Luutnantti vaiko everstiluutnantti, siinäpä arvoitus

Suomalaisissa arvomerkeissä on ”valuvika”. Se korostuu uusissa maastopuvun merkeissä – rinnassa kapea tarra pystyssä.

Muut merkit erottaa helposti, mutta ruusukkeissa on vain pienehkö kokoero, siinä mennään helposti arvauksen puolelle, että onko kyseessä vaikkapa vanha luutnantti (res), vaiko nuori everstiluutnantti. Sama asia tietysti myös kapteenin ja everstin kohdalla.

Oheisessa kuvassa vasemmalta oikealle: eversti, everstiluutnantti, majuri, kapteeni.

Virossa ongelma on ratkaistu siten, että esiupseereilla (majuri  – eversti) on ruusukkeiden alla tammenlehvät.

Kuvassa everstiluutnantti. Maastopuvussa toki kullanvärisen sijaan vaaleanvihreät.

Virosta kannattaisi ottaa esimerkkiä tässäkin asiassa.

 

 

Compaq Contura Aero 4/25 minilaptop on edelleen hengissä

Olen tässä muutamina päivinä käynyt lävitse varastossa seissyttä varustustani – mm. ladannut radiopuhelinten yms. akkuja. Tänään vuorossa oli/on otsikon mukainen minilaptop noin vuodelta 1994.

Se saattaa hyvinkin tuntua vedenpaisumuksen aikaiselta muinaismuistolta, jolla ei tee mitään. Käyttöjärjestelminä MS DOS tärkeimpänä, mutta myös Win 3.1,  jos tykkää enemmän graafisesta käyttiksestä.

Samassa olkalaukussa oli myös ohjelmointiromppeet 1990-luvun sotilaskäsiradiopuhelimilleni – suunnilleen samalta vuodelta kuin tämä Compaq. Kenttäohjelmointilaitteeni on edelleen latauksessa.

Takaisin minilaptoppiin. Siinä on Intelin 486 prossu 25 MHz kellotaajuudella, VGA-näyttö, pikkuinen Track-ball (kuten vanha pallohiiri nurinpäin), COM-portti ja LPT-portti. PCMSIA-slottiin saa ulkoisen korppuaseman, minulla on sekin olemassa. COM-portin avulla se liittyy radiomodemiin ja radiopuhelimeen, eli toimii sotilasviestiverkon päätelaitteena. Kokeilin käynnistää sen ohjelmiston ja sekin toimii edelleen normaalisti.

Windowsinkin sain käyntiin ja sieltä löytyi mm. Word ja runsaasti muita ohjelmistoja, joilla voi tehdä melkein mitä vain.

Miksi ihmiset ostavat vähän väliä uusia?

Niin, älypuhelimia vaihdetaan yleisesti parin vuoden välein, eikä tietsikkojakaan yleensä käytetä pitkän aikaa, vaan ostetaan taas uusi – miksi?

Korona hankaloittaa myös verenluovutusta

Kävin taas pari päivää sitten pitkästä aikaa luovuttamassa verta. Koronan takia otetaan vain pieni määrä luovuttajia kerralla – ajanvarauksella. Yritin edellisellä mahdollisella luovutusajalla varata aikaa luovutukseen, mutta kaikki varattavissa olleet ajat olivat jo täynnä – en mahtunut joukkoon.

Nyt sitten varasin ajan todella pitkän aikaa ennen luovutusta, että saisin ajan. Onnistuin saamaan ajan ja kävin luovuttamassa taas kerran verta – se oli 145. kerta, eli homma ei ollut ihan uutta.

Jouduin odottamaan muutaman minuutin nauttien lasillisen hyvää hedelmäistä appelsiinimehua ja näin kun kaukana nuori hyväryhtinen naispuolinen ”valkea sisar” käveli viemässä kamoja pois. Ajattelin, että hyvällä tuurilla pääsisin hänen käsittelyynsä.

Oli tuuria ja nimenomaan hän pyysi minut ”uhrikseen”. Nuori tyttö oli erittäin pirteä, reipas, osaava ja ystävällinen. Hän näki, ettei minulle kannattanut selittää kaikenkarvaisia sääntöjä, joten en joutunut kuuntelemaan niitä turhaan.

——

Asiaan.

Vanhoina hyvinä aikoina – ennen koronaa – meitä verenluovuttajia kokoontui odottamaan vuoroaan huomattava määrä – oli kiva seurata muita luovuttajia, tervehtiä tuttuja ja keskustellakin joidenkin kanssa. Luovutuksen jälkeen kahvittelimme ja juttelimme.

Sinä vanhana hyvänä aikana SPR sai kertareissulla huomattavan määrän verta – nyt homma näytti enemmänkin resurssien tuhlaukselta. Koronan takia luovutusmäärä on varmaankin pudonnut oleellisesti – pitäähän luovutuksen toki olla turvallista.

Ehdotin 14 vuotta sitten Suomen rooliksi Afganistanissa

Koko artikkelini löytyy täältä.

Suomen rooli?

Esitän, että Suomi ottaa vastuulleen jonkun Afganistanin alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Afganistan on jakautunut 34:n eri alueeseen.

Suomella olisi kyseisellä alueella oma vahva rauhanturvajoukko. Sen on oltava vähintään vahvennetun pataljoonan suuruinen taisteluosasto, jolla on ainakin raskas kranaatinheitinkomppania tukenaan (mielellään Patrian AMV-vaunut Nemo ja/tai Amos KRH-torneilla). Nykyinen meno, että vähäiset suomalaiset kriisinhallintajoukot ripotellaan ympäri maapalloa pieninä sirpaleina on lopetettava ja keskitettävä yhteen operaatioon niin paljon resursseja että siellä todella saadaan positiivisia tuloksia.

Kun kirjoitin sanan kokonaisvaltaisen, niin se tarkoittaa, että rauhanturvajoukkojen lisäksi Suomen on mielestäni lähetettävä Afganistaniin sille samalle alueelle siviiliasiantuntijoita:

  • oikeuslaitoksesta neuvomaan tuomioistuinten toimintaa
  • rajavartiolaitoksesta kouluttamaan rajavartioita
  • vankeinhoitolaitoksesta neuvomaan vankiloiden rakentamista ja toimintaa
  • poliiseja neuvomaan miten poliisien tulee toimia rikostutkinnassa, järjestyksenpidossa, …
  • terveydenhoitoalan ammattilaisia auttamaan sikäläisiin sairaaloihin, puhumattakaan sairaaloiden rakentamisesta, …
  • sosiaalialan ammattilaisia
  • opetusalan ammattilasia eri tasoilta alakoulusta yliopistoon
  • rakennusalan ammattilaisia (arkkitehtejä, kaavoittajia, rakennusinsinöörejä, rakennusmestareita, …)
  • jne.

Infrastruktuuria on rakennettava alusta alkaen. Tarvitaan sähkövoimalaitoksia, vedenpuhdistamoja, vesijohtoverkkoja, viemäröintiä, jätevedenpuhdistusta, maanteitä, … Mutta ei niin, että ulkomaiset spesialistit tulevat ja rakentavat kaiken – vaan siten, että paikalliset rakentavat itse (saavat neuvoja – kannattaa käyttää ”oppisopimuskoulutusta” ja materiaalista apua).

Tämä tarkoittaa tietenkin myös sitä, että Suomen kehitysapumäärärahojakin on kohdennettava, eikä ripoteltava sinne sun tänne.

Lisäksi Suomen on hankittava tähän projektiinsa rahaa EU:lta, YK:lta, Maailmanpankilta, jne.

Herkullinen herkkutattikeitto – ilman sipulia

Kävin aamulla pyöräilemässä ja poimin samalla mesästä herkkutatteja.

Olen yleensä laittanut sieniruokiini sipulia ja mustapippurirouhettakin – nyt en laittanut kumpaakaan.

Kattilaan köntti voita ja sekaan isoiksi palasiksi pilkotut sienet (kolme jalkaa ja kaksi lakkia) – sekoittelua.

Sitten purkillinen (240g) Rannarootsin Sealiha omas mahlas säilykettä – sekoittelua.

Kolme kukkuraruokalusikallista vehnäjauhoja (parasta ennen pvm 10.8.2011) sekaan ja sekoitelua.

Kaksi desiä lihalientä (yksi kuutio Maggi kostilja) sekaan ja sekoittelua.

Kunnon loraus (enemmän kuin kaksi desiä) täysmaitoa sekaan ja sekoittelua.

Sitten vaan annetaan jonkin aikaa seisoa ja uuden sekoittamisen jälkeen kunnon annos lautaselle – ja herkuttelua jäähtymisen jälkeen.

