Ravintolakulttuuria ja asiakaspalvelua.

Olimme kaverini kanssa moottoripyörinemme reissulla itäisessä Unkarissa. Paahteinen päivä; Pusta oli kuin pätsi. Äkkiä keksimme tien vieressä ”ravintolan”, ei paljon pohjanmaalaista latoa kummempi mutta kuitenkin, sinne.

Kapakassa ryysti oluitaan kymmenkunta asiakasta. Menimme tiskille ja tilasimme oluet; kyyppari puisteli päätään, mitä nyt?

Hetken kuluttua tuli kaksi oluenryystäjää tiskille ja lähtivät.

Kyyppari valutti meille oluet (siis puuttui tuoppeja), no, me sammutimme janomme.

Hetken päästä kuului ulkoa bussin tööttäys ja sitten toinenkin; Reppuselkäinen ukonrähjäke kiiruhti bussille. siis tämä oli asiakaspalvelua kun kuljettaja tiesi ukon olevan kaljalla.

6 vastausta artikkeliin “Ravintolakulttuuria ja asiakaspalvelua.”

  1. Kerran 60-luvulla olin kaverin kanssa sienessä Lopella. Kotomatkalla poikkesimme kahveelle syrjäkylällä baariin. Oli mielenkiintoinen kokemus, siellä oli vain neljä pöytää, ainoat asiakkaat olivat kaksi seinästä revityn näköistä äijänretaletta, paikallisista metsistä oletan. Siinä heillä edessään pöydällä melkoinen kappale palvattua sikaa, arviollta kaksi ja puoli kiloa, ihraa pinnassa tuuman verran. Liha oli käärittynä rasvaiseen ja repaleiseen Hämeen Sanomiin, puukko törötti keskellä palvia. Aika ajoin leikkasivat paksun siivun ja ilmeenkään värähtämättä pureskelivat, olivat kuin kivettyneitä, vain leuat harvakseen liikkuivat. Katseensa olivat lasittuneita, etäisyyteen tuijottavia, silminnähden nauttivat. Tuskin edes havaitsivat että siinä kaksi ulkoppaikkakuntalaista kahvit joi.

    Sanalliset taitoni eivät riitä kuvaamaan tuota pysähdytävää kokemusta, tekemään oikeutta sen ainutlaatuisuudelle elämäni varsiteillä mutta väkevä se oli, sillä vielä nytkin vuosikymmenten jälkeen muistin jo hieman liudennuttua sieluni silmämunissa näen tuon äänettömän performanssin ikääänkuin kohtaus hidastetusta mykkäfilmistä.

  2. Ravitolakulttuurista, kun syötiin tuossa Vuokatin Hotellin ravintolassa niin työntekijä sanoi että kokeista on huutava pula täällä päin ja muualla, moni on siirtynyt alalta pois ja uusia ei juuri tule, erikoinen tilanne.

Vastaa käyttäjälle Niilo Mäkelä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *