Tekijä: arvi.

Niin se vain perussuomalainen politiikka ja arvomaailma valtaa alaa Suomessa, ei yksin perussuomalaisen puolueen toimin, vaan nyt muidenkin puolueiden ajamana.

Kokoomuskin huomasi, että heidän voittokulkunsa mitä nyt on tapahtunut jo ties monennissako vaaleissa, niin omaksumalla ei torjumalla ja demonisoimalla perussuomalaisuutta on tie menestykseen.

Ja kun ajatellaan, että puolue ( RKP ) joka on ollut näihin asti suurin perussuomalaisuuden kieltävä puolue, niin onkin nyt tänä päivänä hallituksessa tekemässä perussuomalaista politiikkaa.  Joten niin se vain ankkalammikossakin  polskitaan käsipohjaa äkkisyvässä ja yritetään pysyä pinnalla persuopein.

Kristilliset tosin on tähänkin asti ollut enempi persu kuin persut konsanaan, joten poliittinen koti kyllä löytyy persuista helpostikkin, jos oma leipä kapenee.

Mutta niin se vain kääntyi demaritkin kannattamaan persupolitiikkaa kun käännytslaista äänestettiin, sillä jos joku lakiluonnos on jonkun puolueen käsialaa ja prioriteettien kärkipäässä niin tämä rajalaki sitä on perussuomalaisten kohdalla.  Varmasti se tuotti tuskaa demareille äänestää lakialoitetta, jota persut on ajanut kuin käärmettä pyssyyn, mutta vastaankaan ei uskallettu äänestää, kun pelättiin tulevissa vaaleissa  kansan kostoa.

Mutta toki demareilla on vielä oppositiossa ihan omakin sisäinen oppositionsa ja siellä tulee olemaan jatkuva puukkojen yö, kun Marinin hovinarrit  koettavat maailmaa parantaa, yrittäen tehdä sen vallankumouksensa ensin oman puolueensa sisällä.  Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun demarit ”nai”.

Kepulla se huono tilanne on siinä mielessä, kun pitäisi persuja vastustaa jo siitäkin syystä, kun tulivat laskemaan verkkonsa heidän vesilleen ja nyt kun persut hallituksessa tekee politiikkaa joka painottaa huoltovarmuutemme ensisijaisuutta ja sitä kautta myös maaseutuelinkeinoja suosivaksi, niin vihellä nyt tässä sitten persuvastaisuutta, kun huuli on halki.

Vihreistä ja vasemmistoliitosta sanon, että heihin perussuomalaisten ei kannata voimavaroijaan tuhlata, se on vain hukkuvan ääni korvessa ja marginaalissa ja uskon ja tiedän, että demarit tulevat kyllä huolehtimaan siitä, että marginaaliin ne myös jäävät.

Ja jos nyt saan lopuksi pienen arvauksen esittää, niin jos demarit kehittyvät siihen suuntaan kuin mitä nyt nähtiin tässä rajakysymys äänestyksessä, niin en pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena sitä, että seuraava hallitus olisi kolmen suuren, eli kokoomuksen, demareiden ja perussuomalaisten yhteenliittymä.  Sillä jos Ruotsalaiset nöyrtyivät pakon edessä, niin demarit tulevat jopa kiljuen mukaan, sillä kyllä siperia ja oppositio opettaa maan tavoille.

Kyllä se nyt vain niin on, että kaikissa Suomalaisissa elää sisäinen, oma pieni persunsa, toisissa suurempi ja toisissa pienempi mutta elää silti ja turhaa sitä on lääkkeillä yrittää vaimentaa, siinä tappaa vain itsensä.

Kun Orpon hallitus perustettiin viime keväänä neljän puolueen ympärille, niin silloin lyötiin lukkoon hallitusohjelma jota kaikki noudattavat.

Näin tulisi olla myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä ja en voi ymmärtää sitä, että jotkut hallituspuolueen edustajat saavat erivapauksia äänestellä hallitusohjelman ja ministereiden luottamusten vastaisesti, johonkin omaantuntoon vedoten. Mutta minä sanon, että silloin ei eduskunta ole heille se oikea paikka jossa omantunnon kolketta tyynnytellään sovitun vastaisesti ja itse tiedän kyllä heille sopivan nimityksen, eli he ovat RINTAMA KARKUREITA, piste.

Pitäisi olla tiukempi kuri hallituspuolueen edustajille, eli tulisi tehdä selväksi se, että hallitusohjelman ja ministereiden luottamuksen vastaisesti äänestämällä tulee erotetuksi puolueen eduskuntaryhmästä koko vaalikaudeksi, piste.

Hallitus kun on nyt vuoden päivät ollut virassaan, niin taitaa olla niin, että perussuomalaisten rivit ovat ainoana hallituspuolueena pysyneet suorina, eikä ole vaikeissakaan kysymyksissä huudettu omantunnon perään, kun suomineito rypee veloissaan.Kristilliset tyynnyttelivät omaatuntoaan alkoholikysymyksessä ja kokoomus ei antanut luottamusta yhtenäisenä Rydmanille, vaan sieltäkin löytyi yksi omantuntonsa lepyttelijä.  Ruotsalaiset nyt ovatkin sitten oma lukunsa, kun Biudi on hurskaudessaan jo puhdasoppisempi  kuin itse taivaan isä valtaistuimellaan.

Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee ja jos minulta kysytään, niin  tällaiset rintamakarkurit ovat häpeäksi koko puolueelle. Mutta eihän sitä pitäisi sallia, että toisille annetaan erivapauksia kiillotella kilpeään äänestäjien suuntaan, kun omatunto ei anna yön päivän rauhaa.

Perussuomalaisia vasemmisto syyttelee lähes asiassa kuin asiassa vaalilupauksiensa pettämisestä, mutta minua he eivät ainakaan ole pettäneet ja vaikka vaikeitakin päätöksiä on jouduttu hallituksessa nielemään, niin hallitus on kuitenkin neljän puolueen yhteenliittymä. Sillä jos tinkimättä pitää kiinni siitä mitä on ennen vaaleja lausuttu vaalitenteissä, niin se on ainakin varmaa, että sellaiselle puolueelle ei kyllä valtioneuvoston ovet aukea.

Onhan tässä jo moraalinvartijan blogissa mittaa mutta sanon vielä, että tänään taas saadaan nähdä Biudin erikoiset rajalaista äänestettäessä, kun sädekehä hänen päänsä päällä loistaa  kumartaessaan vasemman laitapuolen kulkijoiden suuntaan.

Nyt käyvät puoleet eduskunnassa kovaa vääntöä keskenään siitä, että pitäisikö ja jos pitäisi niin miten paljon pitäisi  leikata Ylen noin 600 miljoonan  budjetista.

Toiset puolueet erityisesti vasemmalta ovat sitä mieltä että päin vastoin, rahoitusta tulisi vielä nykyisestäänkin lisätä ja toiset, erityisesti perussuomalaiset haluavat tämän punaisten pää-äänenkannattajan eli Prvadan  toimivan markkinataloudessa markkinatalouden säännöillä kuten muukin media jo toimii.

Tähän tuskin päädytään ja jotain kosmeettisia indeksiin sidottuja muutoksia tehdään silmälummeeksi ja kaikki jatkuu entiseen malliin, jossa punavihreä suvaitsevaisuus näyttäytyy suvaitsemattomuutena kaikkia niitä kohtaan, jotka eivät Ylen  Rapalaa suostu koukkuineen nielemään.

Mistä ja minkäsortin ohjelmia sitten tulisi karsia tai poistaa kokonaan Pravdan tuotannosta.  No, viihteestä tietenkin moni tosikko haluaisi luopua ja varmasti sieltä  paljon  sellaista viihdetarjontaa ulos työnnetäänkin, että niitä katsellessa ei tiedä että pitäisikö itkeä vai nauraa.

Mutta yhtä viihdelajia itse haluaisin päin vastoin lisättäväksi päivittäin esitettäväksi nykyisen yhden viikkotunnin sijaan.

Se on eduskunnan kyselytunti, sillä parempaa viihdettä ei kyllä ole mitä verorahoitteisesti tuotetaan, vaikka esiintyjät tekevätkin ohjelmaa tosissaan ja totisella naamalla, niin siinä on kyllä nauruhermot koetuksella heidän roolisuorituksistaan.

Paljon on viimeaikoina noussut puheenaiheeksi eduskunnassa  eri oppilaitoksissa esiintyvä lasten ja nuorten toisiinsa kohdistuva kolukiusaaminen, mutta kun esim. kyselytunteja seuraa, niin lainlaatijat toimivat toisin kuin opettavat, sillä aikuisistahan ne lapset mallin ottavat ja heiltä oppivat.

Mutta leikatkaa tai olkaa leikkaamatta, yks`lysti minulle, kunhan vain lisäätte eduskunnan kyselytunnin jokaiseksi viikon arkipäiväksi esitettäväksi tunnin kerrallaan.

Kun kansa vaatii leipää ja sirkushuveja, niin kansaedustajat kyllä kykenevät sirkushuveja järjestämään esittämälläni tavalla, mutta leipään he ehdottavat kansalaisille, että pankaa joukkoon puolet petäjäistä, niin johan on kumma jos ei naurata.

 

Mikähän kumma siinä on, sillä kun jokaisten eduskuntavaalien jälkeen kansa on äänestänyt väärin, niin punaiset lähtevät turuille ja toreille melskaamaan ja mölyämään, että uudet vaalit ja valta sille joille se ”moraalisesti” kuuluu, eli heille itselleen.

Nytkin tämä vasemmiston vaatimus mölinä alkoi jo ennen kuin mustekkaan oli ehtinyt kuivumaan perussuomalaista politiikkaa tekevän oikeistohallituksen sopimuksista.

Tuntuu että vasemmisto haluaa eduskuntavaalit järjestettäväksi joka vuosi aina silloin kun itse joutuvat oppositioon, mutta silloin muuttuukin ääni kellossa, kun itse pääsevät kuskin paikalle syömään kuormasta kansan piikkiin.

En ole vielä tähän päivään mennessä havainnut, että oikeisto olisi lähtenyt kaduille melskaamaan sen seurauksena, että kansalaiset antoivatkin kuskin paikan vasemmistolle, eikä ole myöskään kansaa syyllistetty väärin äänestämisestä, on vain purtu hammasta ja koetettu tehdä jatkossa työ niin hyvin että kansalaisten enemmistö sille antaa luottamuksena kuten kävi viime keväänäkin.

Vasemmisto on nyt koko vuoden pitänyt sirkustaan niin eduskunnassa kuin sen ulkopuolellakin ja välikysymyksiäkin  on tehty siihen tahtiin, että edelliseenkään ei ole vielä hallitus päässyt vastaamaan kun jo uutta epäluottamuspaperia  pukkaa valtioneuvoston pöydälle.  Kun hallituksen ohjelma on saanut aina enemmistön luottamuksen eduskunnan välikysymyksissä, niin nyt sitten keihään kärki onkin kohdistettu yksittäisiin ministereihin ja heidän kykyynsä toimia virassaan, vaikka todellisuudessa onkin pöyhitty sitä mitä he yksityiselämässään ovat historiansa aikana tehneet tai olleet tekemättä.

Saas sitten nähdä minkä sirkuksen AY järjestelee syksyn liittokohtaisissa neuvotteluissaan ja en varmasti paljoa erehdy ennakoidessani, että kun hallitus otti työelämän lakimuutoksissa itselleen sen vallan joka sille demokratiassa kuuluu, niin sen seurauksena ulkoparlamentaarinen korporaatti kyllä tulee vielä suuren loven saamaan aikaan valtion kilpailukykyyn.

Olen suorastaan ollut ilahtunut seurattuani, kuinka sekaisin vasemmisto kaikkineen on omassa kuplassaan, kun keskenään taistelevat kuka on kukkulan kuningas/kuningatar.

Ei taidakkaan hallitus, joka tekee perussuomalaista politiikkaa ollakkaan se, joka on heidän pahin vastustajansa, sillä puukko joka heidän selästään löytyy onkin toisen toverin ilolla iskemä.

Vaikuttaa siltä, että demareissakin taitaa yhä kuningatar olla vallassa maanpaossakin ja hänelle uskolliset toverisotilaat jo ovat valitsemassa karitsaa teuraaksi hänen paluulleen.

Sen sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä, että mitä sekaisemmin  vasemmisto on, siltä paremmin Suomella menee ja vaikka nyt oikeistohallitus vielä ensimmäisen vuoden jälkeen joutuukin vasemmiston jättämässä paskassa uimaan, niin eipäs hätäillä, hyvää kannattaa odottaa, eli  kyllä se köyhänkin suussa leipä maistuu leivälle, kun on hetken pitänyt ”ramaraa”.

Pidetään nyt se lähtökohtana, että kaikkia tarvitaan ja kaikki me olemme ainutkertaisia ja tarpeellisia, kukin omalla tavallamme, tällä säilyy sopu EHKÄ myös täällä Pirkan sivuilla.

