun siitä maksettavat korvaukset eivät riittäneet Pihlajarintelle. Se oli kova isku vasten Orpon ja Sipilän kasvoja, jotka ovat markkinoineet valinnanvapautta innokkaasti.

Kun kohteena on ihminen, kuten hoiva-alalla, niin siihen ei sovi markkinatalous. Hoivabisnestä pyörittäville yriyksillä on kaksi tärkeätä sidosryhmää, on asiakkaat ja osakkaat. Kumpaa sidosryhmää hoivabisneksen johtajat suosivat?  Osakkaat, jotka ovat sijoittaneet rahojaan hoivayritykseen odottavat mahdollisimman korkeita osinkoja sijoittamilleen pääomille. Asiakkaat taas odottavat, että he saavat hyvää hoitoa ajallaan.

Mitä hoivayrityksen johto tekee, kun vaatimukset osingoista vaan tiukkenevat? Muuta vaihtoehtoa ei ole, kuin vähentää väkeä ja/tai korottaa hintoja. Jos hinnat ovat jo korkeita, kuten Suomessa on  yksityisellä puolella, jota hallitsee muutama hoivayritysketju, niin jää  keinoksi parantaa tuottoja vain väen vähentäminen. Siitä on seurauksena se, että palvelu huononee, josta kärsivät asiakkaat, jotka viulut maksaa.

Kun palvelu menee tarpeeksi huonoksi on vaarana jo asiakkkaiden turvallisuus. Kysymyksessähän ovat iäkkäät ja sairaat ihmiset.

Näin ollen hoiva-ala ei sovi markkinatalouden piiriin, sillä se on huono isäntä. Valtiovalta ja kunnat ovat tehneet suuren virheen, kun ovat alasajaneet vanhusten hoidon tyystin ja luovuttaneet sen riistokapitalistien haltuun.