Niikko ajaa persujen mamu-agendaa, mitä saattaa vain joku pölvästi , silmät ummessa kansanedustaja tehdä.
Ei se näin mene, lukekaa, jos ymmärrätte.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006278232.html
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Niikko ajaa persujen mamu-agendaa, mitä saattaa vain joku pölvästi , silmät ummessa kansanedustaja tehdä.
Ei se näin mene, lukekaa, jos ymmärrätte.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006278232.html
Tänään sitten savumuikkua kuivasuolattuna ja sen päällä timjamia mausteeksi, tammipuru.
Muikkua jouduin ostamaan, masennuksekseni, ainakin tältä kaudelta pyydyskalastus jää tosi vähiin; siis vanhaksi tulen, ei voi mitään mutta näillä mennään mitä annettu on.
Timjami sekä lihan, että kalan mausteena, siis tuoreena on minulle uusi kokemus. Aina sitä vanhakin oppii.
Tuo Borniak, se vaan on hieno laite.
Olen aina ollut tietoinen noiden ”roskaruokapaikkojen” henkilökunnan palkkauksesta, ravintoloita sen en oikeastaan niin tiedostanut koskevankaan. Nyt tiedostan.
Miksi pohjoisen turistikeskuksiin ei saada ammattihenkilökuntaa?
Asia selvisi kun tyttären nuorimmainen valmistui ravintolakokiksi Perhosta. Työpaikkoja oli tarjolla vaikka minkä verran, aivan valittavaksi asti. Lähti kuitenkin Rovaniemelle töihin. Järkytyin kun kertoi minulle palkkauksestaan, työsopimuksesta ja työn vaatimuksista. En yhtään ihmettele, että kautta maan kokeista on huutava pula koko maassa. Palkka ja työn vaativuus eivät kyllä kohtaa.
Näistä pienistä tuloista kun vielä vähennät asuinkulusi; turha puhua säästämisestä.
MaRa on kyllä onnistunut karsimaan mittavasti henkilöstökuluja, tosin vaihtamalla sen ainakin osittain työvoimapulaan.
Trump haukkui yhtä kaikkien aikojen parhainta Yhdysvaltojen armeijan kenraalia, kenraali Mattisia. Pilkka osui omaan nilkkaan.
”Trump kehuskeli itse nujertaneensa terroristijärjestön ja että Mattis oli yliarvostettu eikä riittävän kova.”
Mattis sanoi :”Puhun teille henkilönä, joka todella on saavuttanut jotain. En ole pelkästään yliarvostettu kenraali, vaan koko maailman yliarvostetuin kenraali. Trumpin mielestä eversti Sanders taitaa olla ainoa henkilö armeijassa, joka ei ole yliarvostettu, Mattis totesi viitaten pikaruokaketju KFC:n perustajaan.”
”Entinen merijalkaväen kenraali Mattis jätti tehtävänsä viime joulukuussa. Hän erosi protestina presidentin päätökselle vetää maan joukot Syyriasta.” (MTV)
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/entiselta-puolustusministerilta-rajua-kuittailua-trumpille-taidan-olla-kenraalien-meryl-streep/7594010#gs.b04tf2
Voidaan sanoa että armeijaa käymätän Vietnamin sodan aikana armeijaa pakoileva Trump on niin kaukana tämän Mattisin saavutuksista jotta tulee mieleen eräs leffa: Caligula :
Siinä tyranni leikki maailman valtiasta ja oikeasti ei ollut muuta kuin ääntä maailmassa.
Jotenkin tuo kuva kertoo kaiken.
Putin osaa olla hiljaa, se on oikea diktaattori, siitä pitäisi kirjoittaa, mutta mitä kirjoitat kun äijää ei enää lööpeissä näy, eli Putin voittaa tällä vauhdilla myös informaatio sodan, Trump on kovin moka Yhdysvaltain historiassa, se tullaan vielä näkemään.
Mutta edelleen Suomen pitää olla hyvissä väleissä Yhdysvaltojen kanssa, Trumpilla on momentuminsa ja se siitä…
Otsikossa kärjistän, mutta kun sivusilmällä ja -korvalla seurasin vähän aikaa ylen perjantai-ohjelmaa, niin kuulin siinä pointin josta en ole samaa mieltä.
