Sopivan mansellismielinen blogialusta
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/587fa934-f30f-40b5-a67f-55d504c0fd8d
”Tukholmassa tutkitaan, suojaisiko nuuska koronalta – ”Ruotsilla ainutlaatuinen mahdollisuus”
Erään hypoteesin mukaan nikotiinilla voisi olla koronavirusta taltuttavia vaikutuksia.”
Eikö enää typerämpää keksitä, kun nuuskaa yritetään saada pelastajaksi katastrofissa?
Korona on pakottanut maamme jo ennestäänkin suuren ulkomaanvelkamme päälle ( n,120 miljardia ) ottamaan lisävelkaa suomalaisen työn ja yrittämisen pelastamiseksi ( vain tekohengitystä ) arviolta 25-30 miljaria ja taudin pitkittyessä myös velka lisääntyy.
Ja nyt EU sitten PAKOTTAA, niin luitte oikein, PAKOTTAA suomen hyvin asiansa ja taloutensa hoitaneena lahjoittamaan koronan uhreille ( maille ) vielä noin 10-15 miljardia ja tämä on tosiaan lahja, ei laina.
Vaikka kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta ei tässä/kään koe muuta kuin kiitollisuutta, kun saavat kuulua niiden joukkoon, jotka liittovaltiounia katselevat onnen kyyneleet silmissä.
Saattepa nähdä, että nyt alkoi Marinin alamäki, joka on vieläkin nopeampi kuin hänen nousunsa huipulle.
Rahaa siis jaettaisiin ilmaiseksi niille maille, joiden talous oli kuralla jo kauan ennen koronaa ja saajina suuremmalti määrin Espanja, Italia ja Kreikka.
Eräiden tietojen mukaan myös Ranska olisi saamassa ilmaista rahaa eli on esittämässä rahaa itselleen…
”Suomi maksaisi EU:n koronaelvytyspaketista enemmän kuin saisi avustuksina takaisin
Komission laskelmien mukaan Suomi voisi saada avustuksia 3,5 miljardin euron edestä.”
Suomi maksaisi 15-18 miljardia…
Conit verkkoon -blogisarja käsittelee yleisötapahtumien, kansankielellä conien, muuntautumista verkkotapahtumiksi koronakriisin keskellä. Uusi osa ilmestyy joka toinen päivä. Tässä ja edellisessä osassa käydään läpi verkkolähetyksen teknistä toteutusta.
Edelliset huomiot äänen ja muiden faktoreiden osalta ovat toki tärkeitä myös tehdessä useamman henkilön keskusteluja verkon yli. Usean hengen keskinäiset videoneuvottelut on helppo lähettää suoraan verkkoon laajalle yleisölle, tai taltioida myöhemmin lähetettäväksi. Kun äänet ja tarvittaessa kuva ovat tyydyttävällä tasolla, pohdi mittakaavaa ja operatiivista toimintaa.
Mittakaava voi tuoda esille teknologisia rajoitteita. Useimmissa videopalaverijärjestelmissä vaateet laitteistolle kasvavat hieman kovemmiksi aina jokaisen uuden osallistujan myötä. Neljän hengen keskustelu sujuu keveilläkin laitteilla, mutta kymmentä lähestyessä voivat tietyt laitteet kompastella. Tässä kohtaa laitteiden ikä painaa hintaa enemmän, sillä teknologia videosignaalin tehokkaaseen käsittelyyn on rakennettu muutaman viime vuoden ajan myös edullisimpiin suoritin- ja grafiikkapiireihin. Vähän vanhempi tehokone voi hävitä suorituskyvyssä uudemmalle halpamallille. Jossain kohtaa jopa modernimpi tabletti tai kännykkä pesee erillisen tietokoneen, tosin pienemmällä määrällä käytettäviä ominaisuuksia. Etenkin jos osallistujien määrä ylittää puolen tusinaa, voi pientä kenraaliharjoitusta pitää erittäin suositeltavana.