Nyt on uudet hyvät nastarenkaat varastossa odottamassa talvea

Kävin eilen noutamassa paikallisesta rengasliikkeestä vanteille laitetut nastarenkaat.

Kun ikivanhat levypyörät olivat osittain maalipinnalla ja osittain pintaruosteessa, niin öljysin vanteet aamulla, etteivät ihan heti ruostu lisää.

Pyyhin sienellä puhtaisiin (rengasliikkeessä pesivät koneessa) vanteisiin tavallista puhdasta moottoriöljyä (Mobilin Rally Formula) sienellä.

Kyllä vuoden 1994 mallisella hyvällä autolla passaa nyt tassutella, kun on hyvät sekä kesärenkaat, että talvirenkaat. Kun itse vaihdan renkaat, niin muttereitakaan ei vedetä liian tiukkaan ja vaihto on helppoa.

Biden: Nato-liittolaiset olisivat voineet jäädä Afganistaniin: ”Heillä oli mahdollisuus valita”

Tämä Biden on ihan /Cstä.

Ensin jenkit ja liittolaiset opettivat Afganistanin hallituksen joukot taistelemaan USAn ilmatuen varassa – kun tulee kontakti, niin tilataan ilmavoimat pistämään vihollinen ”tuhannen pillun päreiksi”.

Sitten jenkit lopettavat ilmatuen ja häipyvät. Miten ihmeessä liittolaiset olisivat voineet jäädä Afganistaniin ilman USAn ilmatukea, johon koko sodankäynti perustui. Niin kauan kuin ilmatuki toimi, niin myös liittolaisten erikoisjoukot voivat osoitaa maalin USAn ilmavoimille – eikä talebanit, Al-Qaida, eikä ISIS päässeet hyppimään silmille.

Obama oli surkea sosialistipresidentti, Biden näyttää olevan samaa laatua – ei sillä eikä sen puoleen, ei Trumpissakaan ole paljon kehumista (jotakin sentään teki oikeinkin).

Viron Puolustusvoimat hommasivat Liettualle 200 km leikkaavaa NATO-lankaa

Samalla Viron Puolustusvoimat täydensivät omia estevarastojaan. Virolla on oikeat tavarantoimittajat käytössään – saa tavaraa nopeasti ilman ongelmia.

Ensimmäiset erät uudesta lankahankkeesta ovat jo perillä ja loputkin tämän kuun loppuun mennessä.

Laittomien maahantulijoiden on yhä hankalampi päästä Liettuaan, vaikka Valkovenäjän viranomaiset yrittävät jopa väkisin työntää porukkaa Liettuan rajan ylitse. 12 valkovenäjän rajavartioston miestä kävi työntöreissulaan laittomasti Liettuan alueella.

Minkähänlaiset NATO-lankavarastot Suomella on?

Uudet tassut vanhaan hyvään autooni

Minulla on ollut jo pidemmän aikaa suunnitelmissa ostaa uudet sekä kesärenkaat, että nastarenkaat vanhaan autooni. Alkuperäinen suunnitelmani oli ostaa kesällä uudet talvirenkaat ja talvella uudet kesärenkaat.

Se alkuperäissuunnitelmani sisälsi myös levypyörien (peltivanteet) hiekkapuhallutuksen ja maalautuksen. Nettihauilla ei kuitenkaan Varkaudesta löytynyt yritystä, joka tekisi hiekkapuhallutuksen ja maalauksen. Joltakin firmalta kysyinkin sähköpostitse mutta se ei kiinnostanut.

Niin, autoni on niin vanha (ostin sen 1994 uutena), ettei rengasliikkeet luvanneet myydä renkaiden mukana myös levypyöriä. Tukusta ei kuulemma saa enää, enkä itsekään löytänyt netistä.

Siten päällimmäiseksi ongelmaksi muodostuivat vanteet, eikä renkaat. Vanhatkaan vanteet eivät olleet varsinaisesti huonossa kunnossa – ei kesä, eikä talvirenkaissa. Halusin kuitenkin paremmat vanteet jos mahdollista. Ehkä se oli pöljää ja olisi pitänyt käyttää vanhoja käyttökelpoisia vanteita.

