Oma lippu on kansakunnan tärkein symboli. Se kokoaa kansakunnan yhteen. Sen äärellä herkistymme. Se on meille rakas ja tärkeä.

Kun suomalainen voittaa esim olympiakisoissa kultamitalin ja Suomen lippu kohoaa pisimpään salkoon, niin siinä ei jää kuivaksi yhtäkään silmäparia.

Nyt on kuitenkin tullut EU:n lippu usein siihen Suomen lipun rinnalle ikään kuin uhkaamaan Suomen lipun asemaa. Se on väärin. Jos halutaan liputtaa muillakin, kuin Suomen lipulla, niin Suomessa ainakin pitää Suomen lipun olla suurin ja kaunein ja muut liput sitten pienempiä.

Suomen kansa on sitkeää sorttia. Tunnettu kirjailija ja historioitsija Kaari Utrio sanoi joitakin vuosia sitten, että ”me olemme selviytyjäkansaa”. Me olemme selviytyneet historian saatossa monesta pahasta. On ollut isoa vihaa ja pikku vihaa, jossa ryssät tappoivat ja raiskasivat. On ollut suuria nälkävuosia, joista viimeinen oli vuosina 1863-64.  On ollut Suomen sota, joka itse asiassa oli Ruotsin sota, kun Ruotsi  menetti SuomenVenäjälle. On ollut kansalaissota jossa tapoimme toisiamme kymmeniä tuhansia. Ja on ollut Talvi -ja Jatkosota, jossa olimme tosi kovilla , mutta selvisimme tosin suurin uhrauksin ja kiitollisina sotiemme veteraaneille ja saimme kohottaa Suomen lipun salkoihin itsenäisyyspäivinä.

Toivottavasti saamme vastakin kohottaa Suomen lipun salkoihin, vaikka EU-intoilijat haluavatkin liittää Suomen liittovaltioon, jonka lippu ei ole sinivalkoinen.

Tänään kuitenkin kunnioitamme omaa sinivalkoista Suomen lippua ja Suomen itsenäisyyttä, josta emme hevin luovu.

Eläköön Suomi!

 

Pari vuotta sitten ollessani vanhempieni haudalla Kuhmalahdella tuli luokseni seurue, joka tiedusteli Garibaldin sotilaan ja suomalaisuusmiehen, Herman Liikasen haudan sijaintia. Vaikka Liikanen olikin kuollut vajaan kilometrin päässä, Kuhmalahden entisessä pappilassa, nykyisessä Taidepappilassa, niin hänet on haudattu Helsingin Hietaniemeen.

Garibaldi taisteli Italian vapauden puolesta ja suomalaisuusmies, Kuhmalahden entisen papin, Knut Fabian Saarenmaan eno, Herman Liikanen taisteli useammankin kansan vapauden puolesta. Hänen rintakuvansa on Roomassa lähellä Garibaldin patsasta.

Giuseppe Garibaldi – Wikipedia

”Giuseppe Garibaldi ( kuuntele ääntämys^?; 4. heinäkuuta 1807 Nizza, Sardinian kuningaskunta – 2. kesäkuuta 1882 Caprera) oli italialainen nationalisti ja Italian yhdistäjä. Hän osallistui jokaiseen suurempaan taisteluun Italiassa kolmen vuosikymmenen aikana ja taisteli sekä Euroopassa että Etelä-Amerikassa. Garibaldi nousi ensimmäiseksi kansainväliseksi vallankumoussankariksi, ja oli aikoinaan ehkä maailman kuuluisin mies.^[1] Häntä kunnioitetaan etenkin Italiassa. ”

Herman Liikanen – vapaustaistelija – Kolumnit – Turun Sanomat

Seuraavassa pappi Saarenmaan tytär muistelee isänsä enoa Herman Liikasta:

Salme Strandman kertoo Ristiinan Liikasista

——————————–

Arvelisin, että lähiaikoina Garibaldin muiston kunnioittaminen tulee kokemaan Italiassa melkoisen nousun, joka puolestaan panee housunlahkeet lepattamaan liittovaltiofanaatikoilla ympäri Euroopan unionia.

