Taitaa olla lähes kaikille tuttua asiaa, rintamamiestalot. Tässä alimpana, juttuni alla, ote Ylöjärven Uutisista, paikasta, josta tunsin joka kiven ja kannon.
Tämä alueen ”asevelikylän” rintamamiestalot piirsi rekennusmestari Mertsi Mikama Lielahden ”Nilkkilän” Ollinojankadulta, Tuotannon kauppaa vastapäätä ( nykyisin olut pub), jotka Federleyn suunnittelemat talot on jo aikaa sitten tuhottu. Mertsi suunnittele lähes kaikki Lielahden ja Siivikkalan rintamiestalot: Kaikki olivat erilaisissa töissä Enqvistillä.
Rintamiestalo: Tontti oli noin 2 000 m2. Perustusmonttu kaivettiin käsin ja talkoovoimin. Kaikki muukin anturan valusta alkaen tehtiin itse ja talkoovoimin.
Pohjalle salaojat tiiliputkista, soraa ja eristeeksi kivihiilen koksin kuonaa tehtaalta. Perustulauslaudoitus raudoituksineen. Betonivalu myllystä ja isoja kiviä betonin joukkoon täytteeksi. Pohjakannen valu. Kuivuminen peittein n. 1 kk. Laudoituksen purku ja naulojen poisto ja suoristus, laudat talteen. Perustusten pikeäminen kauttaaltaan. Täyttö: soraa ja ilmavaa koksin kuonaa eristeeksi muuria vasten. Kellarin lattia valettiin ja sliipattiin myöhemmin koksin kuonan päälle.
Piipun muurasi kunnon muurari, samoin kuin kakluunit. Savuryyppy tarjottiin.
Runkojuoksut 4×4 ” lankuista Niemen Sahalta. Tolpat 2×4 ”. Kosteuseristeeksi seinään molemmin puolin tervapahvia. Vinolaudoitus 45 astetta. Kuivat sahanpurut eristeeksi. Ulos poikittainen ilmarakolaudoitus. Pintalaudoitus ponttirimalalla 2 ” ja 5 ” laudoilla pystyyn. Öljymaali päälle.
Sisävaakalaudoituksen ja tervapahvin tai voimapahvin päälle haltex-levyt, kittaus ja pohjamaali. Päälle tapetti liisterillä. Ikkunan karmit passattiin kiiloin ja tilkittiin tappuralla. Männystä täyspuisia pokia ja lasit asennettiin itse paikalleen lankapiikein ja kitattiin kiinni.
Yläpohjan eristeet sanomalehtipaperia ja purua. Yläkerran rakenne samaa. Ullakko eristerttiin paksulla sahanpurulla.
Ulkokatto: Kurkihirsien 6×6 ” ja alajuoksujen päälle 2×4″ kattotuolit 2×5″ ja 60 cm:n välein. Katoksi ala- ja yläeriste tervapahvia. Katto ja 4″:n poikittaislaudoitus ja tervahuopakatto kolmiorimoin, jonka päälle naulattiin huopalauloilla huopakateliuska.
Kellarissa: iso sauna, kertalämpiävä itse tehty pönttkökiuas, muuripata, ja muurattu vesiamme, jossa myös peseydyttiin ja pestiin pyykit. Pukuhuone.
Perunakellari, hillokellari, liiteri, 2 isoa kellaritilaa, jossa varasto. painevesisäiliö ja Mako-pumppu sekä työhuone ruuvipenkkeineen.
Asuinkerros: lasikuisti, kylmä eteinen, josta kulku ykäkerran rappusiin, pää eteinen, jossa ulkovaatteet ja kaapit. Kulku kellarinrappuun, keittiöön ja olohuoneeseen. Keittiössä puuhella ja tiskipöytä ja nostettava vaatteiden kuivaurälläkkä hellan yläpuolella katon rajassa. Koivupuulämmitys makuuhuoneessa ja olohuoneessa kaakeliuuneissa.
Yläkerrassa eteinen, ullakot molemmin pitkittäispuolin, keittiö, puuhella ja iso huone ja tiiliuuni.
Mertsi Mikama valvoi kaiken rakentamisen.
Tontilla viljeltiin kaikki, mitä tarvittiin juurekset, omenapuut, marjapensaat, ja kasvihuoneviljellyt kurkut, tomaatit jne… Tonttia kiersi orapihlaja-aita.
Oli 3 kyläkauppaa ja possunlihasta ja teurastuksesta huolehti Peltosen Eemeli.
Kotitalomme on edelleen jutussa mainitulla Kiertotiellä jo useammassa omistuksessa.
Alla juttu Raili Östringistä, joka oli niitä vanhempia asukkaita niin Lielahden Niemessä kuin Siivikkalan asevelikylällä.
—
” Lielahden tehdas lahjoitti sodan jälkeen ilmaisia tontteja Siivikkalasta, ja rintamamiestalojen kylä nousi talkoovoimin – Raili Östring asui talossaan 60 vuotta: ”Siellä pidettiin naapureista huolta”
Iiria LehtinenJulkaistu 15.4.2020 13:13, Ylöjärven Uutiset
Sotaorpo Raili Östringin, 82, halusi kasvattaa lapsensa Siivikkalan Kiertotiellä samassa talossa, jonka hänen äitinsä oli rakentanut talkoovoimin vuonna 1947. Tässä jutussa Östring kertoo muistojaan kylästä: sen rakentamisesta, lasten leikeistä, naapurin kissasta ja äitinsä kaupasta. ”