Netistä löytää Googlella mitä vaan

Niinpä lähdin hakemaan parempia vanteita Googlella. Löysin ilmoituksen, jossa kaupattiin neljää vannetta siedettävään hintaan ja oli valokuva yhdestä ulkopuolelta. Näytti todella hyvältä. Laitoin myyjälle kysymyksen, että onko kyseessä 4 vannetta ja ovatko kaikki vanteet hyväkuntoisia. Sain vastauksen, että on neljä ja kaikki hyväkuntoisia. No, minä ostin ja sain aikanaan ne Matkahuollon kautta. Kaksi oli oikein hyväkuntoisia, yksi oli käyttökelpoinen ja yksi ”ruostekasa” sisäpuolelta. Käyttökelpoisen ajoin teräsharjalaikoilla puhtaaksi sisäpuolelta ja maalasin ensin ruostepohjamaalilla ja sitten mustalla kolmeen kertaan. Siitäkin tuli hyvä. Sen ruostekasan tilalle etsin sitten taas Googlella yhtä vannetta, löysin ja ostin. Kaikkiaan vanteet tulivat maksamaan pitkälti yli 200 euroa, vaikka niitä ei olisi ollut mikään pakko ostaa. Kun päätetty, niin päätetty ja minä ostin.

Kesärenkaat

Olin kirjoittanut kirjallisen speksin ”Rengassavotastani”. Siellä sanottiin mm., että ostaisin mielellään renkaat Made in Finland, missään tapauksessa renkaat eivät saa olla Made in Russia – ja pito on minulle tärkeä laatukriteeri. Vein speksin Varkautelaiseen yritykseen, sain tarjouksen, tein tilauksen ja lopulta asensin uudet Etelä-Korealaiset, Unkarissa valmistetut hyvältä näyttävät renkaat autooni eilen perjantaina 13.8.

Talvirenkaat

Sain samalla kun kesärenkaat tarjouksen myös nastarenkaista ja tein tilauksen 13.8. Myös korealaiset, hyvältä näyttävät renkaat. Demokraattisesta länsimaasta, ei ryssälästä, eikä kommunistisesta Kiinasta.

Nyt valitsen minulla olevista kesärenkaista ja talvirenkaista parhaat neljä vannetta ja niille asennetaan uudet talvirenkaat. Tänään vaihdoin jo vararenkaaksi hyvän entisen kesärenkaan ja sain samalla hyvän vanteen vararenkaasta talvirengasta varten.

Monimutkainen operaatio

Niin, tavallinen ihminen saa autoonsa uudet renkaat helposti mistä vaan. Minulle se ei ole niin helppoa kun haluaisin suosia suomalaista, enkä siedä ryssäläistä. Ikivanha autoni taas aiheutti vanneongelman, uusia sellaisia vanteita ei yksinkertaisesti enää valmisteta.

Keksit vuosimallia 1991 ja sinihomejuusto vuosimallia 2021 sopivat hyvin yhteen

Minulla on ollut (ja on edelleen) kaapissani saksalaisista taistelumuonapakkauksista keksejä Hartkeks ”BW Vorrat” valmistettu vuonna 1991. Ne on pakattu 125 g nettopainoisiin alumiinipinnoitetusta muovista tyhjiöpakkauksiin. Niitä on ollut minulla varmaankin neljännesvuosisadan – ja ovat syöntikelpoisia varmaan vielä toisenkin neljännesvuosisadan.

Keksit ovat kovia hieman makeita vehnäpohjaisia ja ilmeisesti tarkoitettu syötäväksi samaisissa taistelumuonapakauksissa (joita me Viron Suojeluskunnassa kutsuimme NATO-pakkauksiksi) olevien esimerkiksi maksapasteijoiden kera.

Tähän mennessä en ole keksinyt niille käyttöä, mutta en ole myöskään heittänyt menemään – jospa joskus tarvittaisiin.

Kun viimeisimmältä ”sotareissultani” Baltiaan minulla oli (ja on edelleen) hyvää pehmeää levittävää sinihomejuustoa (saksalaista Bavaria Blu – Bavarian alppien maidosta), niin mieleen tuli kokeilla miten ne sopivat yhteen. Kaikki kokeiluni eivät ole onnistuneet hyvin, mutta tämä kokeilu onnistui. Nyt tiedän miten niitä kovia vanhoja keksejä voi hyödyntää. En tosin tiedä miten hyvin se sinihomejuusto säilyy varustekätkössä. 🙂