34 vastausta artikkeliin “Lehtometsähävikki on katastrofi luonnolle, ja mikähän on syy ?”

  1. Syypäitähän ovat maajussit, jotka ovat raivanneet peltoa suomalaisia ruokkiakseen – eivät metsänomistajat yleisesti.

    1. Kyllä, se raivaus on ollut hyväksyttävää, mutta se, että muu metsänhoito on yksipuolistunut vain kuuseen ja mäntyyn, joka on nyt se suurin ongelma lehtometsien eliöstön monipuolisuuden häviämiseen.

      1. Aikanaan Etelä-Suomessa oli runsaat tammi- ja lehtipuumetsät, mitkä hävisivät ilmojen kylmetessä.
        Sama tapahtui n. 200 m pystysuoraan mitattuna korkeammalla kasvaneille järeille havupuumetsille pohjoisimmassa Suomessa ja molemmat ihan ilman ihmisen vaikutusta.
        Ilmaston läpeneminen todennäköisesti johtaa vastaavasti näiden elpymiseen, ellei ihminen sitä estä.

        1. Tuokin on totta, mutta tämä ”yksipuisuus” on ihan meidän lyhyen ajan jakso aikaansaannos. Ja näyttää pahenevan, jos ei nopeasti muuteta metsästrategiaa.

  2. Kaadatin pikkualan vanhaa kuusikkoa ja laitoin koivulle, jotka ovat jo alun 2-3 metrisiä. Osa niistä tuli peltoalalle jota ei enää viljellä. Viljelijä vuokrasi aikanaan sitä pikkupeltolänttiä, mutta joka vuosi piti kerjätä linnuille pikku nyssäkkää jyviä siitä ns vuokrasta ja samaan aikaan viljelijä sai tukea ko alueesta n 200,-. Minusta se ei ollut oikein.

  3. Vastakkoin ilmeni tv- uutisista, että Suomessa ennallistetaan soita merkittävässä määrin. Ja että ennallistetun suon lajikirjo voi olla runsaampi kuin luonnontilaisen suon.
    Myös tästä seuraavasta asiasta tietyt piirit pyrkivät olemaan hiljaa: Jo maamme olemassa olevien suojelualuiden lisäksi, lisää suojelualueita tulee valtion omistukseen vähintäänkin riittävästi vapaaehtoisuuden pohjalta. – On syytä muistaa, että Suomen metsät ovat pääsääntöisesti yksityisten ihmisten omistamia. Puna-Yle pukkaa tämän unohtamaan metsäpropagandaohjelmisssaan.

    1. Mitä tekemistä ”Puna-Ylellä” on luontokadon kanssa
      En ole kuullut koskaan, että Suomessa olisi tuon niminen media paitsi äärioikeistolaisten nimityskirjassa eli ”oikeamediaan” uskovaisten kanssa kuten kommentoija.

  4. ”Tähän on tultu yksipuolisen puupeltoajattelun teollisuudelle ja rahaa taskuihin metsänomistajille vuoksi.”

    Lainaus avauksesta, avauksen ensimmäinen lause.

    ”Suomen metsäkeskus on välillisen valtionhallinnon organisaatio, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisena. Metsäkeskuksen tehtävä on edistää kestävää metsätaloutta ja alan elinkeinoja sekä neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä.”- Wikipedia.

    1. En kästä näitä Kallon tukintoja. Asiaa niissä ei ole tähän asiaan.
      Ennallistaminen on ok niillä alueilla, missä se hoidetaan. Mutta mihin ovat lehtometsät kadonneet, se oli asia ja miksi ?

  5. Tuossa alkuperäisessä Ylen artkkelissa todettiin selkeästi, että vanhetessaan lehtometsät kuusikoituvat. Eli myös luonto ”suosii” kuusia.

    Ilman ihmisen puuttumista asiaan, jäljellä olevat lehdot tulevat häviämään ihan luonnonvalinnan seurauksena.

    Luonnossa ”vahvin” laji voittaa kilpailun elintilasta.

    1. Kyllä näin on, mutta samalla ”toinen käsi” raivaa lisää alaa teollisuusmetsille, joissa lehtopuilla havupuiden sijaan ei ole suurta arvoa. Poikkeuksena koivu, mutta ei haapa, leppä, pihlaja tai puistojen jalopuut. Pihlaja kyllä pärjää havupuillekin kovana lisääntyjänä, lintujen ”siementäminä”.
      Yleissävy keskuteluissa tahtoo olla se, että ihmisen toimenpiteiden vaikutusta noin 200 vuoden aikanaa luontokatoon vähätellään sen kuitenkin ollessa pääsyy monimuotoisuuden nopeaan tuhoutumiseen.

    1. Hienoja ovat sadut, kun realismi unohdetaan.
      Pienet puut eivät 16 vuodessa kasva isoiksi, vaikka miten lannoittaisi.
      Ei edes laihialaisen paskanpuhuminen auta.
      Se kuviteltu joka toinen ”hakkuu” jää toteutumatta, koska puut tarvitsevat kasvuaikaa tullakseen suuriksi ja hakkuukokoisiksi.

      1. Uskon tuohon laajoilla aloilla tehtyyn pitkäaikaiseen käytännön tutkimukseen mittauksineen. Lisäksi kirkkaaseen talonpoikaisjärkeen.
        Tuo asiahan on olut ihan selvää pässinlihaa myös METLAn kaikissa tutkimuksissa.

        Nopeaa rahaa hamuavat kiistävät samalla tavalla kuin aikoinaan tupakkateollisuus sätkien vaarattomuuden.

