60 vuotta löysiä uutisia ja kireää ideologista aivopesua: perusYLEläinen muistelee…

Jos kuka,sellainen on toimittaja Hannu Reime,vaikka hänen naamansa ei juurikaan taida ruutuun olla kelvannutkaan. Eikä hän sielläkään uutisia juuri ole lukenut, vaan tehnyt, ja toiminut ”asiantuntijana”, ”taustoittaja- na”, jonka sana on lisäksi ollut tarkoitettu ottavaksi todesta enemmän kuin monen muun toimittajan. Hänellä on ollut kaksi erikoisaihetta: maailmanpolitiikka, jossa hän yleensä lienee ollut hyvin ruodussa ”virallisilla linjoilla”, mutta tarkastellut ikään kuin spesialitettiaan ”USA:n pahuuden ja virheiden” näkökulmasta, seuraten siinä suhteessa erästä USAlaista (väärää) auktorteettia. Toisen erikoisalana (joka on tärkein), hänellä on ollut ”yleinen kielitiede”, jossa hänen esimiehiltään saama tarkoituksensa ollut olla Korkein Alan Auktoriteetti Suomessa.
Ja siitä hän sitten onkin jauhanut PUHTAINTA PASKAA.

Vuonna 1944 syntynyt Reime tuli YLEn liepiin vuonna 1965 filosofian ja kielitieteen opiskelijana aluksi toimitusapulaisen tehtäviin. Aktiivinen trotskilainen Reime pääsi sinne, tai ainakin eteenpäin urallaan tiukasti poliittisesti läänitetyssä laitoksessa SKDL:n mandaatilla aikana jolloin SKDL:n ei juurikaan ollut minkäänlaista lukeneistoa. (Samaan aikaan tuli ainakin NASSE-setä radikaaliansioilla…) Reimen ura on ehkä yhteydessä myös kolme vuotta aikaisempien Maailman Nuorison Festivaalien kans- sa, joista hän nytkin kirjoittaa asiantintevasti… Jo seuraavana vuonna 1966 ulkomaantoimittajaksi, samoihin aikoihin kun esimerkiksi minäkin (s. 1952) aloin seurata ulkomaansioita, YLEstä – ja myös Moskovan radion suomenkielisistä lähetyksistä. En muista koska huomasin, ehkä lukioaikana, että kun ne puhuvat eri tavalla tieteestä (josta erityisesti olin kiinnostunut), niin Moskova puhuu totta ja YLE valehtelee. Ja ainakin joissakin tapauksissa se valehteleva toimittaja tai haastateltava kuuli myös SKDL:on.

https://yle.fi/uutiset/3-10944479

Hannu Reimen kolumni: Kylmästä sodasta Amazonin metsäpaloihin – Yle Uutisia 60 vuotta

Yleisradion uutistoiminta viettää tällä viikolla 60-vuotisjuhlia. Ylen radiouutisten ulkomaantoimittajana työskennellyt Hannu Reime pohtii maailman muuttumista ja muuttumattomuutta kuluneiden vuosikymmenten aikana.

Yle Uutiset 60 vuotta

Taru Mäkelän ohjaama komedia Mieletön elokuu ajoittuu Helsinkiin loppukesällä 1962. Siinä Kati Outisen esittämä päähenkilö Elsa pitää hattuliikettä Töölössä ja harjoittaa sivutoimenaan povaamista. Elsan asiakkaana on myös Suomen tasavallan presidentti. Eräässä kohtauk- sessa musta auto kuljettaa presidentin Elsan luo, ja tämä lausuu seuraavan ennustuksen (eletään siis kesää 57 vuotta sitten):

Neuvostoliitto hajoaa, Viro itsenäistyy ja liittyy Natoon, ja Suomi voittaa Eurovision laulukilpailun.

Taidatte olla huijari, toteaa presidentti ja katoaa muristen suuren autonsa uumeniin.

Taru Mäkelän elokuvan hupaisia käänteitä on inspiroinut todellinen tapahtuma, elokuussa 1962 pidetty nuorisofestivaali, joka kokosi va-semmistolaista nuorisoa kaikista maanosista Suomen pääkaupunkiin. Vastaavanlaista kansainvälisyyttä eivät helsinkiläiset olleet nähneet sitten olympialaisten kymmenen vuotta aikaisemmin.

Helsingissä käytiin kylmää sotaa kulttuurin rintamalla ja jonkin verran keskustan kaduillakin.

Festivaalia tukivat ja siihen osallistuivat suurine delegaatioineen Neu- vostoliitto ja sen liittolaismaat. Eduskunnan puolueista vain kansande-mokraatit sekä sosiaalidemokraateista eronnut Työväen ja Pienviljeli- jäin Sosialidemokraattinen Liitto TPSL olivat tapahtumissa mukana. Muut puolueet boikotoivat festivaalia leimaten sen kommunistien pro- pagandaksi. Yhdysvallat tuki erilaisia vastatapahtumia jakamalla niiden järjestämiseen auliisti dollareita, jotka kanavoitiin varsinkin sosiaalide- mokraattisten järjestöjen kautta. Helsingissä käytiin kylmää sotaa kulttuurin rintamalla ja jonkin verran keskustan kaduillakin.

Minulle ei ole jäänyt mielikuvaa siitä, mitä festivaaleista kerrottiin televisiossa. Yleisradion uutistoiminta oli alkanut TV:ssä syksyllä 1959, kun taas radiossa omia uutisia ryhdyttiin toimittamaan vasta kuusi vuotta myöhemmin. Siihen asti uutisista ainoalla radiokanavalla oli vastannut Suomen Tietotoimisto. Ylen radio- ja tv-uutiset toimivat pitkään toisistaan riippumatta niin, että yhteistä oli lähinnä vain ulkomaankirjeenvaihtajien verkko. Nykyisiksi Yle Uutisiksi toimitukset yhdistyivät vasta vuonna 2007.

Internetin tuloa ei parhainkaan povari olisi osannut ennustaa kuusi vuo-sikymmentä sitten. Netti ja sen sivutuote some ovat saaneet aikaan in-formaatioräjähdyksen. Informaatiota on kuitenkin monenlaista: tieteel- lisistä artikkeleista materiaaliin, jota ennen sai lukea julkisten käymälöi- den seiniltä. Eikä kyky sulattaa tietoa ole muuttunut miksikään.

Yhdysvallat oli pelastamassa vietnamilaisia kommunismilta, mutta samalla tuhosi Vietnamin kansaa ja maata.

Kun aloin työskennellä radiouutisissa syksyllä 1965, vastakohtai- suudet ja rintamalinjat maailmanpolitiikassa olivat jo muuttumassa siitä, mitä ne olivat olleet festivaalikesänä kolme vuotta aikaisemmin. Vuosi- kymmenen puolivälissä suurimmaksi ulkomaanuutisten aiheeksi nousi Vietnamin sota ja pysyi sellaisena pitkään. Vietnam rikkoi länsimaissa siihen asti vallinneen kylmän sodan konsensuksen: Yhdysvallat oli pelas- tamassa vietnamilaisia kommunismilta,mutta samalla tuhosi Vietnamin kansaa ja maata säälimättömillä pommituksilla ja kemiallisella sodankäynnillä.

Vietnam käänsi yleisen mielipiteen vasemmalle. Siitä on parhaana esimerkkinä länsinaapurimme Ruotsi, jossa Yhdysvaltoja kansainväli- sessä politiikassa pitkään myötäillyt vahva Sosialidemokraattinen puolue asettui Vietnamin sodan vastaisen laajan kansalaisliikkeen kärkeen.

Mutta jos konsensus horjui lännessä, ei kommunistileirikään pysynyt yhtenäisenä. Idän jättiläiset,Neuvostoliitto ja Kiina, tulittivat toisiaan Kaukoidän Ussurijoella, eikä täydestä sodasta oltu kaukana. Kun Yh- dysvallat lopulta joutui vetäytymään Indokiinasta,kiinalaiset liittoutui- vat amerikkalaisten kanssa venäläisiä vastaan. Valtioilla ei ole pysyviä ystäviä eikä vihollisia, on vain pysyviä intressejä.