 

Elämä Neuvostoliitossa ei ollut sellaista hektisyyttä, mitä elämäni on nyt Suomessa, tai monen muunkin.

Elämä on nauttimista varten, yhteiskunta ihmistä varten.

Neuvostoliitossa oli aikaa työn (opiskelin) lomassa miettiä, tai seurustella muiden kanssa.

Työ oli jokaiselle toimeentulon lähde, jokaisella on oikeus työhön (1934 alkaen) oli perustuslakiin merkitty, ja siitä pidettiin kiinni lujasti, Neuvostoliitossa.

Työ oli inhimillistä, eikä pakkotahtista, kuten Suomessa yleensä aina.

Neuvostoliitossa oli jokaiselle työtä kykyjensä mukaan. pakko ei ollut tehdä työtä, jota jotkut kyllä vieroksuikin, tehden pahojaan, varastaen, ryöstäen, tekemällä petoksia, huijaten jne… Jotka Suomen valtamediassa leimattiin ihmisoikeuksiksi, Neuvostoliitossa, mutta Suomessa tietenkään niin ei saanut tehdä, koska se oli rikollista, Neuvostoliitossa ne olivat ihmisoikeustaistelijoita…

Näin se propaganda menee ihan tänäkin päivänä Suomessa.

Venäjällä ei yhtään mikään ole oikein ja Putin on lähinnä konna (vaikka onkin porvari).

Suomi on taas mukana koettamassa ilmeisesti jakamassa Venäjän suurta maata uudelleen, nyt kumppanina USA, 1939-44 se oli Hitlerin Saksa.

Veikkaako Suomen porvaristo taas väärää hevosta?

 

Auvoisen ja oikeudenmukaisemman Neuvostoliiton tilalla on kovan kapitalismin Venäjä, kuten Suomessa.

Ei ollutkaan yhteiskuntajärjestyksestä kyse, vaan kapitalismin jatkuvasta laajentumispyrkimyksestä, uudelleen jaosta.

Venäjästä on tehty vihollinen, ja uhka Suomelle, joka sitä ei todellakaan ole, eikä ole ollut.

Verukkeita tehtaillaan liukuhihnalta: Ukraina, Krim, tai tässä taannoin myrkytys tapaus Iso- Britanniassa.

Totuudella ei ole mitään väliä, vaan se syötetään valtamediassa, kuin totuutena…”näyttää siltä, ehkä, voi olla…”. Propagandaa tulee tuutin täydeltä Suomessa jonka trollitehdas onUSA:ssa.

Kaikki käy eikä totuudella ole väliä.

Syyrian myrkkykaasu isku leimattiin Venäjän tekemäksi, tai Syyrian hallituksen, joka olisi muka saanut sen Venäjältä. Täysin järjettömiä väitteitä.

Kummallekaan ei ollut pätkääkään hyötyä iskusta, mutta USA:lle oli.

Jälleen yksi syy boikotoida Venäjää ja  USA jatkoa omalle sodalle Syyriassa, jossa mukana on käsittämättömällä tavalla sotaisa ja aggressiivinen Israelkin, Irania vastaan.

 

Maailmaa jaetaan uudellaan, sitä kapitalismi tarvitsee, sijaissotaa käydään, kaksi suurvaltaa USA ja Venäjä, Syyriassa.

Sodan alkuunpanija oli yksinomaan USA, kuten monessa muussakin maassa: Libya, Afganistan, Irak…suoraan tai välillisesti.

USA on sotkeutunut Venezuelan sisäisiin asioihin pahasti…jne.

Neuvostoliittoa eikä sosialistista leiriä ole enää.

NATO perustettiin aikoinaan estämään sosialismin saastan leviäminen maailmalla.

NATO leviää edelleen, jostain syystä Venäjän ympärille, vaikka Neuvostoliittoa ja sosialismia ei ole enää, vaan kapitalistinen Venäjä.

