Li Andersson puhuu paskaa koskien Pihlajalinnaa

Kukaan ei ole selvittänyt kustannusrakennetta julkisella puolella, miksi ei ?

Tuo Pihlajalinnan päätös on  oikea, koska sen ansiosta pitää selvittää myös julkisen puolen kustannusrakenne. Anderssonin väite on  epätosi, koska julkinen ”piilottaa”  valtavan määrän kokonaiskustannuksiltaan vrt.  yksityiset.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254619-hatkahdyttava-ja-outo-sote-paatos-jyvaskylassa-potilaat-tulivat-liian-kalliiksi

PS. En kannata valinnanvapautta sellaisenaan

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254619-hatkahdyttava-ja-outo-sote-paatos-jyvaskylassa-potilaat-tulivat-liian-kalliiksi

 

 

 

Ryssät uhkailevat taas

Siitä on lähes kahdesan vuosikymmentä, kun Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita sotilastukikohdiksi. Silloin Saksa ja sen diktaattori Hitler uhkasi koko eurooppaa. Suomi ei myöntynyt Neuvosoliiton vaatimuksiin ja jouduttiin Talvisotaan. Se kesti 100 kunnian päivää  ja suomalaiset korpisoturit saivat torjuntavoiton ryssistä.

Nyt on taas sama kaiku askelten, kun Venäjän armeijan koentaja uhittelee Suomea. Me emme saisi olla yhteistyössä Naton kanssa.

Suomen valtiojohto on tehnyt suuren virheen, kun Suomi ei liittynyt Natoon samanaikaisesti Baltian maiden kanssa. Valtion johto on aina vedonnut siihen, että kansan enemmistö ei halua Suomen liittyvän Natoon.  Hyi helvetti.  Suomen kansalla ei ole tietoa ja taitoa hallita maailmanpolitiikan kuvioita, Sitä varten meillä on edustuksellinen demokratia. Natoon liittyminen vaatii ensinnäkin paljon tietoa ja toiseksi tehdä rohkea päätös.

Vai olisiko Venäjän armeijan komentajan ulostulo merkki siitä, että Trump ja Putin ovat sopineet jotain Suomen ohi Suomessa!  ja meidän herrojen pään yli. Eihän Trump voi noin vaan sanoa, että Suomi ei enää kelpaa yhteistyökumppaniksi Natolle. Mutta Venäläinen kenraali voi sanoa.

Nyt taitaa olla Sauli Niinistöllä elämänsä vaikein asia pöydällä. Olikohan viisasta ylipäätään kutsua Trumppia ja Putinia Suomeen yhtäaikaa?

Ollako vaiko eikö olla

– Kas siinäpä kysymys?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201807252201094697_u0.shtml

Nato on kuuma peruna ainakin Suomen oikeistolle.
Meillä on rajalla rautaa niin että heikompaa hirvittää,
mutta mistä apu jos.
On jopa vaade että apua ei saa hakea.
Joten olemmeko turvassa ilman apua?
Onneksi presidenttimme taitaa olla nuoralla tanssija.
Peräänkuulutan edelleen omaa puolustuksen ylläpitoa
ja sitä ei auta muutama kone eikä laiva.
Koko maan kattavana kaikki asukkaat koulutettuna puolustukseen joka mökistä
ja heille pitää olla hajautetusti tarvittavat
puolustusamissoonit jotka ovat otettavissa lyhyellä varoitusajalla.

Limnell lörpsi julki höpöhybridikeskuksen tarkoituksen…

HÖPÖHYBRIDIKESKUKEN TARKOITUS ON, ETTÄ NATO VOISI ”TULKITA” MINKÄ TAHANSA TULITIKKULEIKIN VERKOISSA ”(”KYBER”)SODAKSI JÄSENMAATAAN VASTAAN”!!!

Jarno Limnéllin kolumni: Hybridivaikuttaminen voi johtaa sotaan

Turvallisuuspolitiikassa pelataan nyt kovaa peliä. Nato linjasi, että yhteen maahan hybridihyökännyt, saattaa saada kimppuunsa koko Naton, kirjoittaa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

kolumnit

Jarno Limnéll
Jarno LimnéllTiina Jutila / Yle

Tänä kesänä Suomessa on mitattu lämpöennätyksiä ja varoiteltu tu- kalasta helteestä. Kuumat hetket ovat vallinneet myös maailmanpoli- tiikassa. Heinäkuussa oli kolme tapahtumaa, joissa käsitellyt asiat ku- vaavat maailman ja transatlanttisten suhteiden kipupisteiden laajuutta tällä hetkellä. Ensimmäinen oli Naton huippukokous Brysselissä, toinen presidentti Trumpin vierailu Britanniaan ja kolmas huippukokous Venä- jän ja Yhdysvaltojen presidenttien kesken Helsingissä 16.7. Kuinka mer- kittäviksi tapahtumat osoittautuvat, sen arvioiminen on parasta tehdä vasta ajan kuluttua.

Suomen turvallisuuteen vaikuttavat maailman tapahtumat eri muutok-  sineen, neuvotteluineen ja twiitteineen vyöryvät tällä hetkellä poikkeuk- sellisella vauhdilla. Oletettavaa on, ettei muutosnopeus hidastu lähiai- koina. Meidän pitää olla hereillä. Nykytilanteen arvioinnin ohella pitää yhä useammin kysyä,mitä tapahtuu seuraavaksi – ja miten varautuneita olemme kohtaamaan yllättävätkin tapahtumat.

Turvallisuuden muuttaessa muotoaan, muuttuvat niin uhkat kuin turvallisuuspolitiikka. Yksi merkittävä muutos ilmenee heinäkuun Na- ton huippukokouksen loppulauselmassa (siirryt toiseen palveluun). Siinä todetaan, että hybridivaikuttaminen – kielellisesti puhutaan hyb- ridisodankäynnistä – voi johtaa artikla viiden aktivointiin, jossa kyse on Naton tärkeimmästä keskinäisestä turvatakuusta.Hyökkäys yhtä jäsen- maata vastaan on hyökkäys koko sotilasliittoa vastaan. Nyt hyökkäys- tapoihin – aseellisen hyökkäyksen rinnalla – sisällytetään myös hybridi- keinot. Loppulauselmassa todetaan lisäksi, että Naton jäsenmaat ovat joutuneet kasvavissa määrin kohtaamaan hybriditoimintaa, jolla tar- koituksellisesti hämärretään sodan ja rauhan rajaa. Nato asemoi näillä linjauksilla uudenlaista turvallisuuspolitiikkaa.

(RJK: TÄMÄ MITÄ LIMANULJASKA NYT TEKEE ON JUSTIIN SITÄ ENEMMÄN KUIN JUURI MIKÄÄN MUU!]

Hieman yksinkertaistaen ajatellen,riittävän voimakkaasti hybridivaikut-tamista yhteen Naton jäsenmaahan kohdistava vieras valtio voi jatkos- sa saada kimppuunsa koko sotilasliiton. Tällöin laajamittaisen sodan alkamisen riski kasvaa merkittävästi – eikä tätä johtopäätöstä tule tämän uuden linjauksen osalta sivuuttaa. Linjauksen voi arvioida ”helpottavan” jatkossa artikla viiden käyttöönottoa.

Naton huippukokouksen loppulausumassa sana ”Venäjä” esiintyy yhteensä 55 kertaa. Vaikka Venäjästä ei hybridivaikuttamisen yhtey- dessä suoraan puhuta, on uudessa linjauksessa kyse ennen kaikkea voi- makkaasta viestistä Venäjän suuntaan. Nato ei hybridivaikuttamista jä- senmaihinsa hyväksy, ja pyrkii luomaan pelotevaikutusta Venäjän suun- taan hybridivaikuttamisen lopettamiseksi – tai ainakin vähentämiseksi. Venäjä on tiukkasanaisesti syytökset vaikuttamisesta kiistänyt.

Samanlainen linjaus kyberuhkien osalta tehtiin Naton huippukokouk- sessa Walesissa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2014. Nato-maahan kohdistuva vakava kyberhyökkäys voi olla syy Naton viidennen artiklan käyttöönottoon. Aiemmin linjaus koski ainoastaan fyysisiä hyökkäyk- siä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg täsmensi (siirryt toiseen palve- luun) vielä tämän vuoden heinäkuussa, että kyberhyökkäys voi olla yhtä tuhoisa kuin aseellinen hyökkäys. Digitaalinen vallankumous on muuttanut sekä sodankäynnin tapoja että ilmentänyt uusia uhkia.

On helppoa havaita milloin vihollisen panssarivaunut ylittävät valtion rajan, mutta miten suhtautua (siirryt toiseen palveluun) sähkönjakeluun kohdistuvaan hakkerointiin, digitaalisten terveystietojen manipulointiin tai laajamittaisiin informaatio-operaatioihin vaalien yhteydessä – kun epäilty tekijä vielä kiistää toimet vahvasti.

Kynnys viidennen artiklan käyttöönottamiseksi on Natossa korkea. Näin on tapahtunut vain kerran Naton historian aikana,9/11-iskujen jäl- keen.Jää nähtäväksi millainen kyberhyökkäyksen tai hybridivaikuttami- sen pitäisi olla johtaakseen viidennen artiklan aktivointiin.Rajaa ei halu-  ta ääneen sanoa, sillä silloin hyökkääjä toimisi tavoilla, joilla raja ei ylit- tyisi. Kyse olisi joka tapauksessa merkittävästä poliittisesta päätökses- tä, jota olisi yksimielisesti Naton sisällä vaikea tehdä – etenkään Venä- jän näyttäytyessä hyökkääjänä. Toisaalta Nato näyttäytyisi epäuskot- tavana, jollei voimakkaisiin kyberhyökkäyksiin tai hybridivaikuttami- seen näiden linjausten jälkeen puututtaisi tiukasti, myös muuten kuin sanallisesti paheksuen.

Yksi haaste hybridivaikuttamiseen vastaamiseen poliittisesti – niin Na- tossa kuin laajemminkin Euroopassa – on erilaiset näkemykset siitä, mitä hybridivaikuttaminen ja -uhkat ylipäänsä ovat.Helsingissä toimiva Hybridiuhkien osaamiskeskus (siirryt toiseen palveluun) on hienosti edistänyt yhteisymmärrystä, mutta haasteena on nopeastikin muuttu- vat vaikuttamisen keinot ja niiden tunnistaminen. Määrittelemättömyy- den epäselvä tilanne lisää myös riskiä hybridiuhkien tarpeettomaan korostamiseen – ja niihin liialliseen vastaamiseen, jolloin vastatoimet voivat olla turhan voimakkaita.

Vaikka hybridiuhkissa on kyse eri vaikutuskeinojen samanaikaisesta käyttämisestä, yhdistelmäuhkista,näyttää vaaleihin vaikuttaminen nou- sevan hyvin keskeiseksi hybridivaikuttamisen uhkaksi Euroopassa lähi- vuosina. On selvää, että demokratian ytimessä oleviin vaaleihin vaikut- tamiseen on niin Natossa kuin Euroopan unionissa suhtauduttava vaka- vasti, ja pystyttävä viestimään, ettei ulkopuolista sekaantumista vaalei- hin hyväksytä. Demokratian kannalta on surullista, että Yhdysvalloissa edelleen vallitsee epävarmuus siitä, mitä vuoden 2016 presidentinvaa- leissa tapahtui. Syksyn vaalien osalta sekä varautumista että vastatoi- mia vaikuttamiseen pohditaan muun muassa Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun) kuin ei-Natomaa Ruotsissa (siirryt toiseen palve- luun). Mikäli voimakasta vaaleihin vaikuttamista ilmenee – sekä Naton uusi linjaus että eurooppalainen solidaarisuus joutuvat pahimmillaan todelliseen testiin.

[WITTU että lukenut mies viitsii jauhaa ihan puhdasta paskaa!

Tällä kertaa hän lisäksi jauhaa sitä NATON JOHTOA VASTAAN – sitä jonka perseellä olisi hunku istua tuleen!!!

TÄMÄ JOHTUU SIITÄ, ETTÄ HÄN EI TIEDÄ TUNNETUSTI DIGITURVAL- LISUUSTEKNOLOGIASTA MITÄÄN, vaan hän on ”tutkijanlaadultaan” HÖLYNPÖLYSOSIOLOGI…]

Suomessa on luonnollisesti seurattava turvallisuuspolitiikan muut- tuvaa luonnetta. Hybridivaikuttamiseen ja kyberuhkiin (siirryt toiseen palveluun) varautumisen merkitys kasvaa – myös poliittisten vastatoi- mien määrittämisen osalta. Hybridiuhkien osalta olemme immuunimpi kuin moni muu länsimaa, etenkin kokonaisturvallisuusmallimme ansi- osta. Mutta poliittisesti Suomen on oltava valmis toimimaan päättäväi- sesti vihamielistä hybridi- ja kybervaikuttamista kohtaan yhteisessä länsimaisessa rintamassa.

Turvallisuuspolitiikassa helteet jatkuvat kesän jälkeenkin.

Jarno Limnéll

Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/08/emme-tarvitse-suomeen-eu-n-hopo-hybridi-turvallisuus-laitosta

Kasvisruokaa.

