Saksassa Baden-Badenissa talvi Black Forest National Parkissa

Noissa umpitalvisissa maisemissa tytär perheineen on juuri laskettelemassa pulkkineen.  Paikka on noin 40 km Baden-Badenista etelään. Lunta on pirusti ylhäällä vuoriston rinteillä ja hiukan pakkasta. Alhaalla kaupungin tasolla + 5 C. Sain hetki sitten kuvia, kun koko pesue retkeilee. Hyväkuntoisellakin on aikamoinen suoritus kiivetä tuonne ylös, sanon tuolla samoilleena. Pikkulikoista se on vain leikkiä.

Vanhemmat ovat etätöissä ja kolme tytärtä  kotona etäkoulussa.

Skrollatkaa kuvamateriaali kokonaan.

https://www.google.com/maps/place/Schwarzwald+National+Park/@48.56149,8.22186,3a,84.5y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1sAF1QipPYlp4jfKuo2kQdn5HYY7IeudzLS_0p8FcrSfG7!2e10!3e12!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipPYlp4jfKuo2kQdn5HYY7IeudzLS_0p8FcrSfG7%3Dw128-h86-k-no!7i1024!8i684!4m5!3m4!1s0x0:0xcd1130a01d47b20e!8m2!3d48.56149!4d8.22186#

Kalajuttu ja millainen on oikea yrittäjä-innovaattori ?

Tässä on lyhyt tarina menestyneestä ”jalat maassa” olevasta yrittäjästä, jonka ideat rajautuivat vain taivaanrantaan.

Hän oli ihan normaalin oppikoulun ja kaupallisen perustukinnon suorittanut Hesalaisnuori syntyjään 40-luvulla.  Aloitti talonmiehenä lapioiden koksia kerrostalon lämmityskattilaan, josta historiasta kertoo hänen iso ”lapansa” ja  prässin voimakas kädenpuristus.

Hän kehitti ensimmäisen suomalaisen kumiveneen ja ”jigin” ( työkalun) , myi sen eteenpäin tuotantoon, jonka pohjalta sittemmin jopa puolustuslaitoksen kumiveneitä rakennettiin.

Sitten kalamiehenä kehitti  uistinmallin ”jigin”, joka oli todella kalaisa ja myi sen Rapalalle.

Kalamiehenä jatkoi kirjolohialtaiden perustamista pitkin Suomea ja roudasi niihin säiliöautoilla kirjolohen poikasia Pohjois-Norjasta.

Kävi välillä panemassa Fazerin erään ketjun osan taloudellisesti tuottavaksi.

Perusti 80-luvun alussa Snacky- hampurilaisketjun Helsinkiin ja työllisti noin 700 henkeä. Myi sen pois hyvällä hinnalla, jonka jatkaja sitten osasi ajaa alas.

Kyllä se työ ja keksiminen tuottikin, jota omaisuutta sitten pitkin maailmaa hallinnoi juristit. Mutta  itse keksijä oli aina tarkasti selvillä, missä mennään ja johti taloudenhallintaa  tiedoin, taidoin ja vaistoin.

Mutta kertoo myös siitä, ettei vaurautta synnyttänyt yrittäminen ole vain nettinäppäimien pyöritystä ja virtuaalikoodaamista, vaan ihan oikeaa käsi- ja poikkeavaa aivotyötä.  Voimiakin jatkuva vaativa konkreettinen yrittäminen vie ja nekin alkavat hiipua kaikkensa antaneensa yritysmaailmaan omankin terveytensäkin kustannuksella.

Oli innokas puutarhuri ja merimies, jota kävin sittemmin auttamassa useat vuodet Porvoon aikoihin. Kävimme pari vuotta sitten vielä pitkiä puheluta ja juttelimme kalareissuista, jossa olimme toisistamme tietämättä narraamassa sinimarliineja Tyynellä valtamerellä 80-luvun lopussa. Hän onnistui vetämään ylös suuremman, lähes 100 kg.  Toivon hänelle vielä hyvää kalaonnea ainakin mielikuvissa.

Luonnon monimuotoisuuden kutistuminen syy koronan leviämiseen ihmisiin ?

Onko niin, että luonnosta sukupuuttoon kuolleet, hävinneet tai maan alle kätkeytyneet eliöt, eläimet, kasvit ekosysteemissä ovat olleet puskuri ja suodatin koronan ja ihmisten välillä ?

Eli ne ovat eturintamassa olleet ottamassa aikaisemmin vastaan koronan kaltaisia hyökkäyksiä ihmisiä vastaan ja tuhonneet viruksien hyökkäykset nyt heikointa lenkkiä, myös entistä vastustuskyvyttömämpää, luonnosta erkaantunutta ihmistä vastaan ?

Esitän kysymyksen pohdittavaksi ?

https://wwf.fi/uhat/luonnon-monimuotoisuuden-koyhtyminen/

Entä talouden kasvun merkitys ?

https://yle.fi/uutiset/3-11340115

Minun metsäni

Tässä oli silmät avaava  luontodokumentti Ylen 1 :llä, joka sai metsäväen raivoihinsa. Siinä kuvataan laajasti, miten metsäluontomme on köyhtymässä rutiköyhäksi. Kuinka soiden ojitukset ja turpeenpoltto on ollut karmea virhe ojituksineen, joiden pituus yltäisi kahteen kertaan maasta kuuhun ja takaisin.

Sitten karmeinta on ollut avohakkuut ja alustojen auraus kelvottomiksi ihmiselle puupeltojen pohjiksi.

Minun uushankintani Länsi-Savossa jää metsäksi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/59255ebf-d49a-44a3-9e82-6055abebdb0b

 

Mikä on ollut käsialan merkitys kirjoituksen ja viestin laatuun ?

Tällä alla olevalla ”kirjoitelmallani” ei ole mitään tekemistä Kyuun hyvän blogipohdinnan kanssa, vaan innostuin kommentoimaan ja kiinnittämään huomioita kirjoittamisen motorisen tekniikan murrokseen suhteessa sanomaan.

Osio 1.

Entiset mestarikirjoittajat ja runoilijat kirjoittivat kaikki käsin aina alkaen sulkakynästä lyijy- ja mustekyniin omalla käsialallaan.
Kirjoitus oli persoonallinen jo käsialaltaan, jota on käytetty luonnetulkintoihinkin ja, jopa kritisoimalla kirjoitusta käsialan kautta.

Kirjoitus syntyi yhdellä kädellä sormien pitäessä kiinni kynästä, sitäkin persoonallisella tavallaan joko oikealla tai vasemmalla kädellä. Edelleen sitäkin, kummalla kädellä on kirjoitettu, on pidetty merkkinä luonteesta ja, jopa luovuudesta ja älykkyydestä.

Käsialalla kirjoitettaessa täytyi harkita jokainen kirjain muodoltaan ja jokainen sana harkiten oikeinkirjoitettuina, ”ään” ja ”iin” merkit, pilkut ja muut merkit oikeilla paikollaan.
Virhe korjattiin yliviivaamalla tai pyyhkimällä pois.
Seurauksena tuosta käsin kirjoittamisen tavasta tekstit olivat harkittuja, punnittuja ja ilman turhia ilmaisuja. Jokaisella sanalla oli oma paikkansa.
Siksi niitä on pidetty edelleen huippulaadukkaina ja tarkkaan pohdittuina aina antiikin ajoista lähtien ml. raamattu kaislakynällä papyrukselle ”riimukirjoitettuna”.
Ja, kirjoitukset allekirjoitti kirjailija/ kirjoittaja persoonallisella nimikirjoituksellaan.

Osio 2.

Nyt suollamme tekstiä koneellisesti koneaivoillamme ja kymmensormijärjestelmällä, deletoimme virheelliset kirjaimet, sanat, lauseet tai koko tekstin helposti. Sanoman tulos voi olla mitä tahansa, koska sen tuottamien on helppoa.

Aikaisemmin ei ollut ”copy-paste” järjestelmää paitsi seuraava:

”Konelaatua” mitattiin sihteeriopistoissa konekirjoituksen nopeudella ja virheettömyydellä. Nopeus ylsi jopa yli 10 000 merkkiä / 10 min. . Mutta nopeinkaan kirjoittaja ei pärjännyt huippusihteereille, jotka pikakirjoittivat käsin luennoitsijan joka sanan virheettömästi suoraan paperille erikoisella ”salakirjoituksellaan”- siis edelleen käsin. Se oli ”copy”-osuus puheesta paperille, josta käännettiin sama ”paste”-osuutena ymmärrettävälle kielelle.

Osio 3.

Mutta, kaikista vaativin kirjoituslaji on se, mitä Valitut Palat opetti toimittajilleen:
Kirjoita viisi A4-liuskaa aiheesta xyz. Ota tekstin pituudesta puolet pois ydinsanoman kärsimättä; typistä edelleen siitäkin puolet ja edelleen typistä niin, että jäljellä on tasan yksi A4, mutta tekstin ydinsanoman pitää tulla selkeämmin ja laadukkaammin esille kuin se alkuperäinen viisi liuskaa.
Nykyään se pätee toimituksissa niin, että annetaan määräala, mihin niin kirjoituksen kuin kuvienkin pitää mahtua lehdissä. Sitä ei voi ylittää eikä alittaa, koska lehden rakenne on suunniteltu etukäteen.

Osaako kukaan teistä enää kirjoittaa käsin muun kuin oman allekirjoituksenne, joka sekin lienee jotain muuta kuin käsiala, vaan enemmänkin taideteos- ainakin minulla ?

Käsialalla kirjoitan tarvittaessa omalla sovelletulla tekstaus-käsialallani.

Muovi kierrätettäväksi teolliseksi raaka-aineeksi – Neste, Porvoo

Porvoon Neste on ison asian kanssa onnistumassa eli muuttamaan erilaiset muovit kierrätettäviksi siihen muotoon, että niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi uudenlaisena petrokemian raaka-aineina, mikä on sen alkuperäien raaka-ainekin – öljy.

Olen joskus aikaisemminkin kertonut siitä, kun kysyin v. 2009 Porvoo Nesteen Borealiksen tuotekehitysjohtajalta, että miksi ette osaa purkaa muovia takaisin raaka-aineiksi, mistä sen olette valmistanutkin ? Hänen vastauksensa oli , ettei voi . Vastasin, että kyllä voitte, jos haluatte osata. Sanoohan sen jo järkikin.

En väitä, että tämä olisi ollut sysäys tähän, mitä nyt Neste tekee. Mutta sen verran kysymys kismitti arvostettua johtavaa kemistiä, että sai naamansa mutrulleen, kun jatkon, että kysyn vuoden päästä uudestaan.

https://www.uusimaa.fi/paikalliset/3198691

On siellä Nesteellä vielä toinenkin ideani odottamassa valmistumistaan. Eli miten rahdata vettä paluumatkallaan tyhjillä palmuöljytankkereilla Suomesta  kuivuudesta kärsiviin maihin. Perusselvitys on jo tehty Nesteen kanssa, mutta veden tarvitsee ilmeisesti saada toinen hinta ja maksajat ennen, kuin se kannattaa.

Ritala is back – persujen boikottilista

Uudessa Suomessa moni jo huolestui, kun Ritalaa ei ole näkynyt. Nyt kun persut taas ovat otsikoissa ties mistä, niin hän heräsi ”kuolleista”.

Ja, kun  täällä siteerataan päivittäin  ip- lehtien otsikoita, mitä rantahurrit tekivät, tai mitä hyvänsä mitä muut vastoin persujen ”ihanaa mamuteatteria”, niin tämä ei ole ollenkaan hassumpi:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/valpperi/persujen-boikottilista/

Edelleen kansanedustaja  ja persupoliisi Packalen töppäilee kannanotoissaan poliisin äärioikeistolaisesta kaveristaan. Kommentoijat ihmettelevät poliisikansanedustajan kaveriapua. Oho, sanoisi Eemeli:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tompackalen/mita-tarkoittaa-aarioikeisto/

Välillä täytyy nauraa, välillä itkeä.

PS. Fb-kirjautuminen sakkaa täällä, joten Heikki on täällä tilapäisesti Juhani.

 

 

Kiitos Mage, Markku Savikivi

Pääsin kirjautumaan tänne ihka oikealla nimelläni FB:n (lärvikirjan) kautta, joka ei ole aikaisemmin onnistunut. Eli aikaisemmin pääsin googlen kautta nimellä Juhani. Jatkan nyt siis nimelläni Heikki.

Persut pelaa coronaa huonoilla napeilla

Persujen edustaja Juvonen vaatii, että hallituskin panisi lusikkansa soppaan, jota jo terveysviranomaisten ammattijoukko paimentaa ammattitaidolla.

Tämä on näet näin, että mitä tahansa Suomessa tapahtuu, persujen mafia on sotkemassa likaiset kätensä soppaan mistään muusta välittämättä kuin, että kirjoitetaan jonninjoutavia.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006388288.html

Luulisi jo hallituksen työllisyysohjelman riittävän, mutta ei, nehän ovat vain pieni virus rokassa.