Tekijä: Tarmo V. Törnroos

Siitä on lähes kahdesan vuosikymmentä, kun Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita sotilastukikohdiksi. Silloin Saksa ja sen diktaattori Hitler uhkasi koko eurooppaa. Suomi ei myöntynyt Neuvosoliiton vaatimuksiin ja jouduttiin Talvisotaan. Se kesti 100 kunnian päivää  ja suomalaiset korpisoturit saivat torjuntavoiton ryssistä.

Nyt on taas sama kaiku askelten, kun Venäjän armeijan koentaja uhittelee Suomea. Me emme saisi olla yhteistyössä Naton kanssa.

Suomen valtiojohto on tehnyt suuren virheen, kun Suomi ei liittynyt Natoon samanaikaisesti Baltian maiden kanssa. Valtion johto on aina vedonnut siihen, että kansan enemmistö ei halua Suomen liittyvän Natoon.  Hyi helvetti.  Suomen kansalla ei ole tietoa ja taitoa hallita maailmanpolitiikan kuvioita, Sitä varten meillä on edustuksellinen demokratia. Natoon liittyminen vaatii ensinnäkin paljon tietoa ja toiseksi tehdä rohkea päätös.

Vai olisiko Venäjän armeijan komentajan ulostulo merkki siitä, että Trump ja Putin ovat sopineet jotain Suomen ohi Suomessa!  ja meidän herrojen pään yli. Eihän Trump voi noin vaan sanoa, että Suomi ei enää kelpaa yhteistyökumppaniksi Natolle. Mutta Venäläinen kenraali voi sanoa.

Nyt taitaa olla Sauli Niinistöllä elämänsä vaikein asia pöydällä. Olikohan viisasta ylipäätään kutsua Trumppia ja Putinia Suomeen yhtäaikaa?

Sipilä lupasi hallituksensa alkumetreillä ja monta kertaa senkin jälkeen, että ”tulos tai ulos”. Tulosta ei ole syntynyt. Kaikki taloudellinen kehitys on vain ja yksinomaan kansainvälisten suhdanteitten ansiota. Suomi on hyötynyt muun maailman imussa.

Nyt on  korkea aika herra Sipilän lunastaa lupauksensa ja viedä erokirje tasavallan presidentille.

Kun sen tekee nyt heti  eikä viidestoista päivä, niin vielä ehditään pitää hajoitusvaalit syksyllä.

 

Kun mielipidetiedustelu niin kertoo, niin vailla vastausta on vain kysymykset, kuka rahoitti tutkimuksen ja miksi juuri nyt, kun maakuntauudistus on katkolla, mitä kysyttiin ja miten ja milloin kysyttiin  sekä missä?

Haiskahtaa Kepulle koko tutkimus ja jos niin on, siinä on myös astian hajua. Jos se ei ole Kepu, niin Kepu on piiloutunut jonkun selän taakse.

Kansan enemmistö ei tiedä, että maailman megatrendi on ollut jo pitkään kaupunsituminen. Se tarkoittaa, että suurista kaupungeista tulee yhä suurempia, kuten Helsinki ja pienemmistä kaupungeista tulee suurkaupunkeja. Mikään mahti ei voi poliittisilla päätöksillä muutta tätä trendiä. Ja erittäin tyhmää ja lyhytnäköista se olisikin, kun kaupungit ja erikoisesti suurkaupungit toimivat koko maan talousvetureina.

 

 

Kalevan kisoissa nähtiin tänään surkea keihäskilpailu. Näin tulosköyhää keihäskisaa ei ole nähty Suomen mestaruuskisoissa miesmuistiin.

Keihäänheitto on ollut Suomen yleisurheilun paraatilaji jo pitkään. Vuoden 1932 olympialaisissa voitti Matti Järvinen kultamitalin ja paransi samana vuonna maailmanennätystä 10 kertaa. Silloin heitettiin puukeihäillä, jotka oli umpipuuta. Ei siis mitään ”ilmarintakeihäitä”.

Lähes sadan vuoden ajan on suomaiset keppimiehet pitäneet pintansa ja voittaneet useita kulta -ja muita mitaleita olympiakisoissa. Yksi viimeisimmistä kultamilalisteista on Kimmo Jormanpoika Kinnunen, joka juuri on tehnyt sopimuksen kiinalaisten kanssa valmentajanpestistä Kiinan keihäänheittäjille. Pesti päättyy Kiinan Olympiakisoihin.

Suomalainen valmennustieto on ollut maailmalla kysyttyä, mutta kuinka kauan? Jos meidän keihäshegemonia nyt on päättynyt, niin käy samoin, kuin mäkihypyn. Kaikkihan muistamme vielä Suomen menestysvuodet mäkihypyssä, mutta nyt on ollut hiljaista jo monta vuotta. Kun kerran menetetään hyvä ote, sitä on näköjään vaikea saada takaisin.

Käykö keihäänheiton samoin? Yksi  lupaava heppu on tulossa, mutta tänään hänkin epäonnistui. Sen hepun kehon kieli kertoi ruudun välityksellä turhautu misesta. Ei pitäisi turhautua jos epäonnistuu kerran tai kaksi. Se pitäisi päinvastoin kääntää edukseen ja ei kun Juha Miedon lailla kaivaa esiin ”tappomeininki”. Tai ottaa mallia Seppo Rädystä, joka kiroa pärskäytti jonkun kerran ja sitten antoi kepin lentää.

Toivokaamme, että Suomen keppimiehet tuovat jatkossakin meille penkkiurhjeilijoillekin vielä monta ilon hetkeä.

Media on vallan vahtikoira, sanotaan. Myös some on media ja siten myös some toimii vallan vahtikoirana. Itse asiassa some taitaa olla jo tänään tehokkaampi vallan vahtikoira, kuin kaupallinen media.

Usein saa lukea blogeissa kritisoitavan sitä, että bloggaajat kirjoittavat liian kärkevästi esim. vallanpitäjistä. Se on vallan vahtikoirana toimimista. Ja jotta vahtikoiran ääni kuuluisi tarpeeksi kauas, on joskus kärjistettävä sanomaa.

Suomessa on media samoinkuin some kuitenkin aika kilttiä v errattuna esim. Englantiin, jota pidetään parlamentarismin emämaana. Paljon härskimmin voisi kritisoida esim. pääministeriä jo perustuslainkin mukaan. Perustuslain mukaan sanavapaus sallii aika  kovaa krititiikkiä sellaisia kohtaan, jotka ovat paljon vartijoina, kuten esim. pääministeri.

Some on antanut meille tavallisille tallaajillekin mahdollisuuden osallistua kansakunnan asioiden hoitoon kommentoimalla tulossa olevia ja jo päätettyjä asioita. Miksi emme siis käytä perustuslaillista oikeuttamme sananvapautta.

Jos on mahdollista, niin ehdotan, että blogikirjoitukset jaettaisiin kahteen kategoriaan lukuelämysten parantamiseksi.

Kategoriat olisivat ajankohtaiset asiat ja muut, kuten kulttuuri, historia urheilu jne.

Miksi ei somessakin voisi mennä sanomalehtien tapaan siihen, että artikkelit sijoitetaan aihealueittain alustalle, koska kaikkia ei kiinnosta kaikki.

Kun Timo Soini oli päässyt tavoitteeseensa ministeriksi Suomen tasavallan hallitukseen pettämällä totaalisesti äänestäjänsä, hänellä meni valta päähän. Jotkut sanovat sitä, että meni kusi päähän.

Kun sitten pian sen jälkeen hänet pullautettiiin pois perustamansa puolueen puheenjohtajan pallilta, henellä tuli hätä käteen ministerin posti oli vaarassa mennä sen sileän tien. Mutta Soini tai Sipilä keksi, että tehdään diili jo ennen kuin Soinin putoaminen puheenjohtajan pallilta oli varmaa, että jos niin käy, niin persuministerit loikkaavat pois puolueesta mukanaan Soinille uskolliset kansanedustajat, jotka perustavat oman eduskuntaryhmän ja jatkavat hallituksessa. Soini sai pitää ministeriautonsa ja Sipilä sai tukijat, jotka pitävät hallituksen pystyssä. Näin on nyt eletty runsaat pari vuotta ja Soini opetuslapsineen on ollut äänetön yhtiömies hallituksessa, joka oli hinta siitä, että Soini sai pitää ministerin paikkansa.

Mutta nyt on edessä uudet vaalit ja Soinilaisten kannatus on vain noin 1 prosentti. Sillä kannatuksella ei saa yhtään kansanedustajaa. Mikä siis neuvoksi?

Yksi Soinin opetuslapsista loikkasi jo Kokoomukseen. Sinne haikailee varmasti myös muutama muu. Kepun puoluekokous oli muutama viikko sitten Kuusamossa. Siellä oli nähty myös itse Soini ja myös Soinin perintöprinssi sekä muutama muukin.  Demareihinkin voi joku haluta ja joku voi peräti lopettaa poliitikon uransa. Mutta sitten olisiko joku Soinin opetuslapsista tullut synnintuntoon ja haluaisi palata takaisin Perussuomalaisiin? Ottaisiko Halla-aho heidät takaisin? Miksei ottaisi, jos tunnustavat syntinsä ja osoittavat syntisyytensä teoilla, jotka tyydyttävät Halla-ahoa. Jos nämä katuvaiset loikkaisivat nyt heti tai viimeistään silloin, kun eduskunta palaa kesälaitumilta, niin voimasuhteet muuttuisivat eduskunnassa. Nyt siis on kyse vain siitä, kuinka monta loikkaria loikkaa Kokoomukseen tai Kepuun ja kuinka monta nykyisiin oppositiopuolueisiin.

