Hoitajien palkkatoive hukkuu inhimillisyyden alle

Hoitajien vaatimukset palkankorotusten tasa-arvoerästä ovat pinnalla ja pysyvät siellä hyvän aikaa. Keskivertokansalaisen on helppo ymmärtää vaatimuksia ja kieltämättä olisi jo korkea aika nostaa hoitohenkilökunta palkkakuopasta ja muutoinkin surkeista työoloista. Se ei kuitenkaan onnistu ennen kuin jotain merkittävää tapahtuu aivan muualla yhteiskunnassa.

Meitä ei solidaarisuus koske!

Politiikkaradion keskustelussa muistutettiin tärkeästä kohdasta Sipilän kikykikkailussa, joka sattui hoitajiin kovasti. Tässähän olivat mukana kaikki – paitsi röyhkeimmät, tietenkin. Oli tärkeää, että esimerkiksi ahtaajat mainittiin nimeltä. AKT on malliesimerkki liitosta jossa asiat hoidetaan nyrkein ja yhteiskuntaa ollaan aina valmiina kiristämään röyhkeimmin mahdollisin tavoin. Heillä maailma on minä itte ja kaikki on hyvin kunhan juuri minä itte saan kaiken heti nyt, palakoon muu maailma ympärillä. Tämä on se maailma, jossa Tehyn kaltaiset toimijat elävät.

Hyvän hoitajan on elettävä ihmisen tasolla, toimittava osana inhimillisyyttä ja reilua yhteiskuntaa. Siinä maailmankuvassa on rajatusti tilaa äärimmäiselle itsekkyydelle. Tietenkin hoitajien järjestöt ovat tiukkoja, osaavia ja jämptejä, mutta heidän maailmankuvansa ei yksinkertaisesti kykene siihen määrään röyhkeyttä ja täydellistä, maailmaa halveksivaa itsepäisyyttä jota työmarkkinapöydässä edellytetään. He eivät ole valmiita jättämään potilaita kuolemaan saadakseen pointtinsa läpi. Siten he eivät voi yksin voittaa taistelua reilummista palkoista.

Tarvitaan yhteiskunnallista vaakakuppia

Jokainen ymmärtää, että lisärahan saaminen yhteen paikkaan tarkoittaa sen poistumista toisesta. Vähän enemmän oppinut myös ymmärtää, että tuloveroja korottamalla ei pystytä lisäämään valtion verotuloja, vaan ne pikemminkin vähenevät niin toimien. Ainoa tapa saada hoitajien tilanne kuntoon on saada joku muu pärjäämään vähemmällä. Jonkun on luovuttava saavutetuista eduistaan jotta hoitajat voivat saavuttaa perustason solidaarisuuden. Joka ikinen poliitikko on mieluusti valmis lupaamaan paljon kaunista kaikille, mutta vain vastuullinen päättäjä ymmärtää nimetä reunaehdot.

Kuka on valmis nielemään ylpeytensä hoitajien vuoksi? Hallitus voisi korjata kaupallisten säätiöiden verotusta, kuten VTV ehdottaa, mutta RKP ei siihen suostu. Hallitus voisi korjata työmarkkinajärjestöjen verotusta, kuten lukuisat tutkijat ehdottavat, mutta SDP ei siihen suostu. Hallitus voisi tinkiä yritystukiaisista tai haitallisista energiatuista kuten laajalti ehdotetaan, mutta kepu ei siihen suostu. Hallitus voisi tilkitä harmaata taloutta, mutta yksikään hallituspuolue ei siihen suostu. Tai tämä sama lyhyemmin: joka ikinen päätös joka tarvitaan hoitajien auttamiseksi, edellyttää että rahaa otetaan sieltä mistä sitä on otettavaksi. Kansalaisilla ei ole varoja enää otettavaksi. Kansalaiset eivät juuri murise kun heiltä ryöstetään, mutta varakkaat laitokset kyllä murisevat.