Poliittisia paneelikeskusteluja seuranneet tuntevat päälle puhumisen jalon taidon. Se on sekavaa kokoonnuttaessa samaan huoneeseen, mutta nettilähetyksessä se on täysi kaaos. Hallitse ja jaa puheenvuoroja, joko keskustelemalla tai tarvittaessa ylläpitäjän työkaluin. Varaudu siihen, että jonkun osallistujan lähetys pätkii jossain välissä. Älä jää pitkäksi aikaa sitä murehtimaan etenkään suorassa lähetyksessä vaan siirry eteenpäin.
Viimeinen vinkki lienee jokaiselle nettipalaveriin osallistuneelle jo painunut mieleen pysyvästi, mutta olkoon kertaus opintojen äiti: kun et puhu, pidä mikrofonisi mykistettynä. Tämä yksinkertainen tapa on kovaa vauhtia sijoittamassa itseään osaksi ihmisen ikiaikaisia perusvaistoja.
Tekijänoikeuskorvauksissa pätevät pitkälti samat säännöt kuin fyysisten tapahtumien videoinnissakin. Epäkaupalliset toimijat voivat musiikin osalta hyötyä Teoston mediapienluvan käytöstä. Mikäli lisensoitua materiaalia käytetään ohjelmassa runsaasti, voi varautua suurten alustojen, kuten Youtuben kanssa tuttuihin ongelmiin. Tähän ei valitettavasti ole kriisiaikanakaan sen parempia ratkaisuja, vaikka pientä ylimääräistä joustoa on tehtykin. Lopulta alustat eivät voi vaikuttaa lisenssejä hallinnoivien lobbausorganisaatioiden toimintaan.
Vaihtoehtona on käyttää omaa lähetysalustaa. Työmäärä on huomattavasti valmiita videoalustoja suurempi, mutta tällöin kukaan kolmas osapuoli ei valvo TO-asioiden hoitamista tai katkaise lähetystä epäillyn rikkeen tapauksessa. Ylimääräinen työmäärä tulee siis paitsi tekniikasta, myös suuremmasta vastuusta huolehtia kaikki lupa-asiat ja niiden selvitykset omatoimisesti. Oman lähetysalustan voi vuokrata täysin valmiina palveluna useilta eri toimijoilta, siihen voi ostaa pilvilähetyskapasiteettia suurilta pilviyrityksiltä kuten Microsoftilta, tai sen voi rakentaa omalle palvelinalustalle. Budjetti, katsojamäärä, oma osaaminen sekä makuasiat ratkaisevat tähän oikean valinnan. Tärkeintä on tiedostaa mahdollisuuksia olevan reilusti.
Suomi lienee maailman parhaita paikkoja toteuttaa verkkolähetyksiä, sillä nopean yhteyden saa lähes mihin vaan. Muutamalla pienellä tarkistuksella välttää yleisimmät sudenkuopat, jotka pahimmillaan johtavat lähetyksen pätkimiseen tai laadun vaihteluun.
Etenkin kotoa tehtävien lähetysten osalla varmista, että samaa verkkoyhteyttä ei käytetä lähetyksen aikana muuhun paljon kapasiteettia vaativaan toimintaan. Jätä siis Netflix- tai Youtube-sessio myöhemmälle, kuten myös isojen päivitysten lataus. Sopu mahdollisten yhteyttä jakavien perheenjäsenten kanssa on helpompi tehdä etukäteen.
Etenkin jos käytössä on mobiiliyhteys tai kodin laajakaista, varmista yhteyden vakaus myös kotoa verkkoon päin vaikkapa Speedtest-ohjelmalla. Tee testi pariin kertaan eri aikoina. Katso, voitko siirtää antennia sivummalle. Joskus kiinteää 4G-reititintä paremman tuloksen saa jakamalla yhteyden kännykästä, sillä kännykän voi sijoittaa fiksummin. Varmista, ettei kännykän akku lopu kesken, sillä yhteyden jako vie hurjasti virtaa.
