Tampereen erikoisuuksia

Kaikenlaisia hintoja minä olen nähnyt mutta kyllä tämä Tampereen hinnoittelu ajaa tavan joonakset ja liitukat toiseen kaupunkiin vierailemaan. Onko tässä joku ”punaisten” lisä.

”Samalla alueella pysäköintisakko on nykyisin 60 euroa, joten 23 tunnin pysäköinti olisi tullut merkittävästi edullisemmaksi jättämällä pysäköintimaksu kokonaan maksamatta. Säästö olisi tuolloin ollut 28,99 euroa, mikäli autoon olisi tullut pysäköintisakko.” (Stara)

Joskus on silkkaa säästöä olla menemättä moisiin paikkoihin 🤣

 

Apua ilmastoahdistukseen?

Mikäli koet, että olet jo osasi tehnyt, kun olet vaihtanut lihan härkikseen, ym. vastaavaa. Kuitenkin viha kanssaeläjiäsi kohtaan kihisee päässäsi, koska muut eivät tee mitään, ehdotan sinulle ja muillekin, että voisitte vähällä vaivalla, ajattelemalla, tehdä isojakin asioita, joista olisi oikeasti hyötyäkin tälle maailmalle ja erityisesti ilmastolle.

Jalkakäytävillä säntäillessänne jalan, tai polkupyörällä, voisitte ottaa huomioon, että monikaan ei liikenteessä ole huvikseen, vaan hoitamassa elämälle tärkeitä tehtäviä.

Autot ja varsinkin autoilevat ovat suurimpia syntisiä saastuttajista, saati sitten lehmät, jotka röyhtäilevät ja piereskelevät!

Voisimme kuitenkin ehkä antaa synninpäästön niin autoilijoille, kuin maanviljelijöillekin, jotka sitä härkistä tuottavat ja karjaa hoitavat. Ilman omaa maataloutta joutuisimme tuottamaan kaiken syötävämme saastuttavasti kaukomailta.

Ilman autoja ja niitä ajavia kuljettajia marketteihin ei kulje rehua, eikä härkistä, koska sähköjunille ei ole raiteita niihin.

Suurin osa ihmisistä ovat pakotettuja käyttämään autoja elääkseen tässä armaassa Suur-Suomessamme.

Voisitteko kaikenväriset (mm. punaiset ja vihreät, yms.) ihmiset hyväksyä meidät tavallisenväriset kanssaeläjätkin yhteiskuntakelpoisiksi?

Jospa yrittäisimme ihan sovussa tulla toimeen keskenämme ja yrittäisimme luoda yhteiset säännöt, ettemme ärsyttäisi toisiamme ja toimillamme päästäisi ilmoja pihalle tästä yhteisestä pallostamme, jolla yhdessä pelaamme!

Jalankulkijan ei ole ihan pakko rynnätä suojatielle pysäyttämään autojonoa, vaan sen jonon voi antaa ihan rauhassa mennä ensin, koska, Huom! aina, kun auto pysäytetään ja jälleen kiihdytetään vauhtiin, siitä tulee valtava määrä enemmän saasteita, kuin, jos se kulkee tasaista nopeutta! Rekat ja linja-autot päästävät suuret saasteet juuri liikkeelle lähtiessään. Siispä, ei pysäytetä liikennettä vain sen tähden, koska ”minulla on oikeus!”

Mikäli jalankulkijana voisit seurata autoliikennettä aina, varsinkin ennen tien ylitystä ja huomaisit, että autojono on tulossa, et pysäyttäisikään sitä, vaan odottaisit ja menisit vasta sen jälkeen tien yli, voisit osaltasi auttaa ilmastotalkoissa paljon enemmän, kuin pavun syönnillä!

Esim. kahdenkymmenen sekunnin odotus viisitoista kertaa päivässä, tai viikossa, kuluttaa aikaasi viisi minuuttia! Mitähän tärkeämpää sinä aikana voisi tehdä? Pelastaa pallon?

Ihmisiä kulkee joka päivä valtavia määriä jalkaisin. He voisivat saada aikaan valtavat päästövähennykset aikaan ihan vain omalla käytöksellään! Maailman laajuisesti vaikutus olisi ehkä jopa ratkaiseva!?

Myös kouluissa voitaisiin lopettaa lasten pelottelu ilmaston muutoksella ja alkaa antaa opetusta liikennekäyttäytymiseen. Voisivat kulkea tiiviissä ryhmässä tien yli, eikä pitkissä jonoissa pyöräillen. He voisivat myös osata vähän odottaa kavereitaan, eikä yksitellen pysäytellä autoja.

Autoilevat voisivat myös osallistua näihin ”talkoisiin” samalla tavalla, siis ajattelemalla.

Voisi miettiä onko ihan pakko lähteä ruuhkauttamaan liikennettä juuri nyt, vai olisiko jonain muuna aikana vähemmän liikennettä.

Ajaessa voisi ajatella myös omaa ajamista ja mitä se vaikuttaa muiden kulkemiseen, olenko tien tukkona, ajanko liian lähellä toista, ärsyttääkö ajamiseni muita, aiheuttaako se turhia ohituksia? Nopeusmittarin luotettavuus kannattaa tarkistaa esim. ilmaisella sovelluksella, tai nopeusnäytöistä. Suurimmassa osasta autoja mittari näyttää enemmän, kuin todellinen nopeus on.
Auto kulkee pienemmällä kulutuksella, siis vähemmän saastuttaen tasaisella nopeudella, pintakaasulla. Kannattaa seurata edessä kulkevaa liikennettä mahdollisimman pitkälle, en tarkoita, että Vaasaan asti, vaan, että näet, mitä edessä tapahtuu ja voit omaa ajoasi rauhallisesti ja joustavasti ennakoiden ja moottorilla jarrutellen, turvavälit pitäen.

Moottorijarrutuksen aikana polttoaineen syöttö pysähtyy ja saasteet jäävät tulematta, kulutus vähenee ja tankkausväli harvenee. Maailman laajuisesti säästöt olisivat mittavat.

Tosin työllisyyttä nämä ohjeet eivät kohenna, koska autojen huollontarve vähenee.

Kirjoittelen tätä ihan vaan tyhjästä päästä, kansakoulupohjalta, kuten moni varmasti arvasikin, siis ilman, että päätäni olisi aivopesty.

Ihmettelen, kuinka puhdasaivoiset, täysipäiset kansanedustajat yms. viisaat saavat kulumaan satoja miljoonia euroja jahkailuun mm. hoitajamitoituksesta. Maailmahan on täynnä ihan sopivanmittaisia hoitajia, niinkuin oli aikoinaan, kun kaikki oli paremmin. Aiemmin oli itsestään selvää, että oma perhe hoiti vanhukset niin kauan, kuin mahdollista. Ne kymmenet ja sadat miljoonat voisi käyttää paremmin vaikkapa omaishoitajille ja valitsemamme eduskunnassa istuva joutilaisto voisi alkaa oikeisiin töihin.

Vastaavasti myös Tampereella varmaankin useita kouluja ja yliopistoja läpikäyneet tyhjäpäät ovat päättäneet päättää, että kaupungin rumin ja vihatuin rötiskö siirretään ja säilytetään, siirron ja säilyttämisen maksaa asukkaat, rannat on ihan pakko rakentaa täyteen ja puistot tuhota. Ratikka oli pakko rakentaa, vaikka sitä suurin osa kaupunkilaisista tuskin tulee käyttämään se kankeuden vuoksi. Monenkaan kotitalon läheltä se ei koskaan kulje. Kuitenkin kaikki siitä joutuvat maksamaan.

Siteeraan Saarnaajaa raamatusta: Kaikki on turhuutta ja iäti yhtäläistä.Myöskin pyrkimys viisauteen on tuulen tavoittelua.

Mitä järkeä on opiskella, jos oppineisuus vain tuhoaa?

Kysyn Sleeppareiden tapaan: Onko järkee, vai ei?

Nyt minua varmasti syytetään idealismista, mutta mielestäni kaikenlainen ahneus on järjetöntä, koska jokainen täältä lähtee ajallaan, eikä kukaan saa mitään mukaansa!

Pakkoyrittäjyys.

Aloitin yritystoimintani 80-luvun loppupuolella. Oli tarjolla rahaa, valuuttalainoja, yrittäjiksi aikoville miltei tyrkytettiin rahaa.

Toimintani aloitin 20 000:- limiitillä yritykseni pankkitilillä, toki lainaa jouduin muutaman kymppitonnin ottamaan kuorma-auton hankintaan yms. Osamaksua en edes harkinnut.

Sitten 90-luvun lama, valuuttalainat osoittautuivat loukuksi. Monet yritykset eivät huomioineet lamamahdollisuutta. Ostettiin hienoja autoja, ulkomaanmatkoja, hulppeita yritystiloja, … velaksi.

Yritykset joutuivat tarkastelemaan uudestaan toimintaansa, irtisanomaan väkeä, sekä suorastaan pakottivat irtisanomiaan ihmisiä yrittäjiksi ja lupautuivat ostamaan tuotteita/palveluita. Yritykset, suuretkin säästivät huomattavasti kun vain ostivat yrittäjiltä aina tarpeen mukaan. Työntekijöiden palkkaaminen koettiin kalliiksi. Vuokratyövoimayritykset alkoivat tuoda halpahintaista työvoimaa eri aloille; haluttiin halpatyövoimaa.

Pienyrityksiä (yhden asiakkaan omaavia) kaatui vain muutaman vuoden sisään. Oltiin liian optimistisia yritystoiminnan suhteen.

Sitten tulivat ”vippaskonstit”, mm yrityksen siirto Eestiin, sitä mainostettiin taikasanaksi. Siihen vipuun menin itsekkin; onneksi tajusin realiteetit, suhteutin raamit yrityksen suorituskyvyn mukaan, en yli-investoinut.

Vajaat kaksi vuotta riitti etelä naapurissa, muutin yritykseni takaisin Suomeen, tein pieniä tarkistuksia toimintaan ja laman yli päästiin vaurioitta.

Kun nyt katselee työelämää tänä päivänä; ilmassa on selkeästi sitä aistittavissa, että ns pakkoyrittäjyys nostaa taas päätään näin kolmenkymmenen vuoden jälkeen.

Yt-neuvotteluja uutisoidaan jatkuvasti, näin täällä meidänkin seudullamme. Eilen muuten tuosta pakkoyrittäjyydestä uutisoitiin valtakunnan uutisissa ihan 90-luvun malliin.

No, hyvähän minun on katsastella kun yrittäjätaipaleellani en ”kuuseen kurkoitellut”, maksoin maksuni, verot ml, en kikkaillut, ei tosin liikevaihtokaan aina niin kaksinen ollut, saatikka tulos mutta toimeen tultiin.

Kansalaistoiminnalla on merkitystä

 

 

Jyväskylän kaupunki on päättänyt perua vesihuollon yksityistämishankkeen, hyvä niin. Jyväskylässä ainakin SKP: n entinen varapuheenjohtaja Miguel Lópes järjesti mielenilmauksia ja sai näin asialle julkisuutta.

 

Myös veden yksityistämistä vastustava adressi keräsi päivässä 50 000 allekirjoittajaa ja koko ajan niitä tulee lisää. Kansanedustajat ovat heränneet asialle ja ulostuloillaan, vaatien kansallisomaisuuden säilyttämistä julkisella vallalla.

 

Vaan mitä olisi tapahtunut jos hanketta olisi viety kaikessa hiljaisuudessa valtuuston päätettäväksi? Niin monia asioita yhteiskunnassamme on nuijittu läpi, ilman, että kansalaisilla tai edes valtuutetuilla on ollut tarkkaa tietoa mihin milloinkin on ryhdytty.

 

Kansalaistoiminnasta puhutaan usein kaksinaamaisesti. Varsinkin porvaripuolueissa kauniisti kehutaan kansalaisten aktiivisuutta, mutta toisessa yhteydessä painotetaan demokratiaamme, kuinka vaaleilla valitut kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut edustavat kansaa ja kuntalaisia. Pulinat pois, äänestäjät eli kansa on puhunut.

 

Vasemmistolaisessa työväenliikkeessä on kautta historian nähty joukkotoiminta ja kansalaisjärjestöt itsestään selvinä vaikutuskanavina, joiden kautta ihmiset ovat voineet ilmaista mielipiteitään. Vasemmistossa parlamentarismi ja joukkotoiminta ovat kulkeneet käsi kädessä ja tukeneet toisiaan. On voitu hyvällä syyllä puhua kansandemokratiasta.

 

Tämä on ollut myös tärkeä ohjenuora omalle toiminnalleni Kyykystä ylös yhteislistan valtuutettuna Kihniössä. On ollut upeaa työskennellä kuntalaisten keskuudessa. Jututtaa heitä, kuulla heitä ja vaihtaa ajatuksia sekä saada selustatukea valtuustotyöskentelyyn. Kuntalaiset ovat kiitettävästi avautuneet ja kertoneet huolistaan ja kritisoineetkin päättäjiämme. Se jos mikä on ensiarvoisen tärkeää, ilman kuntalaisten tuntoja ja ajatuksia, kuilu päättäjiin voi entisestään syventyä.

 

Keskusteluyhteys on ollut siksikin tärkeää, että olen myös voinut rehellisesti kertoa siitä yksimielisestä tahdosta valtuutettujen kesken, kun kyseessä on ollut ja tulee olemaan Kihniön kunnan tulevaisuus. Väitän keskustelujen hälventäneen kuntalaisten ennakkoluuloja päättäjiämme kohtaan.

 

Myös Kihniössä vesihuollon yhtiöittäminen on ajankohtainen tänä vuonna. Jo nyt kuntalaisten keskuudesta on otettu yhteyttä minuun, käyty ajatustenvaihtoa sosiaalisessa mediassa, mikä on erinomainen asia. Kun selvitys vesihuollosta aikanaan saadaan, siitä on käytävä perinpohjainen selvitys, jossa kuntalaisten kuuleminen on ehdoton edellytys ratkaisusta päätettäessä.

 

Hallituksella on edessään niin sote – kuin sotu uudistukset. Ne tulevat koskettamaan kuntia monin eri tavoin. Toivon ja luotan, että noissa mitä suurimmassa määrin ihmisiä koskettavissa asioissa syntyisi erilaisia kansalaisista koostuvia yhteisöjä, joissa eri keinoin tuotaisiin esille ihmisten mielipiteitä ja ehdotuksia, jotka hallitus ottaisi/ottaa vakavasti.

 

Tehdään yhteiskunnastamme lopultakin kansalaisyhteiskunta jossa ihmisillä on vaikutuskanavansa myös vaalien välillä – unohtamatta vuoropuheluja meidän päättäjien kanssa.

 

Hannu Tiainen: Kyykystä ylös yhteislistan valtuutettu

Kihniö

Jälkipolvi perii pelkkiä laskuja

Kuten on uutisoitu niin todellisuushan on se että asuntojen arvo romahtaa tulevaisuudessa lähes kaikkialla Suomessa. Jälkipolvet tulevat perimään ei mitään, korkeintaan laskuja.

Yli 10 asuntoa Lahdesta omistava Markus kertoo suoraan hintojen laskusta: moni eläkevuosille rahaa odottava pettyy pahasti https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006402418.html

 

Vanhan kertausta

” blogistien, jopa henkilöön menevä nimittely, on aivan liian yleistä, osalle jopa sallittua.”