Minä ymmärrän sen(kin), että kaikki eivät ole ”kynämiehiä” kuten itse olen, mutta toivon että vaikka oman blogin kirjoittaminen tuntuukin nostavan hien pintaan, niin tehkää se silti omalla tavallanne. Ei siinä  tarvitse aina ihan pilkut ja pisteet olla oikeissa paikoissa, eikä faktaan ja ns.asiantuntijoihin tukeutuvaa ja perustuvaa, vaan oman pään sisäistä mutu tuntumaa, sillä kyllä ne ns.asiantuntijoiden tiedotkin tuppaavat olemaan monasti pelkkää mutua.

Anteeksi nyt vuodatukseni, mutta sitten siihen asiaan, eiku mutuun.

Tästä käännytys/rajalaista sen verran, että kyllä siellä nyt on tehty melkoinen soppa tämän asian ympärillä, kun paperi on seilannut jo pitkään eri valiokuntien välillä ja puoluetoimistoissa, niin yhä sekavammalta se näyttää.

Tuntuu että näinkin yksinkertaisesta asiasta on tehty elämän ja kuoleman kysymys ja kissojen ja koirien kanssa etsitään ja lasketaan eduskunnan päälukua joko asian kuittaamiseen tai sen hylkäämiseen.

Väitän, että jos tosi tilanne rajoilla tulisi, jolla tätä rajalakia testattaisiin käytännössä, niin melkoinen härdelli siitä syntyisi ja varmasti helpompi olisi vahtia kappallista kirppuja, kun selvitellä kaikkien laittomien motiiveja laittomuuksilleen pitkin metsiä.

Ihmettelen suuresi että tällainen rajalaki vaatii eduskunnassa 5/6 osan enemmistön, kuvittelisin että valtioneuvosto ja presidentti tämän(kin) päättää ilman parlamentaarista kokoonpanoa kuten tekee muissakin hallituksen lakiesityksissä. Eihän siitä mitään tule, että aina kun meillä oikeusvaltiona tulee erimielisyyttä jonkun ihmisoikeuksista, niin heti toiset huutaa apuun ihmisoikeus-fanaatikkoja/fundamentalisteja, jotka ovat kuitenkin putkinäköisiä, joille rajojen yli vyöryvien oikeudet ovat aina edellä vastaanottavan maan oikeuksia, olipa kansainvaeltajien tarkoitusperät mitkä hyvänsä.

Kun muistellaan vähän mennyttä, niin esim. pääministeri Lipponen ja valtiovarainministeri Niinistö päätti tuoda eduskunnalle pelkän tiedonannon silloin, kun päättivät luopua omasta markastamme, joka sentään on itsenäisen valtion yksi tärkeimmistä kivijaloista.  Ei siinä paljoa kyselty enemmistöjen eikä vähemmistäjen mielipiteitä, kun tiku ja taku myi osan suvereeniuttamme Brysselin ja euron orjamarkkinoille.  Sillä orjia olemme olleet ainakin rahoittajina ja nyt  sen seurauksena myös velkaisia köyhiä.

Presidentin linnaanhan se Saulin vei ja vaikka tätä ei saisi sanoa niin sanon sen silti, että se oli jonkin sortin valtiopetos minkä Lipponen ja Niinistö teki ja Saulille olisi kuulunut sellainen linna presidentinlinnan asemasta, jossa verhotkin ovat rautaa.

Toisaalta, vaikka tätäkään ei pitäisi lausua ääneen, niin olisi mielenkiintoista nähdä kuinka tämä rajalaki toimii käytännössä, väitän että silloin sokea neuvoo kuuroa ja päin vastoin ja  tekstit ovat vain tahroja paperilla.

Ei itseäni suuremmin kiinnosta ketkä ovat vallankahvassa patonginpurijoiden maassa.

Mutta kun aamulla avasin koneeni niin huomasin, kuinka Suomen vasemmistolaiset laitapuolen kulkijat näkyvät juhlivan, kun vihervasemmistolainen koalitio on noussut maan suurimmaksi ryhmäksi vaaleissa.

Mutta se käsitys ja ymmärrys joka minulla on ja se ei suinkaan ole vähäinen niin sanon yks`kantaan, että vihervasemmisto voitti mutta Ranska hävisi.

Sillä tämä vaalitulos tulee Ranskan viemään sisäiseen kaaokseen ja ei mene kovinkaan kauaa kun vasemman laitapuolen kulkijat ovat täyttämässä kadut sirppeineen ja vasaroineen, kun ei sitä heille vaaleissa luvattua vallankumousta tullutkaan.

En ole vielä tavannut yhtään sellaista maata, joka olisi  vasemmiston talousopein saanut yhteiskunnan taloudelliset rattaat pyörimään ja kun ei rattaat raksuta taloudessa, niin samalla lakkaa raksuttamassa myöskin vasemmistolaisten päässä ja avuksi otetaankin astalot vanhaan malliin.

Ranskassa kävin nyt niin, että kun karhua lähdettiin pakoon, niin tulikin susi vastaan.

Hyvin menee mutta menköön ja juhlikoon nyt meidän vasemman laitapuolen kulkijat Ranskan vaalitulosta, mutta täällä Suomessa ei tarvitse kenenkään tolkun ihmisen olla huolissaan, sillä vasemmisto kiljuu tuskaansa oppositiossa ja sanonkin, että ei haukku haavaa tee.

Nyt kun seuraa nykyistä Suomen politiikkaa, niin olisi ehkä viisasta betonoida muutama ministeriö ja virka määrättyjen puolueiden hoteisiin, niin että sitten meitä ei ainakaan syytettäisi siitä, että tulimme yllätetyksi housut kintuissa.

Nyt kun maallamme on ainakin seuraavat kuusi vuotta kokoomuslainen presidentti, niin olisi ensiarvoisen tärkeää että maatamme johtaisi valtioneuvosto, jossa niin pääministeri, ulko,-ja puolustusministerikin olisi kokoomuksen hoteissa kuten tälläkin hetkellä on.

Sillä jos tähän värisuoraan sotketaan punaista mukaan, niin mikäs siitä muu seuraisi sinisen ja viherpunaisen sekoituksesta kuin paskan ruskeaa.

Sitten sisäiselle kokonaisvaltaiselle turvallisuudellemme olisi erittäin vaarallinen polku, jos perussuomalaiset tältä ministeriöltä vaihdettaisiin jonkun muun puolueen mandaatille ja kaikki varmasti hyvin muistavat vihersosialistien toimintatavat tällä sektorilla, niitä katastrofeja paikkaillaan vielä pitkään.

Maa,-ja metsätalousministeriöön pitää kepulaisille antaa ikuinen porttikielto ja kun seuraa osaavan ja pätevän Sari Esayan toimintaa, niin sodanjälkeisen Suomen paras ministeri sillä sektorilla.

Mutta ainoan ministeriön muuttaisin kyllä nykyisestä jonkun muun hallintaan kuin Ruotsalaisen vasemmistopuolueen hoidettavaksi ja jos mahdollista, niin taitaisi olla tulevaisuutta silmällä pitäen oikea suunta se, että opetusministeriöön ja ministeriksi valittaisiin kristillisdemokraatti.  Sillä kun on seurannut tätä vasemmistolaisten opetus ja koulutuspoliittista ideologiaa, jolla lapsukaisia aivopestään mailmanparannus / ilmastohysteerikoiksi ja sukupuolettomiksi, kristinusko kielteisiksi roboteiksi, niin ei tarvitse enään ihmetellä miksi lapsille pitää rakentaa mielenterveysyksiköitä itsensä suojelemiseen.

Kun seuraa esim. näiden  elokapinoitsijoiden ja sateenkaarikommuunien toimintaa, niin minulle on ensimmäisenä tullut mieleen, että minkähän sortin sieniä on tullut maisteltua enempi kuin lääkäri määrää.

Joten jätketaan entiseen malliin nykyisellä pohjalla vain vasemmistolainen Ruotsipuolue vaihdetaan sellaiseen, joka katsoo lasten parasta ilman ideologisia punalaseja.

Hyvin menee mutta menköön, kunhan pidetään punainen väri kaukana sinivalkoista väriä sotkemasta.

Hallitus on vasta roheen vuoden ollut toteuttamassa sitä ohjelmaansa  joka Säätytalolla synnytettiin ja siitä päivästä asti kun pulla tuli uunista ulos, niin parku on ollut kovaa ja jatkuvaa, ei hallituksen vaan opposition ja median mukuloiden suunnalta.  Hallituksen kehdossa lapsi voi sitä vastoin hyvin ja voimistuu päivä päivältä ja kun hän neljä vuotta täyttää, niin kansalaiset saavat ihailla kuinka hyvin hoidettu ja kasvatettu lapsesta on tullut, eikä jäänyt vasemmiston ja median toiveesta huolimatta huutolaiseksi heidän markkinoilleen.

