Eikö tamperelaisia huolestuta?

Eihän asia minulle kuulu, mutta suuresti ihmettelen järvien täyttämistä. Niihin tungetaan milloin mitäkin jätettä ja nyt niitä ollaan täyttämässä peräti ratikkaa varten.

Onko se ratikka niiltä osin niin tärkeä, että sen ehdoilla voidaan tuhota tärkeitä luonnonarvoja. Mitä tulee tapahtumaan järvien vesille, nyt jo sitä ymmärtäkseni kuormitetaan ihan riittävästi, jos oikein olen ymmärtänyt. Miten käy muiden luontoarvojen, onko huomioitu linnuston ja kalojen tarpeet. Niitähän ei oikeastaan ihminen voi muuta, kuin huonontaa.

Mitenkä ratikka ja järvien täyttäminen vaikuttavat lähikiinteistöjen ja vapaa- ajan asuntojen kauppa- arvoihin ja niiden käyttöön. Miten ratikan melusaasteet on huomioitu, nekin kantautuvat satojen metrien päähän, vähintäänkin. Varmasti harmittaa monia, kun ratikka kitisee kauniina, tyynenä sunnuntai- iltana ja ääni kuuluu todella hyvin vettä pitkin.

Meillä täällä maalla kehitys kulkee ihan toisinpäin. Luontoarvoja ja vesistöjä ei saa tuhota eikä häiritä. Rakentaminen pitää tehdä mahdollisimman kaukana rannoista. Jätevesiä ei saa päästää järveen puhdistamattomina, maanviljelijöiden pitää  jättää suojakaistat pelloille.

Minä vaan ajattelin, niitä sääntöjä kyllä piisaa, no meillä on tilaakin, mutta ei ratikkaa kiusana.

15 vastausta artikkeliin “Eikö tamperelaisia huolestuta?”

  1. Pentti

    Näsijärveä on täytetty jo vuosia alkaen Tampellasta Santalahteen parin kilometrin matkalta. Nyt aiotaan täyttää noin 500 m. Santalahdesta entisen tehtaan kulmille. Lahden perä – möljä, on ollut ropsien lillumispaikka lähes vuosisadan ja pohja on täynnä kaarnaa, puita ja nollakuitua. Sillä alueella ei enää ole edes kauneusarvoa ellei sitä korjata.

    Minusta tällainen täyttö puoltaa paikkaansa, kun se tehdään erittäin tarkoin vaatimuksin valvottuna. Se massa, mitä sinne ajetaan on vain puhdasta kiviainesta mm. louhittavalta Sulkavuoren uuden jätepuhdistamon työmaalta.

    Nykyaikaiset ratikat ovat kuin suhina puissa, ei kolinaa.

  2. Tuossa täytössä on jatkumo sille mikä tuolla alueella on nyt jo niin ettei kaikki edes Tampereella tajua että tuo varsinainen santalahti on nyt jo täyttömaata .
    Siinä lillu järvi tikkutehtan kohdalla lähes tehtaan seinään ja varmaan tiedät että nyt se on sadan metrin päässä se ranta .
    Nyt täytetttävä on n 15 metriä ja n yhden km mittanen alue ettei siinä kohtaa paljonkaan täytetä

    Kun katsoo paljonko on ja nyt täytettynä tuo koko santalahti .

    Noita järveenrakentamisia en ymmärrä jo senkään vuoksi että siellä pohjlla on nolla kuitua metri tolkulla josta nousee nytkin melkoisia kaasuja .
    Mahtaa tulla hienot hajut kesällä sisälle asuntoihin liekkö kovin terveellisiäkään hajusta päätellen en ihan heti usko terv tepivaari

  3. … ja toinen paikka on ent. Enqvistin sellutehtaan jätevesien saostusallas tehtaan pohjoispuolella, jonne meinataan rakentaa ns. Hiedanrannan asuintaloja.

    Susi tulee koko tehdasalueen asuntorakentamisesta- ei niinkään nyt puhuttu möljä. Minusta Santalahdessa täyttöalueella ei haise mikään.