”Kun ihmiseltä otetaan seksuaalisuus pois, niin jää vain tyhjä kuori”
Tuosta en ole samaa mieltä. Itse olen hyvin pitkälle A-seksuaalinen. Seksikumppaneita minulla ei ole montaa ollut elämäni aikana. En masturboi, enkä näe edes eroottisia unia. Minussa on varmasti jotain pahasti vialla, kun olen suht onnellinen, enkä koe olevani vain tyhjä kuori tai haamu.
Tupakointi vähenee ja lemmikkien omistaminen lisääntyy. Individualismi osoittaa kuitenkin molemmissa voimansa, sillä havaintoni mukaan kaksi turhinta kieltomerkkiä suomessa ovat ”ei koiria” ja ”ei tupakointia”. Mistä tämä vastakkainasettelu syntyy?
Havaintoja piisaa
Varmimpia paikkoja altistua tupakansavulle ovat kauppakeskusten ja liikenneasemien ovien edustat, siis ne joissa lukee kissankokoisin kirjaimin ”tupakointi 20 metriä tuohon suuntaan” kieltomerkkien kera. Vuosi sitten sitä tapahtui ajoittain, nyt jatkuvasti. Jouduin eilen käymään useassa kauppakeskuksessa ja ABC:llä, ulko-ovista kulkuja tuli kymmenkunta, joista yli puolessa tapauksia yhdistyi tupakointikiellon merkki ja tupakoiva henkilö tai muutama. Toinen varma hittipaikka ovat bussipysäkit, joissa etenkin sadekelillä tupakoitsija ottaa paikan katetulta pysäkiltä, tupakointikieltomerkin alta, kun muut seisovat sateessa.
Sattumalta kaksi kohteistani olivat Ratinan kauppakeskus ja Koivistonkylän Prisma – molemmat lemmikeiltä suljettuja alueita. Molemmissa vapaana liikkuva koira hyppäsi jaloille ja omistaja hymyili että onpa suloista. Molemmissa tapauksissa laitoksen henkilökunta noteerasi asian, mutta katsoi parhaaksi olla tekemättä mitään. Minä ymmärrän heitä. Ei ole yksi tai viisi kertomusta vartijasta joka on asiasta muistuttanut, ja saanut niskaansa sen tason vihanpuuskaukset ja esimiehelle ilmoitetut valitukset ettei pahemmasta väliä. Viisaita koiranomistajia on yhtä monta kuin ennenkin, mutta koiranomistajien absoluuttisen määrän kasvaessa tuntuu että kasvu on yksinomaan täysin mielipuolisista yksilöistä (omistajista, ei koirista). Julkiset kommentit sisältävät helmiä kuten ”no pakkoko niiden allergikkojen on kaupassa käydä”, ”ei o mun vika että sulla on koirapelko” tai ”en minä nyt mussukkaa voi kotiinkan jättää”. Ei lisättävää.
Yksilöllisyys edellyttää yksilön huomiointia
Ei ole täysin huono asia että yhteiskuntamme suosii yksilöllistä ajattelua. Se luo uudenlaista taidetta, kulttuuria, ajattelua, ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Moni ihminen uskaltaa nyt elää vapaammin ja sen myötä myös osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen paremmin. Jo pelkän kansantalouden kannalta on hyväksi että yksilöllisyydelle on tilaa.
Yksilöllisyys kuitenkin edellyttää yksilöllisyyden tiedostamista paitsi itsessään, myös muissa. Yhtä lailla kun yksilöllä on oikeus rakastaa koiria, hänellä on myös oikeus inhota niitä. Oma individualismi ei saisi jyrätä sitä toisilta, mutta juuri näin tuntuu hälyttävässä määrin käyvän. Onko vain sattumaa että punaisia päin ajetaan enemmän, kevyt liikenne on yhä useammin tukkanuottasilla muiden kanssa tai puolestaloukkaantuminen on suositumpaa kuin tupperware pimeällä keskiajalla?
Ydinase luolamiehellä
Ehkäpä individualismi annettiin ihmiskunnalle liian varhain, ennen kuin olimme tarpeeksi kypsiä sen vastuulliseen käyttöön? Ehkäpä ihmiskunnan pitäisi juosta takaisin koulun penkille ymmärtämään, että yhteiskunta koostuu yksilöistä, joista jokaisella on yksilöllinen ajatusten juoksu? Ehkäpä Yleisradion pitäisi järjestää tiedotuskampanja, jossa muistutetaan jokaisen yksilön omaavan oikeuden yksilöllisyyteen?
Ehkäpä riittää, että tuon tuosta muistutamme itsellemme miten mukavaa on sittenkin elää yhteiskunnassa, joka on täynnä monenlaisia erilaisia ihmisiä. Muista: et voisi olla oma vänkä itsesi, elleivät muut olisi erilaisia. Yksilöllisyys toimii vain muiden yksilöiden seurassa.
Tavallisissa levitteissä voi olla vajaa kolmasosa kovaa rasvaa ja silti niissä voi olla sydänmerkki.
Tyypillinen kova kasvisrasva levitteissä on kohuttu palmuöljy.
Vegetuotteissa voi olla erittäin suuria määriä kovia, terveyden kannalta haitallisia kasvisrasvoja.
Esimerkiksi Flora normaalisuolainen sisältää palmuöljyä. Palmuöljystä kerrotaan siinä aivan pienellä painetussa pakkauksen tekstissä.
Palmuöljyn määrää ei mainita, mutta tuoteselosteen mukaan 100 grammaa levitettä on rasvaa 60 grammaa, josta tyydyttynyttä rasvaa on 18 grammaa. Palmuöljy on tyydyttynyttä rasvaa.
Palmuöljystä huolimatta tuote on saanut Sydänliitolta oikeuden käyttää sydänmerkkiä, jonka pitäisi olla jonkinlainen tae terveellisyydestä.
Sydänmerkki ei kuitenkaan tarkoita,että kyseinen tuote olisi täydellisen terveellinen vaihtoehto. Sydänmerkki osoittaa vain, että tuote tai ruoka-annos on terveyden kannalta omassa tuoteryhmässään se ”parempi” vaihtoehto.
—————————————
Kirjoitukseni lähde: Iltalehti 17.10.2019 otsikolla ” Suosituissa levitteissä kohuttua palmuöljyä, silti niissä on sydänmerkki – mistä on kysymys?”
Meillä sitten meni kymmeniä kiloja kirjoja kartonki/paperijätteeseen.
Vuosien ja vuosikymmenten aikana noita kirjoja vaan ollut ja tullut hyllymetreittäin täyteen,
Siispä; kannet irti ja kartonkiin, kannettomat paperikeräykseen.
Varmaan satakunta kiloa on nyt mennyt. Meillä kun sotakirjoja ei ole, sotahistoriallisia kovin vähän niitäkin.
Sinne menevät uusiokäyttöön.
En halua mitään kansakuntaa aliarvioida mutta kuitenkin.
Meillä oli eräänä kesäaamuna seuraavanlainen seurue; kaksi turkkilaista, yksi intialainen, yksi nigerialainen, yksi eestiläinen, yksi kreikkalainen, minä ainut suomalainen.
Väittelimme, minkämaalaisen sanaan uskaltaa edes vähintäkään luottaa. Molemmat turkkilaiset olivat sitä mieltä; älä nyt ainakaan turkkilaiseen luota. Kreikkalainen oli sitä mieltä, että riippuu asiasta, intialainen oli sitä mieltä, ettei se intialainenkaan aina luotettava ole. Mutta voi ollakkin. Nigerialainen naureskeli; ei ottanut kantaa.
Eestiläinen sanoi; kyllä hän ainakin luottaa suomalaiseen ja minä mainitsin samoin luottaisin eestiläiseenkin. Toisaalta, osin tilanteeseen riippuvainen.
Heikki kyllä henkilökohtaisesti tietää millaisesta palaverista oli kyse.
Mukana hindu, muslimeita, ortodoksi ja minä ei mitään; kaikille maistui brändi.
Tämmöiset miitingit muuten saattavat olla varsin hedelmällisiäkin ajatusten vaihtoja.
Nyt sitten Alma Aamulehtikin pyytää hyväksymään evästeet
jotta saavat hyödyntää esim mainonnan suuntausta jne.
– Onko hyväksi käyttäjälle?