Kiina on hyvä osoitus siitä, kuinka maailma on kuudessa vuosikymme- nessä sekä muuttunut että pysynyt muuttumattomana. 1960-luvulla Kiina oli maolaisen ”kulttuurivallankumouksen” kourissa. Beethovenin musiikki saatettiin julistaa porvarilliseksi ja šakki kieltää feodaaliajan hu- vina. Nykyisin Kiinassa on eniten miljardöörejä Yhdysvaltojen jälkeen, ja pääoman yksityistä kasaamista pidetään kansallisena hyveenä. Köy- hästä kehitysmaasta Kiina on noussut yhdeksi tärkeimmistä osapuolis- ta maailmanlaajuisessa kapitalismissa. Kuitenkin maata johtaa yhä sama, kommunistiseksi itseään kutsuva puolue

Ydinaseet ovat tänäkin päivänä liian rakkaita niitä tuottaneille suurille ja pienille valtioille, jotta niistä voitaisiin luopua.

Kuusikymmentä vuotta sitten kylmä sota ja siihen liittynyt ydinkonflik- tin uhka hallitsivat kansainvälistä politiikkaa. Ydinaseet ovat tänäkin päivänä liian rakkaita niitä tuottaneille suurille ja pienille valtioille, jotta niistä voitaisiin luopua.

Toista, ihmiskunnalle äärimmäisen vakavaa uhkaa, ihmisen aiheutta- maa ilmastonmuutosta,ei vielä 60 vuotta sitten tiedostettu.Nyt se teh- dään, mutta siitä huolimatta Amerikan mantereen kahden suurimman valtion johtajat vähättelevät maapallon lämpenemistä ja sen seurau- ksia. Brasilian presidentti rohkaisee raivaamaan Amazonin sademetsää soijan viljelyyn ja karjanlaitumeksi samassa hengessä, jossa Ranskan aa- telisto julisti ennen vallankumousta: meidän jälkeemme vedenpaisumus.

Kun Amazonin metsäpalot nousivat ykkösaiheeksi viime viikolla, mie- leeni palautui uutinen tältä alueelta kolmenkymmenen vuoden takaa. Joulukuussa 1988 karjatilallinen murhasi Chico Mendesin, vihaamansa kuminkerääjien ammattiliiton perustajan. Köyhiin oloihin syntynyt ja vasta parikymppisenä lukemaan ja kirjoittamaan oppinut Mendes oli kuvannut toimintaansa näin: ensin luulin pelastavani kumipuut ja sitten Amazonin sademetsät. Mutta lopulta tajusin, että toimin koko ihmiskunnan puolesta. Tuoreimmat uutiset Brasiliasta tekevät ennustuksesta profeetallisen.

Hannu Reime

Kirjoittaja työskenteli Ylen radiouutisissa uutistoimittajana, ulkomaan-toimittajana ja viimeksi erikoistoimittajana vuodesta 1966 vuoteen 2008, jolloin jäi eläkkeelle.

Katso myös:

Mistä uutisoitiin, kun synnyit? Entä kun aloitit koulun? Syötä syntymävuotesi ja katso video elämäsi uutisista

Viiden vuosikymmenen ikkuna, ohjelma Tv-uutisten historiasta

Historia: Vietnamin sota, dokumenttisarja Vietnamin sodasta

Kolumnin aiheesta voi keskustella 2.9. klo 16:00 asti.

 

***

https://www.tiede.fi/comment/2556916

YLEn ”vastuullinen journalismi” on jättilläisvitsi…

Viestejä6442

Jaa käyttäen:


2 Replies to “60 vuotta löysiä uutisia ja kireää ideologista aivopesua: perusYLEläinen muistelee…”

  1. Eipä Reime vieläkään ole valeuutitista ja propagandasta kyennyt irroittautumaan, kun kirjoittaa ”ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutojksesta”.

Kommentoi