Yllä oleva lause on lainaus eräältä blogilta. On siis aika jälleen puuttua asiaan ja oikoa vääriä käsityksiä. Täällä ei todellakaan suosita ketään erikseen eikä yhdessä. Joskus saattaa näyttää ja tuntua siltä, koska kuten ennenkin on sanottu, niin kaikki on inhimillistä vikoineen ja puutteineen.

Hyvä keino nimittelyn ja kaiken muunkin sopimattoman välttämiseksi, on jokaisen omassa käytöksessä. Itse kukin voisi ajatella ja miettiä mikä on sopimatonta ja poistamisen arvoista.

Kaikki julkaistut blogit pyritään tarkastamaan, mutta joskus se on täysin mahdoton tehtävä. En halua mainita, että edelleen kaikki tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta, kaikille se on selvää sanomattakin.

JK. Mikä saamari tähän editoriin on tullut, kun se on ihan omituinen ja teksti on niin pientä, kuin kärpänen on ruudulla juossut.

Sotavankien pako Muurmannin ratatyömaalta.

Olen viimeisen parin kuukauden ajan lueskellut tri Matti Lacmanin kolmea historiantutkimusta, ajoittuen Itävalta-Unkarin ja keisarin saksan I maailmansodan aikaisiin sotavankien pakoihin Muurmannilta ja vähän muualtakin Veäjältä Kainuun kautta Ruotsiin. Jatkossa luin valtavan teoksen; Suomen vai Saksan puolesta. Teos käsittelee jääkärien taustoja ja aikaa Saksassa, sekä sisällissodan jälkeistä aikaa, Villi itä, taas käsittelee heimosotia, vapaajoukkoja ja balttian maiden itsenäisyystaisteluja, sekä suomalaisten osallisuutta niihin.

Kaikki nämä teokset käsittelevät jääkäreiden vähän tuntemattomampaakin aikaa itsenäisyyshankkeistamme, sisällissodasta mutta nykypäivän tutkimusten valossa.

Asioita ei käsitellä aikalaiskertomuksina, siloiteltuina voittajan historiankirjoituksina, eikä minään ”sankarikertomuksina”.

Tuo I maailmansodan aika käsittelee ns etappimiesten toimintaa Muurmanin sotavankien auttamiseksi Kainuun läpi Ruotsiin.

Samalla valaistaan muun muassa merkittävän kainuulaisen, jääkäriaktivistin ja etappimiehen, Juho Heikkisen (Hallan Ukko), elämää ja merkittäviä toimia itsenäisyysajatuksemme edistämiseksi ja jopa taloudelliseksi auttajaksi, vaikka asuikin Hallan tilalla Hyrynsalmella vuokraviljelijänä. Maalaisliiton kansanedustajakin oli kahteen kertaan.

Tuo kirjan kuvaama ajanjakso aina itsenäisyyteemme asti sisältää koillismaan ja Oulun-seudun monenkirjavaa elämää. Salakuljettajia, etappimiehiä, poromiehiä, jääkäriaktivisteja, huijareita, venäläisiä virkamiehiä, ts koko elämän kirjo. Kaikkia noita sisältyi mm itsenäisyysaktivisteihinkin.

Tämän kirjan tapahtumat ikään kuin loppuvat sisällissotamme päättymiseen ja rauhansopimukseen. Saattaapa muuten olla, että monelle on uusi asia se, että myös Saksa pakotti Suomen allekirjoittamaan Suomen ja Saksan välisen rauhansopimuksen, huolimatta siitä, ettei sotatilaa ko maiden välillä edes ollut. Saksa halusi tehdä Suomesta eräänlaisen saksalaisen provinssin, satelliitin.

Ken haluaa saada selkoa noista runsaan sadan vuoden takaisten aikojen historiasta; suosittelisin näitä tri Lacmanin teoksia, ei tarvitsisi uskoa kaikenlaisia sotakirjoja, elämänkertomuksia ja sopivasti kiillotettuja aikalaisteoksia.

Kuva; Agricola.

 

 

VÄLITYSTILI

Olen tässä pohtinut eloni järjettömyyttä, kun eläkkeeni ei tahdo riittää kuin kahdeksi viikoksi ja sitten olen toiset kaksiviikkoa kuukaudesta nälässä ellen vippaa kavereilta. Nyt teen asialle sen että otan käyttöön välitystilin: Se tarkoittaa sitä että saan tililleni vain tietyn rahasumman päivässä kattaen 30 päivää. Toisin sanoen rahani tulevat riittämään koko kuukaudeksi, mutta niukasti pitää elää ja tehdä valintoja: Loppuu kaljottelu ja nykyinen tupakanpolttoni pitää vähentää puoleen.

19.2. minulla on varattu aika etuuskäsittelijälle tuossa asiassa ja laitetaan pyörät pyörimään. Tämä siksi koska minulta loppui vaihtoehdot.

Kielipolitiikan viikkokatsaus

Kulunut viikko oli varsin mielenkiintoinen kielipolitiikan näkökulmasta.

Yleisradio uutisoi näyttävästi Suomen kieltenopettajien ammattiyhdistysliikkeen puheenjohtajan haastattelun, jossa ties monennenko kerran valitettiin koululaisten ja opiskelijoiden kielivalintojen suppeutta.

Syylliseksi mediassa esitetään usein ”englannin kielen ylivaltaa”, mutta ongelman todellista syytä ei uskalleta sanoa ääneen.

Kielivalintojen suurin este on ruotsin kielen ylivalta. Ruotsin kieli on nimittäin ainoa pakollinen kieli alakoulusta yliopistoon. Pakko on absoluuttinen.

Pakkoruotsia on totuttu pitämään koululaisten ja opiskelijoiden kokemana pakkona, mutta se on laajempi rakenteellinen ongelma.

Myös kunnilla on pakkoruotsi. Kuntien pakkoruotsi tarkoittaa sitä, että valtio vaatii kuntia järjestämään ruotsin opintoja ja pakottamaan koululaiset ruotsin tunneille. Ilman valtion asettamaa pakkoa kunnat voisivat tarjota sellaisia kieliä, joita kuntalaiset haluavat opiskella.

Tampere on eräänlainen edelläkävijä kieliopintojen järjestämisessä. Varsin moni oppilas valitsee jonkin muun A-kielen englannin lisäksi.

Tampere on sikälikin mielenkiintoinen kaupunki, että tamperelaisten tekemien kielivalintojen pohjalta voidaan epäsuorasti päätellä, mitkä kielet ovat aidosti suosittuja ja kiinnostavia.

Englannin valitsi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi 2/3 ekaluokkalaisista, saksan kielen 18 %,ranskaa ja espanjaakin valittiin jonkin verran.

Kaikkein mielenkiintoisin oli ruotsin kielen suosio. Vain 0,3 % valitsi ruotsin ensimmäiseksi vaihtoehdoksi A1-kielen valinnassa.

99,7 % tamperelaisista ekaluokkalaisista ei siis valinnut ruotsia, vaikka kunta ruotsia tarjosi yhtenä vaihtoehtona seitsemän kielen joukossa.

Onko ruotsin suosio siis vain 0,3% Tampereella?

Helmikuussa on vielä tulossa vapaaehtoisen A2-kielen valinta, joten vasta näiden valintojen jälkeen voidaan arvioida, mikä ruotsin kielen todellinen suosio on. Koko Suomessa pitkän A-ruotsin on omasta tahdostaan valinnut vajaat 10% kaikista koululaisista. Ruotsista aidosti kiinnostuneita lienee siis noin 10% koululaisista.

Tämä on hyvä pitää mielessä,kun hallitus suunnittelee kaikille pakollisten ruotsin tuntien määrän lisäämistä peruskoulussa.

Ruotsin kielen todellinen suosio voidaan mitata ainoastaan muuttamalla ruotsin kieli vapaasti valittavaksi. Vasta silloin nähdään lopullinen suosio,

Mikä on blogistien arvio ruotsin kielen todellisesta suosiosta?

