Olisivatkohan koskaan asiat hyvin?

Aamun uutisista luin, kaupat myyvät liian pieniä pakkauksia kuluttajille??

Eipä ole kauan siitä kun valitettiin siitä, että kaupan pakkaukset ovat liian isoja!

Missäpä se edes enemmistöä tyydyttävä ratkaisu olisikaan? Henkilökohtaisesti en kumpaankaan ratkaisuun ole nähnyt mitään ongelmaa.

Oikeastaan tämän tyylinen problematiikka on nähtävissä näilläkin sivustoilla.

7 Replies to “Olisivatkohan koskaan asiat hyvin?”

  1. Ennenvanhaan olivat asiat paremmin. Esimerkiksi jauhoja, hiivaa ja sokeria mitattiin paperipussiin juuri sen verran kuin asiakas halusi. Omaan maitokannuun isosta tonkasta esimerkiksi 2,5 litraa. Sillitynnyristä kolme silliä tai kaksi, niinkuin asiakas vaan halusi.
    Eikä saastutettu luontoa muovikääreillä

    1. Niin ja vaarin vintillä oli suolalihaa tiinussa; sikaa paksuine rasvakerroksineen. Vaari veteli puukolla viipaleita hapanleivästä ja ”sinkkua”, niin kuin hän sitä kutsui, tiinusta päälle.

  2. Katos Matti, mukavaa kun taas tulit. Minulle hyvinkin tuttuja olivat (äiti kauppias) nuo ns vapaamäärälliset ostokset. Sokeria lohkottiin topasta, silliä kuten sanoit kuin maitoakin,
    Jauhot, sokeri , joko kiloina tai säkittäin. Se oli sitä aikaa. Voita ja juustojakin lohkottiin isoista pötköistä. Makkarat olivat tiskissä pötköinä/vast, asiakas osti sen minkä halusi.
    Tuohon aikaan ehkä koskaan palataan mutta esim meidän ”lihakaupassamme”, jauhelihan saat juuri palasta, mistä haluat, makkarat eivät pääsääntöisesti ole pakattuja, näinkin voi olla mutta epäilen, ehkä jatkuvuutta.

  3. Niinhän se maito aikanaan myyntiin omaan maitokannuun, sitten lasipullossa. Sen jälkeen vuotavissa muovipusseissa, nykyään pahvipurkeissa, oikeastaan aika hyviä. Harvoin pahvipurkki vuotaa, ja se on helppo hävittää.

  4. Mitä pienempiä pakkauksia sen enemmän pakkauskuluja ja jätettä, mutta on se niin helppoa ottaa kerta-annospakkaus ja osa kulkiessa heittää tyhjän pakkauksen autosta tiensivuun.
    Omavaraistaloudessa ei käyty kaupassa juurikaan vaan otettiin liha suolatiinusta tarpeen mukaan ja mato tuli lehmästä eikä sitä kierrätetty kaupan kautta säästyi kulkemisilta sekä jauhot leivottavaksi säkistä joita oli jauhatettu talveksi asti niin ja leipä paistui omassa uunissa uunin antaessa lämpöä huoneeseen…

Kommentoi