Hallituksen pitää olla ilkeä sikailijoille jos he haluavat olla kilttejä ihmisille. Tässä ei ole onnistunut yksikään hallitus, oli mukana aivan mitkä tahansa puolueet. Jotain merkittävää on tapahduttava jotta Suomessa arvostettaisiin pari tonnia kuussa tekeviä hoitajia enemmän kuin miljoonan kuussa tekeviä säätiöiden johtohahmoja.

10 Replies to “Hoitajien palkkatoive hukkuu inhimillisyyden alle”

  1. Olen samaa mieltä, että jos hoitajien palkkoja korotettaisiin, niin rahaa pitäisi löytyä eikä veroja voida loputtomasti kiristää. Jostain pitäisi siis vähentää menoja tai saada vaikka sitä harmaata taloutta kuriin.

    Mutta olen ehdottomasti samaa mieltä kuin Daniel Wallenius kolumnissaan Aamuledessä. olikohan sunnuntaina, että todellinen vastaus hoitajen ongelmiiin ei ole muita aloja suurempi palkankorotus.Totta kai hoitajatkin ovat korotuksensa ansainneet, mutta kun ongelmana hoitoalalla on jatkuva kiire, tunne siitä, ettei ehdi tehdä työtään kunnolla jne. niin silläkö se ylimaallinen stressi poistuu jos saa esimerkiksi 50 tai vaikka satakin euroa enemmän rahaa kuukaudessa? Oikea vastaushan olisi lisätyövoiman palkkaaminen ja suuret palkankorotukset pikemminkin estävät sitä.

    Jos työsi on yhtä helvettiä niin auttaako jos saat vähän rahaa lisää, sittenkö ei haittaa, vaikka et ehdi kohdata potilaita tai pelkäät vaarantavasi heidän turvallisuutensa tai olet kotiin päästyäsi aivan puhki?
    Wallenius vertaa rahaa siihen että lääkäri määrää syömään buranaa ottamatta selville vaivan aiheuttajaa.

    Kyllä tässä nyt valitettavasti on liittojen ahneus astunut kaiken edelle. Uhataan sillä, että yhä useampi hoitaja on vaihtamassa alaa (mikä ei kyllä edes taida pitää paikkaansa). Ja syynä on muka palkka. Sairaanhoitajan palkka lisineen ei ole kovin huono verraten siihen koulutusaikaan joka heillä on ja tuskin vastuuseenkaan, koska yleensä lääkäri kantaa päävastuun, mitenkään sairaanhoitajan ammattia väheksymättä. Väitän, että todellinen onelma ovat ne työolot eikä sitä maksamalla muutama kymppi kipurahaa muuteta.

    Yksi vuosihan hoitajat itse asiassa muuten uhkasivat jättää potilaat hoitamatta. Liitto keksi idean jonka mukaan hoitajat irtisanoutuvat joukolla jotta heitä ei voida määrätä tekemään lakon aikaista suojatyötä. Hallitus alkoi sorvata lakia sen estämiseksi. Lopulta kiista ratkesi ennen kuin nähtiin saako poliisi vietyä hoitajat väkisin töihin ja kuinka moni potilas kuolee ennen sitä.

  2. Halusin pitää jutun vähän lyhyenä niin en ottanut tätä työolopuolta, mutta tottakai se on selvä. Hoitajille erinomaista tekisi saada heitä lisää, saada työilmapiiri mukavammaksi, saada julkishallinnon tietotekniikka ehjemmäksi, ym.

    Kyllä he palkkaakin toki ansaitsisivat, mutta kieltämättä heidän olo paranisi eniten muilla keinoin.

    On muuten aika monta tuttavaa lähipiirissä, jotka ovat hoitoalalle kouluttautuneet mutta ”paenneet” sieltä muille aloille. En toki ole tilastollisesti merkittävä otanta lähipiirini kanssa.

  3. Pieni muna-kana-ongelma on toki siinä, että pienipalkkaiselle alalle on hankalaa uutta työvoimaa houkutella. Eli palkankorotukset edistävät myös lisätyövoiman saatavuutta.