Se on kuitenkin varmaa, että Soinilaisilla on vain yksi vaihtoehto, jos haluavat jatkaa poliitikon uraansa ja se on jälleen loikkaus johonkin muuhun puolueeseen. Soinilaisia voisi hyvin kutsua myös ”kenguruiksi”, niin monta loikkaa he joutuvat politiikon urallaan ottamaan.

Se on sitten kokonaan eri asia, kuinkaa monta ”kengurua” pääsee uusissa puolueissaan kansanedustajaksi? Asia on nimittäin silviisii, että loikkarin maine on mennyt, loikkariin ei luoteta, loikkari on poliittinen hylkiö.

 

 

Kepu/Maalaisliitto tuli tunnetuksi aikanaan 1960-80-luvuilla siitä, että heillä oli sylttytehdas, jossa kehiteltiin rumia keinoja vastustajan pään menoksi.

Nyt on Kepussa elvytetty sylttytehdas, kun sosiaali -ja terveysvaliokunnan puheenjohtajasta Krista Kiurusta on tehty kantelu eduskunnan puhemiesneuvostolle. Kantelun ovat allekirjoittanee Kepun edustajat valiokunnassa ja yksi loikkari edustaja.

Kantelussa Kiurua syytetään valiokunnan työn hidastelusta soten käsittelyssä.

Tämä on ennenkuulumatonta. Eduskunta valitsee valiokunnat ja puheenjohtajat  niihin. Valiokunnille on annettava riittävästi aikaa asioiden käsittelyyn. Aikatauluja ei voi etukäteen lyödä lukkoon, kun ei tiedetä mitä kaikkea käsiteltävä asia pitää sisällään. Tässä sote-tapauksessa on kaiken aikaa esiintynyt hallituksen taholla lähes kelvotonta lainvalmistelua, joka sitten vie aikaa valiokunnassa selvittää.

Oppositio voisi aivan hyvin tehdä myös kantelun Kepun edustajista, kun he yrittävät kiirehtiä sotelakien käsittelyä sen sijaan, että työ tehdään huolella. Kysymyksessä on lait, jotka on tarkoitettu olemaan voimassa vuosia tai vuosikymmeniä.

Kepu pettää aina ja kaataa kuraa vastustajien päälle aina , kun hyväksi katsovat.

Paljon on puhuttu ja kirjoitettu hallituksen sote -ja maakuntauudistusesityksen heikkouksista, joista kertoo sekin, että eduskunnan perustuslakivaliokunta jo kaksi kertaa palauttanut esityksen korjattavaksi ja parannettavaksi.

Nyt on nostettu tikun nokkaan hallituksen esityksen kustannusvaikutukset, jotka kertovat, että hallitus aikoo tehdä maakunnista valtion menojen leikkuriautomaatin.

Kun hallitus ei antanut maakunnille esityksessään verotusoikeutta se oli tarkoin harkittu ovela juoni. Maakunnille annetaan kaikki vastuu hoitaa sotepalvelut, mutta varoja vain niukasti. Se voi johtaa pahimmillaan suuriin säästöihin ja leikkauksiin henkilöstömenoissa ja palvelujen laadussa. Säästöt ja leikkaukset taas vaikuttavat kansalaisiin palvelujen tarvitsijoihin siten, että jonot eivät lyhene, vaan ne pitenevät. Erikoissairaanhoidossa taas leikkaukset johtavat siihen, että matkat pitenevät potilailla, kun on mentävä maakuntakeskukseen, jonne voi kertyä matkaa satoja kilometrejä.

Kaikki tämä voi tarkoittaa sitä, että perustuslakivaliokunta ei hyväksy koko sotea näiden kustannusvaikutusten vuoksi, koska ne vaikuttavat kansalaisten samanarvoisen  kohteluun koko maassa. Perustuslaki nimittäin edellyttää kansalaisten samanarvoista kohtelua kaikessa.

Lisää aiheesta  päivän Hesarissa.

Viimeaikojen sääennustukset ovat olleet pahasti pielessä. Miksi? Suomen Ilmatieteenlaitos, joka ennustuksia tekee on iso laitos. Siellä on monta sataa henkilöä duunissa ja maailman parhaat ja kalleimmat koneet ja laitteet apuna ennustuksien laatimisessa. Siitä huolimatta ennustukset ovat, kuin ne olisi tehty korvakuulolta tai näppituntumalla.

Paremman sääennustuksen, kuin Ilmatieteen laitoksen meteorologien  laatimat ja töllössä esiin tuomat ennustukset voi tehdä itsekukin KATSOMALLA IKKUNASTA ULOS JA TAIVAALLE.  Jos näkyy pilviä voi olettaa, että voi sataakin ja jos ei näy pilviä, eikun shortsit jalkaan ja T-paita päälle ja baanalle tai terassille huurteiselle.