Me söimme tänään ihan oikeasti…uskokaa tai älkää, kasvisruokaa. Vaimo keitteli sakeaa kesäkurpitsakeittoa mustaa koskenlaskijaa säästelemättä.

Siis kesäkurpitsakeittoa ja ruisleipää tomaattiviipaleilla. Kaikki omasta maasta.

Oli se muuten hyvää ja se vähäinen nälkäkin lähti oitis.

Kyllä kasviksistakin ruuaksi on vaikkakaan en mikään kasvisintoilja ole, tuskin tulenkaan.

Näillä helteillä, jotka eivät todellakaan ole minun kesäilmojani, kasviskeitto aivan hyvin riittää ateriaksi, vähän leivän päälle tomaattia tai kurkkua, tai aitoa venäläistä suolakutkkua, mikä on sitä parasta, kyllä pärjää.

 

 

Pääministeri J. Sipilän juupaseipäs leikki ei enään naurata

Sipilä lupasi hallituksensa alkumetreillä ja monta kertaa senkin jälkeen, että ”tulos tai ulos”. Tulosta ei ole syntynyt. Kaikki taloudellinen kehitys on vain ja yksinomaan kansainvälisten suhdanteitten ansiota. Suomi on hyötynyt muun maailman imussa.

Nyt on  korkea aika herra Sipilän lunastaa lupauksensa ja viedä erokirje tasavallan presidentille.

Kun sen tekee nyt heti  eikä viidestoista päivä, niin vielä ehditään pitää hajoitusvaalit syksyllä.

 

Israel ampui alas Syyrian hävittäjän

Syyrian hävittäjä lensi 2 km Israelin puolella, joten Israel ampui koneen alas. Se putosi Syyrian puolelle.

Kone ammuttiin alas Patriot ilmatorjuntaohjuksella.

Lähde.

Näin pitääkin tehdä kun vihamielisen valtion kone tunkeutuu ilmatilaan.

Pihlajalinna puhuttaa jälleen

 

Hallituksen soten valinnanvapauden mallia on syytetty ”kermankuorinnasta”, kun yksityinen sektori hamuaisi vain mahdollisimman suuria voittoja tuottavat palvelut. Julkiselle sektorille jätettäisiin vaikeat ja kalliita hoitoa vaativat toimet.

 

Pontta arvostelulle tuli kun meidänkin alueen sosiaali – ja terveyspalvelut tuottava terveysjätti Pihlajalinna kertoi vetäytyvänsä Jyväskylässä valinnanvapauskokeilusta. Keskisuomalainen lehti kertoi Pihlajalinnan vetäytymisestä näin: ”Pihlajalinnan kokemuksen mukaan valinnanvapauden käyttäjät ovat niitä, jotka käyttävät paljon palveluita. Näin kaupungin määrittelemä hinta ei kata toiminnasta aiheutuvia kuluja.” Lehti jatkaa: ”Valinnanvapauskokeilussa mukana oleville palveluntuottajille maksettava kiinteä hinta perustuu kaupungin terveyskeskusten kustannuksiin jaettuna koko kaupungin väestömäärällä.”

 

Joko olisi aika uskoa kuinka terveysbisnes on osa markkinakapitalismia jossa voittoja tavoitellaan häikäilemättä ihmisten terveydellä ja hädällä. Voiton tavoittelussa rusinat noukitaan pullasta eli julkinen sektori hoitakoon voittoa tuottamattomat palvelut.

 

Terveysjätit ovat muka hyvätekijöinä rientäneet pelastamaan ahdinkoon ajautuneita pieniä kuntia ja kaupunkeja. Ovat tehneet sosiaali – ja terveyspalveluista yhteisyrityksiä joissa kunnat ja kaupungit ovat vähemmistöosakkaina joita nimitetään mieluusti ”yhteiskunnallisiksi” yrityksiksi. Tosiasiassa voidaan puhua sosiaali – ja terveyspalveluiden monopolista.

 

Entä miten käy esimerkiksi Parkanon ja Kihniön, kun määräävässä asemassa on yksi terveysjätti? Mitä tapahtuu jos Pihlajalinnan omistajat alkavat murista ja ovat tyytymättömiä tuottoihin? Vaikka elämme sopimusyhteiskunnassa, vaikka osapuolten nimet ovat sopimuksissa, on se varmaa, että se kumpi istuu voiman oikealla puolella, sanelee pitkälle ja heikompi osapuoli vikisee. Haja-asutusalueilla monopoliasemia on vaikea purkaa. Mitä jää kunnille ja sen asukkaille? Kaksi vaihtoehtoa: Ota tai jätä!