  4. Juu, onhan se järkevää täyttää järveä tonttimaan puutteen vuoksi.
    Eihän maata ole kuin jokunen kymmentä tuhatta hehtaaria – mutta ei juuri siinä kivikeskustassa.
    Sama koskee kansityperyyttä.
    Tonttimaata olisi melkoisen lähellä ilman kanttakin, mutta metropolihulluudessa se ei kelpaa.

  5. Vastauksena Pentin kysymykseen. Kyllä huolestuttaa.

    Sehän tässä eniten ihmetyttää, että pelkkä rantarakentaminen ei riitä. EI. Rannalle rakentamisen lisäksi pitää vielä järviä täyttää. Siinä käy vaan niin, että jo rannalla olemassa olevat rakennukset jäävät entistä kauemmaksi rannnasta.

    Ja tuo iänikuinen perustelu, on ennenkin täytetty. No jos niin on ja sen mukaan tehdään, niin täytetään sitten heti kerralla Reuharista Tapatoraan asti. Saadaanpahan ensimmäinen kuivanmaan majakka Tampereelle.kun Siilinkarin loisto jää tuikkimaan keskelle asutusta.

  6. Minua ei huolestuta lainkaan tuo ratikan reitti se ei tee oikesti yhtään mitään haittaa .
    Mutta vastarannalle tehtävät asunnot huolettaa kun niissä aikanaan tulee haju plus muita haittoja liekkö se järven päälle rakentaminen oikeasti tervettä kun pohjassa on mätänevää nolla kuitua .
    Ja sitä mitä kaasuja maaperästä sitten asuntoihin tulee onkin sitten aivan eri juttu terv tepivaari

  7. Vähän turhan pieni kaistale. Koko lahden perukka olis oikea toimi. Ensin pato ja sitten kuoppa täyteen. Nyt aiotulla sekoitetaan se pohjalillinki ja leviää kenties pitkälle.
    No mökkiläinen ei saa rantaa täytellä.

  8. Noin juuri oli aikanaan santalahden kohdalla siitä tuli sakot Pahvinjalostuksen Yrjölälle kun täytti santalahtea .
    Sen jälkeen kunta täytti sitä lisää ja tuo pato olis oikeasti se joka oliskin hyvä juttu koskapa nyt ne nolla kuidut ajetaan lahdenpohjasta liikkeelle joka sitten laskee kokemän jokea pitkin pohjanlahteen .
    Mutta matkalla sinne saastuttaa pyhäjärveä ja kokemänejokea terv tepivaari

  9. Se olis ainoa joka takaisi että ne nolla kuidut ei sieltä leviäisi ja samalla tulisi suorempi reitti lentäväniemestä lielahdesta jänislahdesta kaupunkille .
    ja rakennusmaata aika lailla lisää lähelle keskustaa . terv tepivaari

  10. Itselleni tuli mieleen, että jos nollakuitukerros, joka on jopa yli kymmenen metriä paksu, peitetään kiviaineksella ja se siellä hiljalleen mätänee ja lahoaa, vajoaako täyttömaa?

  11. Varmaan jonkin verran siksi sinne ei heti rakentamaan kyllä pääse terv tepivaari

  12. Nollakuitu on ns. vedenalaista pölyä, joka pysyy siellä, jos sitä ei ”häiritä ”.
    Se ei saa olla este kuitenkaan kehitykselle. Imuroidaan pois, jos eivät muuta keksi.

  13. Eiköhän sinne niiden rakenteiden alle juntata kilometritolkulla betonitolppia, kai sielläkin joskus tulee kallio vastaan. Mutta eivät nekään niitä saasteita poista,ne hommat vaan ovat kuin hölmöläisten peiton jatkamista. Joskus niitäkin joku argeologi tutkii ja ihmettelee, että mikä perhanan rotu tämmösiäkin on tehnyt. Se on siis silloin satojen vuosien päästä, joidenkin muiden, kuin meidän lapsiemme toimesta.

    Suomessa on satoja, muistelen peräti lähelle tuhattu vanhaa huoltoaseman ja sahan pohjaa, joiden jäljiltä pitää maaperä vaihtaa. Se on melkoinen ja julmetun kallis urakka ja se tulee kestämään vuosia. On niitä purettu asuinrakennuaksiakin, kun on satuttu rakentaa väärään paikkaan. Äkkiäkös sitä sitten joku ratikkakin.

Vastaa käyttäjälle Pentti Tuominen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *