Kummitusohjelma: KAMO

Tuollainen tuli läppäriini jo kolmannen kerran vaikka en ole itse sitä kertaakaan ladannut ja myös jouduin poistamaan sen taas kolmannen kerran, koska en päässyt edes verkkopankkiin, ennen  kuin sain taas poistettua sen. Siinä meni tovi kun en meinannut muistaa miten poisto suoritetaan, mutta onneksi se oli lopulta ihan iisi juttu. Läppärini historiasta voisi löytyä vastaus koska ostin tämän HP:een käytettynä eräältä vanhalta herralta joka kunnosti ja myi tietokoneita.

Hallitus kaadetaan huutamalla ja nostamalla kissa pöydälle.

Demarit ne sitten vaihtoi, johtajankin itselleen, iso-Antti suuruuttansa, kyynärpäillään suojelee.

Iso-Antti heti kääri, hihat töiden merkiksi, ”kissan” nosti pöydällensä, raato vähän miukaisi.

Samaan syssyyn Sannan koko, klaani joutui vaihtohon, ainostaan häntäheikki, Vaasalainen vakuutti.

Kiurukin se meinaa jäädä, kukkaseksi seinälle, mutta taitaa Vantaan lahjan, laulu loppuu aijemmin.

Hallituksen iso Antti, kaatavansa uhoaa, rasistien marssirivit, eilen lupas avittaa.

Ison Antin toive turha, hallitus vain porskuttaa, mutta toisin tovereilla, oma pesä lemuaa.

Eihän näiden tovereiden, marssimiset kiinnosta, tolkun ihmisille on vain, Pitkänniemen satoa.

Hallituksen pitää laittaa, korvatulpat korviinsa, tovereiden kiljumiseen, tärykalvot vaarassa.

 

 

 

Demokratian kujanjuoksu – keppihevosena rasismi

About viikko sitten oli Lapin Kansan mielipidesivulla tällainen tekstiviesti: ”Koska yli 600 000 suomalaista äänesti väärin, totuusmedia on päättänyt kaataa hallituksen.”
Alla nimimerkki Lars.
Eipä tainnut Lars(kaan) arvata kuinka massiiviseksi menee tämä totuusmedian journalismin häpäisy.

🧛‍♀️🧛‍♂️

Yle rummuttaa kiihkeästi hallituksen vastaista mielenosoitusta, jonka pääjuontajana toimii Ylelle pitkään työskennellyt vihreiden riveissä politikoiva aktivistitoimittaja.

”Helsingissä järjestetään ylihuomenna mielenosoitus, johon poliisi odottaa tuhansia osallistujia”

”Helsingissä marssitaan rasismia vastaan sunnuntaina”

”Rasisminvastainen mielenilmaus iltapäivällä Senaatintorilla – Yle seuraa suorana”

Siinä muutamia Yleisradion otsikoita viime päiviltä. Ne saattavat ensi alkuun näyttää uutisilta, mutta tosiasiassa ne ovat mielenosoituksen mainoksia. Yleisradio on koko kesän ajan tuputtanut kaikista kanavistaan rasisminarratiivia, joka kulminoituu nyt nähtävään mielenosoitukseen. Mielenosoitus on luonnollisesti ajoitettu hallituksen luottamusäänestyksen alle.

https://www.suomenuutiset.fi/yle-markkinoi-vimmatusti-hallituksen-vastaista-mielenosoitusta-tilaisuuden-juontaa-ylelle-pitkaan-tyoskennellyt-aktivistitoimitta

Lähteet: Suomen Uutiset 3.8.2023.

SDP:n Aatu

Ei voi olla laittamatta tätä tänne. Meinasi aamukahvit mennä väärään kurkkuun…

Eikä tässä vielä kaikki,  lukekaa kuinka Saksassa Bild uutisoi nyt Suomesta, alla linkki:

Sainpahan hyvät naurut näistä marisijoista.

Minäkin olen elämäni aikana nähnyt monen sorttisia mielenosoituksia ja marsseja, mutta nyt piti vielä tämäkin päivä nähdä, että mielenosoittajat vastustavat itseään.

Rasisti ei näytä tunnistavan rasistia itsessään ( vasemmisto )

Minä tunsin myötähäpeää tätä meluavaa roskajoukkoa kohtaan ja ajattelin, että on se harmi kun mielenterveyspalveluiden kynnys on niin korkealla.

Sääliksi kävi lapsukaisia, joiden huoltajat olivat heidät vieneet sinne säälipisteitä keräämään.

Yksi ovi sulkeutui Ratinan olympia stadionilla

Kyllä nääs Popeda aina yhden blogin arvoinen on kun tekee musiikin puolella neljä vuosikymmentä

Ei porukka voi huono olla ja onhan tuo popeda syntyjään Tampereelta kun asiaa katsotaan oikeilla silmä laseilla

Porukkaa näytti Ratinan olympia stadionilla oli melkoisesti sekin kyllä kuvaa mitä mieltä popedasta ollaan

Itselleni ei yleisön määrä kuitenkaan suuresti yllättänyt mutta lähempänä 30 000 oli kyllä yllätys

Mutta näillä nyt eteenpäin soommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast

Kuoleman vanavedessä/ K-vene: Kuolemanloukku omalle miehistölleen

Yli 5 minuutin ”pikasukellus”

Kesällä 1915 brittiläinen amiraliteetti päätti lisätä omia vedenalaisia taisteluvoimiaan uudentyyppisellä sukellusveneellä. Vaatimuksena ei ollut vain kauppalaivojen upottaja, vaan niin suuri ja nopea alus, että se pystyisi osallistumaan sotalaivojen operaatioihin. Niin syntyi K-vene, joka sitten osoittautui tuhoisimmaksi koskaan rakennetuksi alustyypiksi – mutta vain omalle miehistölleen.

K-veneet olivat yli sata metriä pitkiä ja raskaampia kuin brittien laivaston suurimmat hävittäjäalukset. Ennen sukeltamista miehistön piti sulkea höyry, sammuttaa tulipesät, laskea alas molemmat savupiiput ja sulkea yhdeksän vesitiivistä ovea ja luukkua. Se merkitsi sitä, että pikasukellus, sukellusveneen paras puolustuskeino pinnalta uhkaavaa hyökkäystä vastaan oli mahdoton. Kun saksalaisen U-veneen harjaantunut miehistö pystyi sukeltamaan reilussa minuutissa, K-vene pääsi parhaassa tapauksessa pinnan alle reilussa viidessä minuutissa ja sitten ne vaikeudet vasta alkoivatkin.

K- veneiden pituus ja paino teki niiden tasapainottamisen vaikeaksi. Pienikin virheliike sai ne syöksymään päistikkää pohjaan ja K-veneiden historia onkin onnettomuusluettelo: K-13 rysähti pohjaan sukellusharjoituksissa Skotlannissa ja 32 miestä kuoli. K-2  syttyi tuleen ensimmäisellä sukelluksellaan. K-3 painui koesukelluksellaan pohjaan Stokes Bayssa: Pelastuneiden joukossa oli eräs merikadetti, myöhemmin kuningas Yrjö VI.  K-4 ajoi karille. K-5 katosi harjoituksissa mukanaan 57 miestä ja K-14 sai vuodon Portsmouthin satamassa.

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta laivaston johto jatkoi K-veneiden kehittämistä kolme vuotta, vaikka suunnitelma niiden lopullisesta käytöstä, tiiviissä muodostelmassa pinta-alusten kanssa, oli äärimmäisen vaarallinen.

May Islandin ”meritaistelu”

Todiste siitä saatiin tammikuun 31. päivän iltana 1918, kun kaksi K-vene-laivuetta höyrysi ulos Rosythistä suuren laivasto-osaston kärjessä. Seurannut sekasorto tunnetaan May Islandin taisteluna. Tämä oli se paikka missä täyttä vauhtia pinnassa kiitävien K-veneiden piti kaartaa väistääkseen miinanraivaajaparia. Jonossa kolmantena tulevan K-14:n  peräsin juuttui kiinni ja K-22 ajoi sen päälle. Kun miehistö lähetti hätämerkkejä , höyrysi taisteluristeilijä Inflexible pimeässä 18 solmun vauhdilla suoraan sen kylkeen. Se leikkasi 9 metrin kappaleen K-22 keulasta, taittoi sukellusveneen mutkalle ja se katosi pimeyteen. Kevyt risteilijä Ithuriel, joka johti K-veneiden ensimmäistä laivuetta, kääntyi takaisin auttamaan ja sen sukellusveneet seurasivat sitä uskollisesti – suoraan taisteluristeilijöiden ja niiden saattohävittäjien ja kevyen risteilijän Fearlessin tielle!

Fearless törmäsi yhteen K-17:n kanssa . K-4 kaarsi väistäen niitä kumpaakin ja joutui K-6: n alle. Sitten K-7 puski uppoavaan K-17:ään.

Tämä oli sukellus- ja pinta-alusten ensimmäinen ja viimeinen suuri yhteisharjoitus. Siitä tuli opetus jonka amiraaliteettikin lopulta uskoi ja K-veneiden kuolonuhrien lukumäärä kasvoi 270:neen.

 

Lähde :  Lyhennelmä Valittujen Palojen teoksesta: -Uskomatonta mutta totta- vuodelta 1978

SDP Party,,,

Kun SDP Partyn johtoon tulee natseilla flirttaileva ja muita vähättelevä henkilö puheenjohtajaksi sekä naapurin mummon kissankiduttajasta tehdään  puoluesihteeri ja kuin mausteeksi ”keittoon” puolueen  varapuheenjohtajaksi tulee opiskelijatyttöjä paneskeleva ukkomies…noh….onhan se aika Party 😅

Näin ulkomailla uutisoitu asiasta, onko tämä sitä Suomi kuvaa jota nyt kaivataan…

Enää odotetaan kuka on näiden presidenttiehdokas…

(Kuva Visegrad24/X, kuva on julkinen)

On hyviä ja huonoja (arvo)valintoja, huonon valinnan tehneet saisivat vilaasta peiliin.

Nyt kun kuuntelee vasemmiston kommentointia Orpon hallitusohjelmasta, niin pahasti tai hyvästi, kuinka vain, on levy juuttunut rahnuttamaan samaa uraa joka toistaa……..

”Köyhät kyykkyyn kyykkyyn kyykkyyn…kylmää kyytiä kyytiä kyytiä”….

Tätä ne kuuntelevat ja nyökyttelevät toisilleen niin että niskanikamat narskuvat, mutta mitään vaihtoehtoa ei esitetä yhteiskuntamme kestävyysvajeen korjaamiseksi kestävälle uralle, kuin punavärin maalaamisen jatkamista Junttilantalon seinään vasemmistolaisten taivaanrannan maalareiden oppeja noudattaen.

Köyhyyteen palatakseni niin väitän, että kukaan TERVE työikäinen Suomen kansalainen ei ole taloudellisesti köyhä, olipa työssä tai työtön.   Sillä ei mikään palkka tai sosiaaliapu ole niin suuri, etteikö sitä kykenisi heittämään ”taivaan tuuliin”, pääsee sen jälkeen poraamaan sitten kyykystä että kylmää kyytiä.