 

Polkupyöräteollisuus.

Tässä kun tuota tavarapyörähankintaani suunnittelin, yksi kriteerini oli kiinalaistuotteiden vältteleminen. Tuli siinä samalla analysoitua myöskin suomalaista polkupyörätuotantoa.

Muistan armeijavuosiltani kun 70-luvulla nämä uudemmat Helkaman jääkärit alkoivat, varsinkin heitinmiehillä ja pst-miehillä raskaan aseistuksen alla hajota, vanhat kyllä kestivät. Asioita kun selviteltiin, ilmeni jo silloin, että pyörät ainoastaan kootaan Suomessa. Komponentit tulivat mistä tulivat.

Tämän päivän tilanne ja ollut jo yli kaksikymmentä vuotta, Suomessa valmistettuja ovat ainoastaan Helkaman Jopot.

Tuohon Pashleyn pyörään päädyin siksi, että se todellakin valmistetaan Englannissa (ainut merkki), paitsi Sturmey Archerin vaihteistot myytiin Taiwaniin jo liki 20v sitten. Maksaahan tuo Pashley ja kun toimitusaikakin on 6-8vko,mutta laatu ja takuukin sen mukainen. Pashleyn hinnalla olisin saanut esim vanhan tunnetun Raleight (Englanti) merkin pyöriä kolme, Raleight muuten moni muukin vanha laatumerkki kasataan Turkissa kiinalaisista osista.

Tamperelaistakin särmää löytyi polkupyöristä; Jaguar, Tammer ja Peto. Valmistus alkoi 1934 ja päättyi 1962. Tuohon 60-lukuun muuten päättyi monenkin polkupyörävalmistajan taival hävittyään puolustusvoimien tarjouskilpailun, jonka Helkama voitti ja siirtyl aiemmin kuvaamalleni halpatuotantolinjalle, jo silloin.

Meilläkin noita kiinalaisia pyöriä kyllä kasataan, eri laatumerkkien alla ja sähköavusteiset pyörät (lähes kaikki kiinalaisia) ratsastavat aivan aallonharjalla.

Kun päädyin tähän kolmipyöräiseen tavarapyörään, en aavistanutkaan miten trendikäs tulikaan oltua. Ovat tänä päivänä aivan hittituote. Toinen yllättävä seikka ilmeni, että Venäjällä tämä kolmipyöräinen on yllättävän suosittu (you tube) ja mallitarjontakin huomattavasti lähellä eurooppalaista tarjontaa..

On kyllä vähintäänkin mielenkiintoinen asia; miksi tehdään halpaa roskaa kun laadullakin olisi ostajansa? Tämä trendi yltää monelle alalle

Antaako hallitus kohta tukea viinan ostoon?

Hallitus keksii huvikseen joutavan oloisia tukia. Tuetaan sähköntuotanto- ja sähkönjakeluvarmuudelle vaarallista sähköautoilua, uusien autojen ostoa ym.

Herää kysymys, koska hallitus alkaa tukea viinaostoksia jollakin perusteella. Ehkäpä joku keksii, että viinatuella voidaan vähentää kiljun valmistusta ja salapolttoa.

Sähköpyörätuki panee kysymään, tenutteleeko hallitus. Kiinalaisvalmisteiset sähköpyörät tulevat aiheuttamaan räjähdyksiä ja tulipaloja ja toimiessaankin ne lisäävät liikenneonnettomuuksia. Ja sekin vielä, että liikuntatarve laiminlyödään, josta syystä sairauspalveluiden kysyntä kasvaa.


 

PB: Sähköpyörien hankintatuki ei ole luvattua normien purkua vaan uusi tukihimmeli | Päivän Byrokraatti

”Mihin edes tarvitaan vasemmistoa, jos shampanjasosialistit itse ideoivat jopa uudet irrationaaliset tulonsiirrot?

Hankintatuki avaa mainion mahdollisuuden lisäansioihin. Tällä hetkellä halvimmat sähköpyörät maksavat verkkokaupassa 529 euroa. Sellaisia kannattaa neljänsadan alennuksella perheen hankkia jo muutama, ja käydä kauppaamassa ne markkinahintaan rajan takana.

Ja jos pyörien hinta laskee vielä vähän, odotettavissa on valtava meteli vaateliailta tuensaajilta, kun sosiaaliavustusten ammattioptimoijat nostavat metelin siitä, että 400 euron tuesta menee osa hukkaan. Alle neljänsadan hintaisista pyöräostoksista vaaditaan varmasti saada tuen loppusumma käteisenä.”