– Tämnä olisi meille seitsemän miljoonan euron kappale, jos olisimme voineet hyödyntää sitä suunnitellusti, Inarin yhteismetsän metsäasiantuntija Vesa Väisänen sanoo. Nyt alue on puunostajille no go. Tänne ei ole tulemista, jos ei halua Greeenpeacea kimppuunsa.
– Tämä ei ole sosialisointia, vaan rosvousta, Väisänen sanoo ja antaa katseensa kiertää tuulen huojuttamassa männikössä, joka on päätynyt Greenpeacen kartoille.
Mistä oikein on kyse? Inarin yhteismetsä haluaisi myydä omaisuuttaan: 2800 hehtaaria vanhaa metsää, jonka omistaa 1697 inarilaista, mutta puunostajat ovat vetäytyneet, koska Greenpeace. Sama koskee myös Inarin yksityismetsänomistajia. Puu ei liiku koska Greenpeace.
Tilanne on uusi, koska tähän asti toisena osapuolena on ollut Metsähallitus. Nyt taistellaan yksityismaista.
Inarin maapinta-alasta yli 70 prosenttia on suojeltu, mutta se ei tietenkään riitä Greenpeacelle ja kummpaneille.
Taustalla ovat kirjainyhdistelmät FCS ja IFL, jotka tarkoittavat pähkinänkuoressa vastuullista metsnhoitosertifikaattia sekä kartoitusta, jolla pyritään torjumaan maailmanlaajuista metsäkatoa. Eli molemmat kirjainyhdistelmät tarkoittavat pääsääntöisesti sademetsien suojelua.
Sertifioijista juuri FCS on hyvässä maineessa ympäristö- ja saamelaisjärjestöjen silmissä. FCS Suomen kammareissa ääntä käyttävät metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten lisäksi mm. Greenpeace, Luonto-liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saamelaisneuvosto ja Porosaamelaiset ry.
– Virallisesti FCS:llä on 10 prosenttia Suomessa sertifioituja metsien pinta-alasta, mutta se sanelee melkein kaikkea, mitä lopulla 90 prosentilla tapahtuu, Väisänen sanoo
Palataanpa alkuun. Inarin yhteismetsä halusi myydä omaisuuttaan. Tämän vuoden tammikuussa puukaupat näyttivät toteutuvan. Sitten kuitenkin puunostajat löivät jarrut päälle. Syynä oli mitä ilmeisemmin vastakkoin valmistunut FCS-raportti, joka käsitteli metsätaloudenriskejä Suomessa liittyen kontrolloituun puuhun. Mitä oikein tapahtui?
– Greenpeace alkoi painostaa puunostajia. Sen vuoksi yritykset ottivat käyttöönsä varovaisuusperiaatteen ja painoivat jarrut pohjaan, niin ne ovat meille kertoneet, metsänhoitoyhdistyksen tuore toiminnanjohtaja Annakaisa Heikkonen sanoo.
Yhteismetsä on tarjonnut 2800 hehtaarin metsäomaisuuttaan valtiolle liitettäväksi Hammastunturin erämaahan. Ympäristöministeriö vastasi tarjoukseen tämän vuoden puolella: kiitos ei. Ministeriön mielestä yhteismetsän alueella ei ole sellaisia suojeluarvoja, joita Hammastunturin alue ei jo tarjoaisi.
Inarilainen luonnonsuojelija Vesa Luhta on esittänyt paikallislehdessä, että yhteismetsä voisi myydä puita yksitellen matkailijoille halattavaiksi.
Jk. Inarissa on saamelaisoppa kiehunut jo kymmeniä vuosia. Huipentuma oli se, kun kansainvälinen Greenpeace tuli vuonna 2005 Inariin tarkoituksenaan saada omalle metsäsertifikaatille reilusti näkyvyyttä alkuperäiskansastatuksella ratsastaen. Nyt nämä saamelaiset, jotka tilasivat Greenpaecen paikalle, saavat maistaa omaa lääkettään. Kun lähtee rosvojen kanssa marjaan, saattaa mennä astiatkin. –
Kirjoitukseni lähteenä olen käyttänyt: Lapin Kansa 6.4.2019 Otsikolla ”Seitsemän miljoonan metsässä”.