    1. Eivät sairaanhoitajat nyt mitään varsinaisesti pienipalkkaisia ole eikä alalle muutenkaan palkan takia hakeuduta. Koulutuksen pituuteen nähden palkka lienee yläpäästä ainakin kunta-alalla. Ja suurempi palkka tarkoittaa joka tapauksessa vähemmän työvoimaa yleensä.

  4. Mä oon tajunnu tän jo about 20 v sitten. Tylyin vastaus jonka sain oli : ”ei kuulu mulle, ei kosketa mua lainkaan”.
    Tää nykyinen tilanne jossa SDP hallitsee moninaisesti on sekä hyvä että huono.
    Hallitus ja ay-liike hyppysissä. He joko toimii oikein taikka sitten ei.
    Kattellaan mitä yksi puolue saa aikaiseksi.
    Alku ei ole ihan paras mahdollinen.

  5. Hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Toinen kysymys on se kuinka syvässä palkkakuopassa he itse asiassa ovat. Vertailu eri alojen kesken on vaikeaa, eikä läheskään aina kovin hedelmällistä.

    Kun halutaan tuoda työntekijäpuolen röyhkeys esiin, niin aina mainitaan ahtaajat. Kuinka he kiristävät yhteiskuntaa saadakseen nostettua palkkaansa. Voihan näin ollakin.

    Eikö kuitenkin ole niin, että mitä suurempi on yksityisellä sektorilla toimivan palkansaajan palkka, sitä enemmän hän maksaa veroja yhteiskunnan kassaan. Siihen kassaan, josta esim. terveydenhoitohenkilökunnan palkat maksetaan.

    Ei esim. ahtaajien tai paperimiesten pienemmät palkat tai palkankorotukset suinkaan johtaisi siihen, että sairaanhoitajille voitaisiin maksaa enemmän. Pikemminkin päinvastoin, koska tällöin yhteiskunnan kassaan tulisi vähemmän verotuloja.

    Puoluelistaus avauksessa oli kyllä kattava, mutta mihin unohtui kokoomus? Aikanaan kun Kataisen hallituksen aikaan pyrittiin suitsimaan harmaata taloutta, niin hanttiin pistivät RKP ja kokoomus.

    En myöskään näe, että kokoomus olisi etunenässä ajamassa alas turhia/haitallisia yritystukia. Sitähän yritettiin Sipilän hallituksen ( kok, keskusta, siniset) aikaan, mutta Pekkarisen työryhmän tulos oli pyöreä nolla.

    1. Hyvin sanottu! Kateus usein sumentaa näkymän kun vertaillaan eri ammattiryhmien palkkoja, Se, mitä toiset saavat, ei ole välttämättä toisilta pois vaan päinvastoin. Mutta totta kai sitä myös ajattelee työnkuvia, miten paperitehtaalla saa moninverroin palkkaa ja hulppeat vapaat hoitajiin verraten. Moraalisesti hoitajiille kuuluisi sama palkka, mutta käytännössä niin ei voi olla koska muuten veroja pitäisi nostaa paljon tai vaihtoehtoisesti korottaa omavastuuta sairaanhoitomaksuissa.

  6. Kokemusasiantuntijana hoiva-alan palkansaajana pitää todeta, että olen ollut tehtävissä joissa palkka on tuntunut pienehköltä, mutta vastapainona olen ollut myös tehtävissä joissa olen ihmetellyt miksi niistä maksetaan senkin verran kuin maksetaan.

    Hassua kyllä parhaille ansioille hoiva-alalla olen päässyt tehtävässä, jossa ei oikeastaan tarvinnut juuri koskaan tehdä yhtään mitään.

  7. Mika, osuit naulan kantaan. Tämä on ehkä juuri se suurin ymmärrysongelma AKT:n suuntaan juuri. Siellä on paljon isopalkkaisia ihmisiä joilla on kovin pieni työn vaativuus.

Kommentoi