Jääkäreiden etukomennuskunta lähti Libausta Suomen suuntaan.
”Kotimaahan lähtevälle pataljoonalle varattiin mukaan runsaat tuomiset, suuri määrä aseita, ampumatarvikkeita ja muuta sodankäynnissä tarvittavaa materiaalia, jollaisesta Suomessa oli aivan yhtä huutava puute kuin koulutetuista johtajistakin. – –
Lähetettävään materiaaliin kuului 70 000 venäläistä kivääriä (m/91), 363 pistoolia, 70 konekivääriä, 22 480 000 patruunaa, 12 325 käsikranaattia, 12 jäykkälavettista kanuunaa (87 K/92-95), 8 haupitsia (122 H/09), 16 420 tykistön laukausta, räjähdysaineita ja muuta pioneerimateriaalia, radiolaitteita, lentokone, Berliinissä painettuja Suomen karttoja, lääkintämateriaalia ja myös jonkin verran intendentuuritavaraa, mm. asepuvut siviiliasussa matkustavaa jääkäripataljoonaa varten. – –
Aselaivojen mukana oli määrätty lähetettäväksi 110 miehen vahvuinen »Vorkommando», itse asiassa sama, jonka elokuun suunnitelman mukaan piti saapua Suomeen »suuren aselähetyksen» mukana, välittömästi muun pataljoonan edellä. Komennuskunnan johtajaksi määrätty Harald Öhquist otti tehtävän vastaan oberzugführerinä ja kävi suorittamaan sitä Suomen armeijan majurina. – –
Helmikuun 7. päivän aamuna klo 7.40 komennuskunta lähti Libausta kapteeni v. Coler saattajanaan. Junamatkasta tuli vaikea. Saksalaiset rautatie- ja sotilasviranomaisetkin suhtautuivat tähän oudosti puettuun ja enimmäkseen täysin käsittämätöntä kieltä puhuvaan siviilimiesjoukkoon ymmärrettävän töykeästi ja epäluuloisesti. von Colerin hiihtolakki herätti niin suuria epäilyksiä, että kapteenin arvomerkit ja ensimmäisen luokan rautaristi menettivät tavanomaisen tehonsa.” (Matti Lauerma – Jääkäripataljoona 27; 1966; sivut 814-818)
Suomen Vapaussodan voitolliselle lopputulokselle nyt lähtevällä jääkärien etukomennuskunnalla ja aselastilla oli erittäin tärkeä merkitys.
Jääkärien paluulla oli suuri vaikutus Suomen puolustusvomien syntyyn vaikka ei se ainoa ollutsen synnyssä .
Kokonaan eri jutti mikä heillä oli tarkoitusperä ajaa Venäläiset pois maasta eikä alkaa sotimaan Suomalaisten kanssa .
Niin siinä van kävi . terv tepivaari
Jääkärit joutuivat sotimaan venäläisten lisäksi myös suomalaisia vastaan siksi että Venäjä yllytti osan suomalaisista punaisista nousemaan aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan sekä aseisti kapinalliset.
Ilman Saksan apua tilanne olisi ollut aivan toinen vaikka marski otti kunnian.
Hyvin tärkeä ”Saksan apu” oli nimenomaan Jääkäreiden kouluttaminen ja asetoimitukset.
Vapaussodan lopputulokseen ja punakapinan kukistamiseen saksalaisilla joukoilla Suomessa ei ollut juurikaan merkitystä.
Mannerheimin merkitys on todella suuri. Pienet suojeluskuntalaisista (myöhemmin jääkärien johtamanakin) koostuneet osastot olisivat hävinneet sodan – tarvittiin välttämättä ylipäällikkö ja hänen esikuntansa koordinoimaan sotatoimia ja muodostamaan oikea organisoitu armeija.
Eikun suuret kiitokset Saksan avusta jos juuri se ratkaisi että säilytimme itsenäisyytemme.
Saksan apu oli merkittävä Suomen Vapaussodassa Venäjää vastaan.
Talvisodassa Saksa päinvastoin auttoi silloista liittolaistaan Venäjää sen sodassa Suomea vastaan.
Jatkosodassa Suomi sai taas Saksalta merkittävää apua kun Suomi joutui jälleen puolustamaan itsenäisyyttään Venäjän hyökkäyksiltä.
Tuo on täyttä asiaa Saksan antamalla koulutuksella todellisen sodan koulutus oli aivan korvaamaton .
Libaun Aa joen plus parin muun kohteen ollessa kyseessä terv tepivaari
Voi jopa pohtia sitäkin, että olisiko Suomen hallitus ja eduskunta uskaltaneet julistaa Suomea itsenäiseksi – ilman tietoa, että Saksassa oli hyvän koulutuksen saanut sotajoukko Suomen armeijan kouluttajiksi ja taktisen tason johtajiksi.