Luonto ja mies

 

Onko luonnolla sielua

kauhistuuko heinänkorte

kokiessaan sirpin terän viillon

mitä ajattelee muurahainen

ison jalkapohjan

painavan taakan lähestyessä

auringonpimennyksen tultua

tähänkö päättyi uurastus

pahan ihmisen tallomana

vaviseeko koivun lehdet

kirveen asettuessa juurelleen

nähdessään terävän

kiiluvan sahanterän

odotusta teurastaa

minut

puuvanhuksen

 

Hemmetti

kannattaa lojua sohvalla

kaikkeutta ajatellen

maailman ihmeellisyyksiä pyöritellen

kaunis kesäpäivä tuloillaan

minäkö astuisin ulos

luonnon sielunelämää vahingoittamaan

 

Paras kääntää kylkeä

ottaa makeat nokoset

saa luontokin huokaista helpotuksesta

nauttia kesästä

kiittäen

laiskan sutjakkaa miestä

elonpäivistä

olis vaan enemmän

meitä uuno turhapuroja

kokonaisvaltaisen elämän

ymmärtäjiä

ja maailma pelastuisi