 

Sota on rakennettu kapitalismiin: kilpailu, yksityinen omistus, voitontavoittelu, jatkuva laajentumisen tarve, jatkuvan kasvun tarve, oman edun tavoittelu, ahneus, itsekkyys ym. ovat niitä sodan siemeniä kapitalismissa.

 

Olisin viihtynyt pitempääkin, kuin viikon, mutta minulla on huomenna asioita Lahdessa.

Tuli ainakin syötyä hyvin todellista lähiruokaa. Veli fileroi katiska-ahvenet ruodottomiksi ja niiden kanssa oli korvasienikastiketta ja varhaispottuja. Tuli siinä herkutellessa mieleen, paljonkohan tuommoinen ateria olisi maksanut jossain hienossa ruokaravintolassa?

Hyttysiä oli, mutta ei annettu sen asian häiritä, kun muuten ilmat olivat loistavat.

Sen aloitti yllätys, yllätys Petteri Orpo eli hallitus -ja lehmänkauppakumppani. Orpo sanoi jo aiemmin edellisellä kerralla, kun sote-esitys torpattiin perustuslakivaliokunnassa, että ”jos ei tule valinnanvapautta, ei tule maakuntaudistustakaan”.

Nyt kun näyttää siltä vuotojen perusteella, että perustuslakivaliokunta ei vieläkään hyväksy valinnanvapautta esitetyssä muodossa, vaan vaatii siihen huomattavia muutoksia se tarkoittaa, että lehmänkaupoissa sovittua valinnanvapauta ei tule. Se vesittyy niin paljon, että lehmänkauppa peruuntuu ja Kookomus äänestää maakuntauudistusta vastaan. Nyt jo on ilmaantunut uusia vastustajia Kokoomuksen riveissä ja saattaa olla, että Kokoomuksen edustajat saavat vapaat kädet äänestykseen.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi tänään, että ei tule maakuntavaaleja, tulee eduskuntavaalit.

Elämme jännittäviä päiviä. Kuinkahan pääministeri Sipilän huono sydän kestää tämän jännityksen? Pianhan hän pääsee pitkälle lomalle, kun hallitussavotta päättyy tosi nolosti.

Ja kansa on tyytyväinen, kun päästään mm. sinisistä loikkareista. Jos siniset haluavat säilyttää edes vähän kannatustaan, heidän täytyy erota hallituksesta nyt heti. Jos he kaatuvat yhdessä Sipilän kanssa, heidän tarunsa on loppu.

 

Arvostettu Lancet-lehti: Suomen terveydenhoito on viidenneksi laadukkainta

Paljon parjattu ja nyt varsinkin hallitus parjaa sitä tarkoituksella saadakseen muutoksen hyväksyttyä.

Monisairaana olen viimeisen viiden vuoden aikana joutunut turvautumaan julkiseen terveydenhuoltoon ja erikoisairaanhoitoon. Olen ollut tyytyväinen saamaani hoitoon ja kohteluun. Oltuani viime vuosina sairaalassa kymmenkunta kertaa voin sanoa, että myös sairaalahoitoon olen ollut tyytyväinen.

Kun kotikaupunkini sairaala keksi noin vuosi sitten panna pystyyn päiväpoliklinikan, jossa esim. syöpäpotilaat voivat käydä saamassa hoitoa ja sen jälkeen takaisin kotiin. Näin säästyy kustannuksia sairaalalta ja potilaalta.

Varmasti on nykyisessä julkisessa terveydenhuollossa myös parannettavaa. Mutta itse rakenne ja perusta on hyvä. Lisää vaan lääkäreitä terveyskeskuksiin jonojen lyhentämiseksi siellä missä niitä on.

Suuri ja arvaamaton uudistus on  monella tavalla eikä vähiten kustannusten osalta tarpeeton ja uhkarohkea. Se on kuin hyppy tuntemattomaan ja voi tulla hyvin kalliiksi suomalaisille.

Valinnanvapaus säilyy nykysysteemillä. Niillä joilla on rahaa menköön yksityisille, mutta meille tavalisille tallaajille tämä julkinen puoli on ihan hyvä, kuten kansainvälinen tutkimus osoittaa.