Näin urheilua itsekkin nuorempana aktiivisesti harrastaneena sanon, että eihän maratonjuoksussakaan palkintoja jaeta vielä 35 kilometrin juoksun jälkeen.

Kansan poliittisen muistin sanotaan olevan lyhyt, mutta en minäkään olisi kuuna päivänä voinut sitä näin lyhyeksi uskoa. Nimittäin, kun on vasta vuosi kulunut siitä kun katastrofaalinen vasemmistohallitus päätti virkakautensa täydelliseen mahalaskuun, niin nyt jo suuri osa kansata haluaa, että otetaan ja laitetaan taas uutta punaväriä pintaan, sillä se vanhakin saadaan näyttämään nuoremmalta.

Vasemmistolla ei ole mitään niin suurta pelkoa olemassa kuin se, että odotettavissa oleva hallitustikkari kolmen vuoden kuluttua otetaan heiltä pois, jota jo ovat mielikuvissaan liponeet,  housut etupuolelta  keltaisena  ja takaa ruskeana.

Kun tänä päivänä seuraa tuota demarien kujanjuoksua, niin lähempänä näyttäisi olevan heidän oman korttitalonsa kaatuminen kuin hallituksen konsanaan.

Sehän on selvää, että sitä mukaan kun hallitus onnistuu tavoitteissaan, niin sitä viuhemmin kierretään tahkoa vasemmiston sylttytehtaissa sirppejä teroittaen ja takoen uusia vasaroita, iskeäkseen niillä  sitten……..omaan sormeensa.

 

Olen sitten rasisti jos mielipiteeni on pakolaisista se, että Ukrainasta ottaisin kyllä pakolaiset tänne vastaan avo sylin kaiken avun tarjoten, sillä heistä ei ole, ei ole ollut, eikä takuuvarmasti tule olemaankaan minkäänsortin turvallisuusuhkaa maallemme.

Mutta sensortin ”turisteja” en huolisi maahamme ensimmäistäkään, joita vyöryi maahamme 15-16 Ruotsin masinoimina, sitä henkis/taloudellis/turvallisuuslaskua makselemme vielä pitkään, jotkut lopun elämäänsä minkä nämä ”rikkauden lapset” toivat tullessaan.

Ja ei tarvitse kuin vilaasta tilastoja jotka eivät valehtele.  Nämä viimeksimainitut ovat kyllä työllistäneet, eivät tosin itseään vaan koko turvallisuus/opetus kuin sosiaalitoimikin on ylikuormittunut näiden rikkauksien ja heitä paapovien vihersosialistien puristuksessa, jossa ohituskaistat ovat ihmisoikeus, ei tosin kantaväestölle.

Nyt perussuomalaiset haluavat tiukentaa maahanmuuttajien oikeuksi velvollisuuksien suuntaan, mutta itse olisin kyllä valmis antamaan Ukrainasta tuleville vaikka heti kaksoiskansalaisuuden vaikka tiedänkin, että he palaavat kyllä takaisin rakkaaseen kotimaahansa heti, kun siihen mahollisuus tulee rauhan merkeissä.

Mutta näitä toisia ei saa sitten millään pois maastamme, olipa heidän ”kakolasta” hankittu cv miten hohdokas hyvänsä.

Nytkin maamme sosialistit ovat jo punaista mattoa valmiina levittämään niille, joita Putin tänne on työntänyt ja työntää jatkossakin, ellei rajavartijoille anneta räkäpäiden sijaan muuta pelotetta rajojamme turvaamaan. Tämä tulijajoukko mitä itärajan yli työnnetään, muistuttaa erehdyttävästi ulkoiselta habitukseltaan samaa kuin oli länsirajallamme 15-16 ja en varmasti paljoa erehdy kun sanon, että ei ne ainakaan tänne työtä tekemään tule, taitavat olla työtä paossa.

Perussuomalaiset ovat suurin maahanmuuttoa puoltava puolue, kunhan se ei ole sellaista maahanmuuttoa, joka kohdistuu negatiivisesti yhteiskuntamme  eri sektoreille. Ja ei tarvitse mennä senkään kauemmaksi kuin Ruotsiin, jossa rinnakkaisyhteiskunta on todellisuutta.