Jos lähetysnopeus verkkoon ei koskaan putoa alle viiden megabitin sekunnissa, olet turvallisilla vesillä. Yli kymmenen megabitin vauhtia tarvitaan harvoin, paitsi jos ylläpidät omaa lähetysalustan palvelinta (ks. ed. kohta). Tällöin vaatimukset ovat aivan eri mittaluokissa.
Youtube ja muut lähetysalustat tarjoavat valmiita työkaluja yhteysnopeuden testaamiseen. Voit näillä avuin varmistaa yhteyden vakauden, vaikka jo useampaa päivää ennen lähetystä.
Kaikella todennäköisyydellä käytät aika monenlaisia teknologisia ratkaisuja ja palveluita lähetyksesi toteuttamiseen. Se on hyvinkin perusteltua pinnan alla, mutta katsojille on syytä tarjota yhtenäinen kokemus.
Etäosallistuminen paneeli- tai muuhun keskusteluun voidaan toteuttaa lukuisin eri tavoin: Kaupallisista vaikkapa Zoom, Microsoft Teams ja Google Meet tai avoimen lähdekoodin puolelta Jitsi Meet. Oikeaa vastausta ei ole, mutta valinta on syytä tehdä ajoissa. Jälleen kerran kyse on epätietoisuuden hälventämisestä: mikäli tarjoat ohjelmanpitäjälle valmiit vastaukset teknologiaan, siinä on hänelle vähemmän mietittävää. Jos ohjelmanpitäjä haluaa välttämättä toimia toisin, jousto kannattaa sallia.
Yleisön reaaliaikaiset kommentit voi toteuttaa joko videoalustalla suoraan (kuten Youtube) tai esimerkiksi moderoidulla Twitter-keskustelulla. Jälkimmäinen on suosittu tapa esimerkiksi Yleisradion lähetyksissä. Toki Twitterin voi korvata myös toisella ratkaisulla. Yleisön kommentit sopivissa kohdin suoraa lähetystä voivat piristää ja elävöittää tunnelmaa kaikille katsojille, kunhan välissä on moderointi, eivätkä kommentit näy taiteellisen sisällön päällä.
Lähetyksen viive voi johtaa tarpeeseen luoda useampia lähetysväyliä. Teknologiasta riippuen yleisö näkee tapahtumat 10-30 sekunnin viiveellä. Mikäli yleisön joukossa on ohjelmaan osallistuvia, jotka kutsutaan lähetykseen sen aikana, tämä viive voi luoda kohtuuttoman pöhköjä odotusvälejä lähetykseen. Tietyillä lähetystekniikoilla voi olla mahdollista tarjota rajatulle katsojajoukolle ns. ohituskaista, jossa viive saadaan painettua pariin sekuntiin.
Niin monta palasta kuin paketissa onkin, niistä jokainen on syytä testata huolella etukäteen. Tämäkään oppi ei ojaan kaada jatkonkaan varalta, sillä nettilähetyksistä on paljon iloa myös fyysisissä tapahtumissa. Myös hybriditilanteita tullee vielä pitkään vastaan: voit kenties pitää fyysisen tapahtuman, mutta ulkomaalaisia vieraita on vaikea saada. Nyt hankkimasi opit auttavat sinua toteuttamaan heidän virtuaalisen läsnäolon entistä paremmin.
Blogissarjan selaus:
<<< edellinen osa: Tekniikka (osa 1)
>>> seuraava osa: Turvallisuus
Olen monesti ihmetellyt; vuosikymmeniä rannikolla asuneena ja sittemmin sisämaahan muuttaneena tätä myyntikalojemme lajikirjavuutta. Silakkaa, joka on aika arka elintarvike; miksi sitä tungetaan sisämaan markkinoille tuorekalana ja jopa pyöreänä?
Muikku, jota saadaan rannikkoalueella esim perämeren maiva, Se on itseasiassa muikku ja sinne helposti markkinoitava.