      2. Lähtötilanne oli täysikasvuinen metsä, jossa toinen avohakataan toinen jatkuvalla kasvulla.

        ”Pienet puut” kasvaneet isoiksi tarkoittavat isoja täysikasvuisua puita aina 16 vuoden jälkeen hakattuina jatkuvan kasavatuksen metsässä. Avohakkuussa ei ole mitään korjattavaa.
        Asiaa voi lukea kuin piru raamattua halutessaan.

          1. Täysikasvuiset metsät tarkoittavat tässä tapauksessa normaalia sekapuisia metsiä, joissa on eri-ikäisiä puita lähtötilanteessa. Toinen avohakataan, toinen kasvatetaan jatkuvalla periaatteella poimintahakkuin.

            1. Nämä keskustelut ovat painajaismaisia, etenkin nyt kun jopa pelkää että se, kenen avauksiin minulla voisi olla jotain jatkettavaa, saattaakin olla narsistinen saalistaja. 😖 Taidan mennä puutarhaan nuuhkimaan jasmiinia.

            2. Minulle kiinnostavaa kulmaa aiheen viereltä vaikkapa se, miten esimerkiksi suomalaisista kuusista ja männyistä voidaan tuottaa perinteisiä menetelmiä ekologisemmin tuoksuja kemian teollisuuteen. Esimerkiksi puun ligiinistä pystytään tekemään ”vaniljaa” jonka ihminen aistii sitten suussa/inessä ilmeisesti samanlaisena kuin vanilja-orkideasta saatavan vaniljan aromin.
              Vastaavasti männyn pihkasta saa pineeniä jota käytetään metsän tuoksun luomiseen — jopa virtuaalitodellisuuden sovelluksissa, joissa pyritään luomaan autenttinen luontoelämys yhdistämällä vaikkapa metsän tuoksu virtuaalilaseihin 😅 very nice!
              Tuoksuihin käytettyjen kasvien viljely on pois alasta jonka voisi käyttää ruuan tuotantoon — ja lisäksi vaikkapa tuoksujen fiksatiivina käytetty ambra maksanee enemmän kuin kulta, joten tällaisille luonnonmukaisempien vaihtoehtojen keksimisessä lienee taloudellinen kannustin myöskin roistolle sekä ryövärille.

              (https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2019/11/Parfyymien-paradoksi-7-2019.pdf)

              1. Ruuan viljelylle on Suomessa riittävästi peltoja eikä niitä tarvitse lisätä millään tekosyyllä.
                Päinvastoin meillä on suuri määrä käytöstä poistettuja peltoja, mitkä voitaisiin käyttää ruuan tuotantoon, mutta halukkaita viljelijöitä ei todellakaan löydy nykyisellä kustannusrakenteella.

              2. Peltoja riittää, jos viljelijöitä riittää. Säälittää historia, jossa kangella, vängällä ja hevosin metsistä esi-isämme raivasivat pellot, joita nyt on metsitetty tai pysyvästi kesannolla.

              3. Ligniiniä, selluteollisuuden sivutuotetta, kuusenoksapihkasta, käytetään rehuksi ja öljylauttojen voiteluaineina.
                Teknokemian teollisuudessa kävin hankkimassa eri makuaineita ja suutuotteisiin sekä aitoja flavoreita, ympäri maailmaa mm. Pariisista. Myskit ja ambrarat jne. olivat pitoisuuksiltaan voimakkaita, joiden millimäärätkin maksoivat ”miljoonia”. Siksi niitä on korvattu synteettisesti.
                Periaatteessa kaikki löytyy luonnosta, kunhan joku osaa ”tislata” ne. Mutta niiden valmistamisen periaatteet ovat ikivanhoja ja lähes kaikki itämaisia keksintöjä ja jopa salaisuuksia, minkä vuoksi niitä synteisoidaan.

            1. Sinun vihkossa/ alueellasi siis lopetti tuoksumisen. 😢 Täällä kukat tuoksuvat elävässä todellisuudessa nenään ja ineen intoksikoiden ☺️

  6. METLA taas on esittänyt laajoissa tutkimuksissaan n. 35-30 % parempaa tuottoa, mutta suunta on kiistaton. Molemmissa lisäksi säilyy metsä metsänä ja pohja monimuotoisuudelle.
    Avohakkuu päämetodina on suorastaan rikos.

  7. Ovathan esimerkiksi allergiat luonnosta saataville aineille myös yksi syistä, miksi syntetisoidaan. Toisaalta myös resurssipula, kun tuoksuihin käytettävien kasvien viljelylle pyritään löytämään uusia vaihtoehtoisia lähteitä /menetelmiä, tai pyritään välttämään eläinperäisten aineiden käyttöä (Esim. Sivettikissoista tai myskihirvistä saatavia eritteitä käytetään usein pohjatuoksuna tuoksuvesissä). Kuulin myös radiossa postulaatin että aineiden molekyylimassat korreloisivat sen kanssa, onko kyseessä alku-, sydän- vaiko pohjatuoksu — eli painavimmat molekyylit olisivat yleensä pohjatuoksuissa jne.

    1. ”Tuoksutiede” on lähes mystiikkaa. Siihen liittyvät myös testaajat, ihmiset, joiden hajusteiden erottelukyky on ertyisominaisuus, jopa lahjakkuus. Niihin eivät koirat tai teknonenät kelpaa.
      Mitä pidemmälle niitäkin syntetisoidaan, sitä enemmän ihmisten allergiat kasvavat.

      1. Teknonenällä toisaalta voi olla hyvä rytmitaju, uskoisin, toisenlaisten nuottien erotteluun. 🤷🏽‍♀️

Kommentoi