Sota Ukrainassa on kestänyt jo kolmatta vuotta ja ei tarvitse olla mikään ydinfyysikko nähdäkseen, että se ei ole loppumassa lähivuosinakaan ja pikemminkin se tulee eskaloitumaan tulevaisuudessa, joten viisas varautuu.

Anteeksi kun tuppaudun häritsemään bloggaajien pysähtyneisyyden aikaan, mutta täytyyhän nyt jonkun katsoa sitä kolikon toistakin puolta, eli että ei aina asiat ole sitä miltä ne näyttävät.

Nytkin media tekee kansalaisille kyselyitä, että kuka ministeri on parhaimmin ja kuka huonoimmin hoitanut leiviskänsä ministerin toimessaan.

Jos aloitetaan huonoimmista, niin yksinkertaisesti ne ministerit saavat huonoimman arvosanan kansalaisilta, jotka vasemmiston aiheuttamaan ja jättämään paskaan joutuvat kätensä syvemmälle upottamaan.

Purra rahaministerinä joutuu nyt kantamaan päävastuun edellisen vasemmistohallituksen ”rahaa on” politiikasta, jossa piikki oli auki ja laulettiin kuorossa, että ajetaan me tytöt kyydillä, kyllä valtio kyydin maksaa.  Purra saa huonot arvosanat, kun yrittää säilyttää hyvinvointivaltion myös tuleville sukupolville, vasemmisto ei sitä tehnyt eikä tee, vaikka nyt huutaakin metsäkaartistaan että, kaveria ei jätetä.

Sitten tätä edellisen hallituksen päättämää kepun ikiaikaista sotehimmeli unelmaa koettaa parsia kasaan Juuso ilman riittävää rahoitusta ja hoitajia  ja tietenkin hänestä syyllinen tehdään, vaikka hänellä ei ole osaa eikä arpaa tämän suden synnyttämisessä.

Mari Rantanen tietenkin saa vihat niskaansa sisäministerinä, kun on lähtenyt estämään vihervasemmistolaisen unelman syntymistä Suomeen, eli Ruotsin mallia.

Leena Meri oikeusministerinä näkyy olevan kaikkien sosiaalitanttojen ja rikollisten suojelupyhimyksien kauhistus, kun on lähtenyt muuttamaan oikeustuomioita siihen suuntaan, jossa rikolliset oikeussaleista poistuttuaan pillahtavat itkuun naurun asemasta.

Wille Rydman nyt tietenkin saa huonot arvosanat, kun julkesi lähteä puolustamaan itseään katteettomilta syytöksiltä, sillä eihän vapaata lehdistöä saa arvostella, vaikka se olisikin jonkun vapauden riistämässä harjoittaa ammattiaan kuten nyt Rydmanin kohdalla on toimittu. Wille on hyvin hoitanut kauppa,-ja teollisuusministerin tonttinsa, mutta kun naama ja puolue ei miellytä, olipa cv kuinka hohdokas hyvänsä.

Sitten media ottaa näiden edellä esitettyjen ministereiden vastapainoksi ministereitä, joiden toiminta on parlamentaarisesti sovittu ja hyväksytty laajasti yli puoluerajojen, niin tietenkin nämä saavat kiitosta ( Häkkänen, Valtonen )

Itse annan täyden kymmenen pistettä edellä esitellyille persuministereille ja eivät ole huonosti toimineet muutkaan persuministerit, mutta minkäs teet kun puolue ei miellytä, olipa päätökset sitten minkä suuntaisia hyvänsä.

Mutta kun omat tykkää niin se on pääasia, heidän puolesta työ jatkuu jotka ovat meille valtakirjansakkin antaneet.

Kiitos persut että olette olemassa, sillä ilman teitä vastuuta tai sanoisinko vastuuttomuutta kantaisi sosialidemokraattinen sosiaalipolittinen puolue, jossa hyvinvointivaltion määre on olla kaikkien  tasapuolisesti köyhiä.

Onneksi on nyt ainakin vielä kolme vuotta jäljellä näitä ilon päiviä politiikassa, kun hallitus tekee perussuomalaista politiikkaa ja siitä tiedämme että se on hyvin onnistunut tehtävässään, kun kiljunta vasemmiston suunnalta rikkoo äänivallin.