Kaloja; hauki, kuha, lahna, kuten monet muutkin särkikalat, sekä meri, että sisävesissä. Ne ovat mielestäni kauppakaloja sekä että.
Aivan sitten toinen asia lienevät kaiken maailman pangasiukset, tilapiat yms. Mielestäni eivät kuulune järvirikkaan Suomen kauppakaloihin.
Alueellisesti Suomessa olisi paljonkin tekemistä kauppakalojen suhteen. Ahventa saadaan kyllä kalatiskistä mutta ahvenanmaalaista. kuhaa, tarjolla varsin yleisesti pyyntikalana; kuhafileet Eestistä, lahna, ei kelpaa suomalaiselle, muista särkikaloista puhumattakaan.
Sitten nämä kassikalat; sitä olet mitä syöt, pätee näihin kasvatuskaloihin.
Suomalaisen villikalan oikeastaan ainoat kaupalliset tarjokkaat; muikku, silakka, made (osavuotisena), toutain, hauki, lahna, säynävä, kuore, … jne.
Myllymattihan juuri eilen todisti, että kala ei suinkaan ole kallista. Tosin, pitää hieman omatoimisuuttakin olla.
Aamu alkaa aina kahvilla ja voileivällä. Kahvi pitää olla Kulta Katriinaa tai Juhlamokkaa, sen on paremman puoliskon käsky. Unenpöpperössä kerran tiputin kahvipaketin lattialle. Huusin Mirjamille kamariin, nyt tuli oikein juhlamoka. Tänään on Vilman nimipäivä. Taisi itse sen tietää kun nautti heti aamusta tuoretta elävää ravintoa pihassa, kun ulko-oven aukaisin.
Välillä ajattelen, onko minulla telepatiakykyjä. Monena päivänä olen tuskaillut pajukkoja, joista pyhänä kirjoitin myös päiväkirjaan. No, eilen aamulla jäin juttelemaan naapurin miehen kanssa. Hän kysyi, voiko hän ajaa nuo pajupuskat kun hänellä on raivaussaha. Jopas sattui, sanoin, kun juuri sitä olen pähkäillyt monta päivää. Enkä usko hänen lukeneen päiväkirjaani.
Liikkeelle lähdettyäni muutaman kilometrin päässä liikennemerkin päällä nökötti pieni pöllö. Vähän ehkä varista pienempi, vaaleanruskea. Lintutieteilijät, mikä pöllö mahtoi olla? Muutama satametriä ja kaksi varista nokki kuollutta oravaparkaa. Ajattelin, että mitähän tästä matkasta vielä tulee, miten tiaisen käy? Siitä tuli mieleen kun Mirjamin kanssa olla ajelemassa, niin hän tarjoaa joskus karamellin. Toteaa, nyt tiainen nokka auki ja tuikkaa karkin suuhun.
Meitä syytetään monesti roskaamisesta ja vaaditaan lajittelemaan jätteet jne. Luulisi jätefirmojen olevan esimerkkinä kansalaisille. Eilen törmäsin kolmeen kertaan näkyyn jossa jätepisteet olivat pullollaan täynnä, kannet raollaan. Virtain puolella kahdessa kohtaa ja Kurun puolella yhdessä. Eli Pirkanmaan jätehuollon alueella. Ihmiset tuovat kuten kuuluukin jätepisteisiin ja sitten oikeutetusti suuttuvat kun kaikki laatikot ovat täynnä. Joillain sitten pinna palaa ja jättävät säkit maahan eläinten revittäväksi. Missä on esimerkki ja vastuu?
Korona pohdintaa:
Taas on punkkikausi alkanut. Olen joka päivä käynyt Vilman läpi, onko punkkeja. Vielä ei ole löytynyt. Täytyy lääkitä tai ostaa punkkipanta. Tulikin mieleen, kun ihmisiä varoitellaan myös punkeista, eikö meille voisi myös laittaa nilkkoihin ja kaulaan pannat? Kun katselee varsinkin nuoria, niin heillä on jos jonkinlaisia killuttimia ja muita härpäkkeitä ympäri kehoa, miksei siis punkkipanta sopisi oikein hyvin.
Minulta kysyttiin helmikuussa kun täytin vuosia, onko mukavaa olla 65 vuotias? Onhan se ihan hauskaa, koska muuten olisin kuollut.
On pitkään tiedetty Trumpin ja Putin tavasta hiljentää media ja mm kaapata sosiaalinen media. Ensimmäistä kertaa Twitterin historian aikana he uhmaa Trumpia valheellisen tiedon lähettämisestä heidän portaalin kautta.
Onko Twitter tulossa ”ulos kaapista” Trumpin suhteen.
Toisaalla Venällä Trumpin paras toveri luo jo Venäjän sisäistä verkkoa mihin ei Googlet yms vaikuta vaan ”Venäjän oikea tieto”.
Trump ei taida pärjätä kun totuus on vielä julkisen sanan ja median hallussa eikä kuten parhaan toverinsa Putinin maailmassa…
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ce352450-0685-4b65-ae77-cbc6a623d03a
Sanoisin näin perussuomalaisen puolueen äänestäjänä, että älkäähän tuhlatko voimavarojanne niinsanottuihin liikkuviin ja sitoutumattomiin äänestäjiin, sillä heidän liikkumisensa ei kyllä perussuomalaisten suuntaan koskaan tule tapahtumaan.
Perussuomalaiset ovat varmasti se eduskuntapuolue, joka saa nukkuviin vipinää, koska se on ainoa vaihtoehto tälle yhden totuuden konsensukselle, joka hurskaudessaan on rakastamassa suomalaiset hengilta maailman -halaamisineen.
En tiedä, mutta itselleni ei ole vielä tullut vastaan sellaista ”sitoutumatonta” ja liikkuvaa äänestäjää, joka olisi mihinkäään perussuomalaisten poliittisiin avauksiin ja ohjelmiin suhtautunut myötämielisesti tai edes neutraalisti. päin vastoin, ovat samassa kuorossa mukana, joka näkee rasismia jo omassa varjossaankin.
Nukkuvat ovat kuitenkin vaaleista toiseen suomen ”suurin puolue” ja on aivan selvää, että ns.suvaitevaiston politiikalle he eivät eväänsäkkään liikauta.
Tapelkoon muut puolueet keskenään näiden tuuliviirien äänistä, heidän sitoutumisensa on arpa peliä, jolla ei herran huonetta rakenneta.
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006518650.html
”Hallituksen on pian otettava kantaa siihen, hyväksyykö Suomi entistä suuremmat tulonsiirrot ja talouspoliittisen yhteisvastuun. Ja jos hyväksyy, on hallituksen perusteltava, miksi Suomi avustaa taloutensa huonosti hoitaneita maita samalla, kun täällä jo keskustellaan kriisin jälkeisistä veronkorotuksista ja säästöistä.”
Kun lähdetään taloudellisista tosiasioista, niin italialaisten kotitalouksien varallisuus on kotitaloutta kohden keskimäärin 2-3 kertaa niin suuri kuin suomalaisten kotitalouksien varallisuus.
Kun italialaiset maksavat veroja merkittävästi vähemmän kun suomalaiset, on selvää, että Italian valtio on suhteellisesti köyhempi kuin Suomi.
Niinpä EU:ssa katsotaan, että Suomi kykenee antamaan rahaa ”köyhälle ” Italian valtiolle, mutta Italian kotitaloudet eivät voi sitä maksaa.
Eilisiltana veneilimme kolme sukupolvea sillan alle silakkajahtiin. Aivan mahdotonta oli kalantulo, tunnissa melkein ämpäri täyteen. Tänään savustan isoimmat ja pienmpiä voissa paistan, suurin osa menee naapureille.
En tällä halua kademieltä herättää vaan nostattaa halua lähivesille pyyntiin.
(tässä vähän sekin kokeilu että osaanko kuvia tekstiin laittaa)