Onko se 10, 20 vai 50%, jos jokaisen on pakko lukea kahta kieltä äidinkielen lisäksi ja kielen saa kaikissa oloissa valita vapaasti seitsemän eri kielen joukosta? Nyt englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, kiina, ruotsi

HUOM: Otetaan oletusarvoksi se, että mimimiryhmäkokoja ei ole eli opetusta voidaan järjestää jopa yhdelle kielen valinneelle oppilaalle.

Mikä olisi kielivalintojen lopputulema?  Prosentteina yläasteen 7-luokan oppilaista?

Oma arvio: Englanti 100%, saksa 25%, espanja 25%, ranska 15%, venäjä 10%, ruotsi 15% kiina 5%, vapautetut 5%. Kyseessä siis A1-, A2 ja B1-laajuudet.

Viikon muita tapahtumia: Tutkiva ryhmämme jatkoi ruotsin kielen pakollisuuden kannattajien haastatteluja. Tuloksista tiedotamme myöhemmin. Olemme käynnistäneet tutkimusprojektin, jonka tarkoituksena on ymmärtää, miksi joku kannattaa ruotsin kielen pakollisuutta, vaikka valinnanvapaus ei estä ketään lukemasta ruotsia valinnaisena kielenä.

Saamelaisten kansallispäivää vietettiin 6.2. Saamelaisten osalta ongelmat ovat huomattavasti laajempia kuin pelkkä kielikysymys,

Poliitikot päättävät sekä suomalaisten että saamelaisten päiden yli meidän asioistamme, kuuntelematta ja huomioimatta meidän mielipiteitämme .
Saamelaisten osalta tämä koskee useita aihealueita, suomenkielisten osalta kielipolitiikkaa ja kielikoulutuspolitiikkaa.

Meidän mielipiteitämme ei kuunnella eikä meidän etuamme huomioida.

Piristävä poikkeus tosin oli perussuomalaisten toissa viikolla julkaisema kulttuuripoliittinen ohjelma, joka korosti suomen kielen asemaa.

Toivottavasti muutkin puolueet tästä esimerkistä rohkaistuneina ottavat suomen kielen asian ajettavakseen. Tähän asti muiden puolueiden ohjelmat ovat keskittyneet ruotsin kielen aseman varjelemiseen.

 

 

 

 

Vanhemman väestön osan huolen pito

Eipä sitä ole ollut vaikka taitaa jopa laki siitä sanoa jotain jäin vuonna 2013 leskeksi mutta eipä minulta ole kukaan kysynyt mitenkä tulet toimeen

Taikka mitenkä jaksat hoidella talouttasi johtunee siitä olen mies ja katsotaan kyllä se pärjää

Asiahan ei aina ole lainkaan noin vaan miehellä on hyvinkin sellasia asioita joita hän ei hallitse

No itselläni ei näitä  hankaluuksia ollut vaan se meni samaa rataa kun ennen vaimon kuolemaa

Olin tehnyt vuosia meille ruuat ja siivonnut asunnon ettei ne ollut mistään kohtaa uutta

Nyt kun vielä keksin että kerran viikossa tuotan  kaupan autolla  minulle viikon ruuan kotiin

Maksaa muutaman euron ja minun ei tarvitse itse kantaa koska ne tuodaan kotiin voin hakea kevyet tuotteet itse

Lähikauppaan on n yksi kilometri yhteen suuntan pari kilometriä siinä on kävelyä

Mutta kaiken painavan tuotan kaupan  palvelulla suoraan kotiin

Mutta vois olla sellanen instituutio joka vois kysyä meiltä ikääntyneiltä onko kaikki hyvin ei luulis maksavan paljon korkeintaan vaivan

Lapsiani en rasita se kun ei heille kyllä kuulu lainkaan kyllä lapset saa elää omaa elämäänsä kyllä ne mun luona käy ja viestit pelaa

Mutta noin ne menee silloin kun on mies leski mitä siltä kyselee sehän on mies seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast