Kari Enqvist kirjoittaa kerrankin asiaa tieteestä, ja vielä YLEssä!

Kari Enqvistin kolumni: Yritykset innovoikaa ihan itse älkääkä mankuko yliopistoja talkoisiin

Elinkeinoelämä haluaa yliopistolta lisää innovaatiopanostuksia. Miksei se itse sijoita johtajien ylisuuria kannustuspalkkioita tutkimukseen, kysyy Kari Enqvist.

Kari Enqvist

Mitä ja millainen eläin on yliopisto? Mikä on sen tarkoitus ja keitä varten se on olemassa? Mitä hyötyä siitä on?

Tällaisia kyselevät säännöllisin välein poliitikot, elinkeinoelämän edusta- jat ja somekansa. Ja usein närkästyneellä äänensävyllä, jonka tarkoituk- sena on viestiä, ettei yliopistoista ole tarpeeksi hyötyä kenellekään heistä.

Nykymaailma on monimutkainen. Poliitikot joutuvat kamppailemaan vaikeiden, toisiinsa lomittuneiden ongelmien kanssa. Jokainen heistä uskoo tietävänsä, miten asiat tulee hoitaa. Koska kovin harva jakaa heidän uskonsa, he haluavat mielipiteilleen yliopistollisen sertifikaatin.

Poliitikot kyllä puhuvat kauniisti tutkimustiedon tarpeesta päätösten avittamiseksi. Tuota tietoa myös tarjotaan heille. Mutta kun se osoit- tautuu heidän omien uskomustensa vastaiseksi, poliitikot pyyhkäisevät syrjään yhdellä luudanvedolla nämä kaiken maailman dosentit.

Tässä he kanavoivat äänestäjäkuntaansa. Somen totuudenjälkeisessä huumassa se lyttää yliopistoväen pelleiksi ja verorahoja imeviksi iilima- doiksi. Pääosin siksi, että tutkijat kehtaavat väittää someväen yksin- kertaisiksi tietämiä totuuksia monimutkaisiksi ja monisävyisiksi. Että esimerkiksi kaikki Suomen ongelmat eivät ratkea eurosta eroamalla.

Elinkeinoelämä katsoo yliopistoa omien suodattamiensa läpi. Niitä on kahdenlaisia: debet ja kredit.Sen puheenvuorot tuntuvat joskus kantau- tuvan kaukaiselta planeetalta, jonne yliopisto erottuu vain himmeänä pisteenä.

Hyvä esimerkki on äskettäinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen

Heidän iskusanansa olivat innovointi ja kaupallistaminen.Sitä on yliopis- toissa kuulemma liian vähän. Parhaaseen stand up -komiikan tyyliin he ehdottivat jopa lisäämään tutkijoiden työpäivään muutaman kaupallistamiseen korvamerkityn lisäminuutin.

Kun he väittävät, että kaupallistamisen ja tutkimuksen edistäminen rinta rinnan parantaisi tieteen laatua, he eivät Narniastaan käsin kykene näkemään, millainen eläin yliopisto on.

Einstein tosin hankki aikoinaan patentin tietyntyyppiselle jääkaapil- le. Sillä ei kuitenkaan ollut mitään annettavaa suhteellisuusteorialle. Pientä marginaalia lukuunottamatta kaupallistamisella ei ole mitään merkitystä tieteen kehitykselle.

Yliopistojen historia on lähes tuhatvuotinen. Euroopan vanhin, Bolog- nan yliopisto, perustettiin vuonna 1088 vapaan opetuksen ja tutki- muksen tyyssijaksi. Nämä kaksi asiaa ovat moottori, joka yliopistoja pitää edelleen käynnissä. Kaikki muu on oheisvahinkoa.

Henkensä pitimiksi nämä professorit joutuisivat kolmen kuu- kauden ajan  kehittelemään uusia, Kiinaan kaupusteltavia muovihärpäkkeitä

Ja näin on kaikkialla maailmassa, kun puhe on huippuyliopistoista. Kun ETLAn kirjoituksessa todetaan amerikkalaisyliopistojen professoreille maksettavan palkkaa vain yhdeksältä kuukaudelta, se ei suinkaan tarkoita, että henkensä pitimiksi nämä professorit joutuisivat kolmen kuukauden ajan kehittelemään uusia, Kiinaan kaupusteltavia muovihärpäkkeitä.

Ei: jo heidän yhdeksän kuukauden palkkansa on paljon suurempi kuin suo-malaisprofessorin vuosipalkka. Tarkoituksena on kannustaa heitä hankki- maan lisärahoitusta omaan tutkimukseensa ja samalla korottaa omia palkkojaan entisestään.

Jopa opetus on tutkimukselle alisteista.Kun nuoret unelmoivat yliopis- tourasta, he unelmoivat tutkimustyöstä. Tämän parhaimmiston varassa lepää yliopiston tuhatvuotinen brändi. He tuottavat aikanaan sen immateriaalisen hyödyn, jota nimitetään sivistykseksi ja kulttuuriksi ja joka on yliopiston perimmäinen tarkoitus.

Miksi se mankuu yliopistoja talkoisiin, jotka kaiken järjen mukaan kuuluvat sille itselleen

Eivät heitä vedä epäkiitolliselle ja usein huonosti palkatulle urapolulle haaveet innovoinnista ja kaupallistamisesta. Niitä varten meillä on kapitalismiksi kutsuttu talousjärjestelmä.

Miksi siis kapitalismin nimiin vannova elinkeinoelämä ei itse satsaa enemmän rahaa innovointiin? Miksi se mankuu yliopistoja talkoisiin, jotka kaiken järjen mukaan kuuluvat sille itselleen? Miksi se ei sijoita johtajiensa ylisuuria ja usein ansaitsemattomia kannustuspalkkioita tutkimukseen? Siellä nekin rahat tuottaisivat enemmän lisäarvoa omistajille.

Kun yliopistoja yritetään muokata yritysten ilmaisiksi tutkimusosastoik- si, haluaisin muistuttaa elinkeinoelämää: olemme jo antaneet teille sähkön. Se on modernin maailman sydänveri ja sen elinehto. Sitä ilman teidän pytinkinne eivät olisi olemassa.

Sähkö ei tule noin vain töpselistä vaan se on pitänyt löytää perustutki- muksella, johon ei liittynyt innovointia, kaupallistamista tai mitään muutakaan konsulttijargonia. Sähköstä olette meille vieläkin velkaa.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokir- jailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Ylen poliittinen ideologia loistaa jälleen

http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201709252200416063_vd.shtml?ref=juurinyt_desktop

”Yleisradion illan MOT-ohjelma on otsikoitu ”Mannerheimin kotinatsiksi”. Otsikointi on herättänyt ärtymystä muutamissa historioitsijoissa ja kirjan kustantajassa.”

Ei yllätä, että Kai Byman ja Ville Vilén puolustelevat ideologista asennettaan.
Ylessä edelleenkin jyllää tietynlainen poliittinen ideologia suurista puhdistusselityksistä huolimatta.

Huomiota turvapaikanhakuprosessiin????????

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709252200415767_u0.shtml

Eduskuntatalolla itseään puukottaneet olivat parikymppisiä turvapaikanhakijoita – ”halusivat kiinnittää huomiota turvapaikanhakuprosessiin”

Kansalaisuutta ei kerrota, vammoista ei kerrota (= vaaraton pikku tuikkaus puukon kärjellä), mitään muutakaan ei kerrota…

Joko olivat saaneet kielteisen päätöksen tai sitten Kela-goldia ei annettu tarpeeksi nopeasti ja palvelut olivat ”ala-arvoisia” arvon ylhäisyyksille.

Olisiko heille pitänyt heti ahtaa kaikki, mitä pyytävät?

Ilmeisesti nämä elintasoturvikset eivät todellakaan suostu tajuamaan, että asioiden käsittely vaatii aikansa kaikilla ja kaikille ei ilmaista elatusta tulla antamaan.

Mikään ei estä palaamasta takaisin itse.

Husu ei ole totuus, vaikka niin tuntuu luulevan

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709242200414268_u0.shtml

”Ympärileikkausraportin kirjoittaja Ujuni Ahmed pahastui Husu Husseinin kommentista: ”kuulosti silpomisen kokeneiden vähättelyltä””

”Somaliasta kotoisin oleva Helsingin kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein (sd) kommentoi Iltalehdelle raportin johtopäätöksiä somaliyhteisön osalta. Hussein sanoi, ettei ole ollut mitään näyttöä siitä, että Suomessa olisi tehty ainoatakaan silpomistoimenpidettä.”

Jos Husu ei asiasta tiedä, se ei tarkoita, että asia ei olisi totta.

Husun aiemmista kommenteista päätellen saattaa kyse olla enemmänkin siitä, että Husu kieltää asian, koska se antaa somalialaisistakin ikävän kuvan.

Tulenteko tulisijaan.

Olemme nyt jo vuosia ihmetelleetkin ehkä näitä Motivan DI-tyyppejä, jotka väittävät, että tuli pitää sytyttää puupinon päältä???

Jokainen, joka tätä päivittäin tekee kyllä ymmärtää, että sytyt ladotaan puupetin päälle, sytytetään ja tehdään väljä puuristikko siihen ympärille. Asia, mikä ei tosiaankaan vaadi DI-tutkintoa; arkipäivää ja käytännön kokemusta.

Tuli, syttyäkseen  vaatii runsaasti happea mutta alta ei saa tulla kylmää (uunin pohja/arina), siksi se puupeti.

Näille DI-tyypeille ei kyllä koskaan onnistuisi tulenteko talvihangelle ranteen paksuisista jäisistä koivunpätkistä. Minä olen tuon sadat kerrat tehnyt.

Puupeti, sitten ns tulkuset, syttyaines ja sitten tehdään kalikoista ilmava ristikko ja kyllä syttyy (minulla aina oli tervaskalikka koirareessäni, rekipussissa) paljon niitä syttyjä ei tarvita.

Tein kerran pinotulen n 2m pitkästä maapuusta; kesän aikainen tuulenkaato koivu ja oli helmikuu. Puun paksuus oli n 30-40cm. Sanoin eräopasopiskelijoille, että tässä keitän viiden aikaan aamulla aamusaikkani ja niin teinkin. Märkä puukin palaa kun osaa.

Suomen hallitus pysyy Merkelin kainalossa

Suomi on aina ollut riippuvainen jostain suurvallasta. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomi oli Neuvostoliiton kainalossa. Maailmalla alettiin puhua ”suomettumisesta”, joka tarkoitti, että Suomen oli kaikissa toimissaan otettava huomioon Neuvostoliiton kanta.

Nyt me olemme Merkelin kainalossa, joka tarkoittaa, että meidän on oltava myötämielisiä kaikelle mitä Saksa tekee mm. EU-politiikassaan. Olemme siis edelleenkin ”suomettuneita” niin kauan, kun meillä ei ole ihan ikiomaa ulkopolitiikkaa. Suomen hallitus on luovuttanut merkittävän osan itsenäisyydestämme nyt Saksalle, joka määrää mitä meidän on kulloinkin tehtävä.

Merkel kärsi Saksan vaaleissa kirveleviä tappioita. Oma kannatus putosi roimasti ja Saksan parlamenttiin tuli maahanmuuttovastainen uusi ryhmä, jota on jo Suomessakin luonnehdittu natseiksi. Aika näyttää, mitä se uusi ryhmä alkaa ajaa Saksan parlamentissa.

Maahanmuutto on suuri ongelma kaikkialla Euroopassa. Ensinnäkin se maksaa paljon ja veronmaksajat alkavat vaatia muutosta asiaan. Toiseksi se aiheuttaa paljon levottomuutta, pelkoja ja turvattomuutta kantaväestön keskuudessa. Aina on oltava valppaana missä taas räjähtää. Näinhän ei voi jatkua. On saatava aikaan muutos. Muutosta ajavat menestyvät nyt vaaleissa hyvin, sen näytti Saksankin vaalit.

On yleisesti tunnettua, että vain kriisien kautta voidaan tehdä suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Nyt on saatu Eurooppaan kriisien kriisi massamaahanmuuton aiheuttanut kriisi. Nyt tämän kriisin varjossa aikovat EU:n federalistit (liittovaltion kannattajat) tehdä läpimurron kohti liittovaltiota. Se suuri muutos, joka nyt on edessä on se, että kaikki euromaiden rahat ja velat pannaan yhteen, jota rahastoa ryhtyy pyörittämään EU:n valtiovarainministeri (huom. uusi virka). Asiasta on jo aiesopimus Saksan ja Ranskan kesken. Kun mukana on Saksa, niin automaattisesti mukana on myös Suomi.

Raharikkaat ja heidän poliittiset lakeijansa vie ja kansat vikisee.

Oikeistopopulistit, äärioikeisto, fasistit – mitä vielä

Politiikan kieli on täynnä häväistystä, mollausta ja vähättelyä.  Poliittiset vastustajat ovat kehittäneet poliittisen slangin, jolla voi loukata vastustajia tarpeen tullen.

Nyt on Saksassa tullut tarve kaivaa esiin kaikki inhottavimmat nimitykset  ja leimakirveet puolueesta, joka oli Saksan vaalien suurin voittaja. Puolue, joka menestyi Saksan vaaleissa hyvin ei puhunut vaalikampanjassaan juurikaan muusta, kuin vastusti Saksan noudattamaa maahanmuuttopolitiikkaaa. Kuullostaako tutulta. Samanlaisia puolueita on jokaisessa EU:n jäsenmaassa, koska maahanmuutto on aikamme suuri tragedia koko Euroopassa. Sitä ei ole pystynyt hoitamaan EU eikä yksikään jäsenmaa. Ja kansalaiset ovat kärmeissään, kun maahanmuutto uhkaa viedä tuhkatkin pesästä ja äänestävät puolueita, jotka lupaavat tehdä jotain asialle.

Ei siinä kukaan kysele oletteko oikeistopopulisteja tai äärioikeisolaisia. Käytännön politiikka ratkaisee. Mutta vastustajilla on aina haukkumanimi varastossa ja leimakirves repussaan, jolla voi leimata vastustajan hylkiöksi.

Näin on muuten Suomessakin, joka nähdään nyt, kun Perussuomalaiset valitsivat presidenttiehdokkaakseen Laura Huhtasaaren, joka on EU- ja maahanmuuttokriittinen. Pian viuhuu taas leimakirveet ja haukkumasanat.

Valtakunnan narri Jari Tervo jo aloitti ja kaljanhuuruisessa päässä syntyy nopeasti uusia häväistyssanoja.

Mikä ajaa demareita ulkomaalaisten oikeuksien holtittomaan ajamiseen?

https://www.aamulehti.fi/uutiset/sdpn-pilvi-torsti-jatti-lakialoitteen-presidentin-syntyperavaatimuksen-poistamisesta-perustuslaista-200404343

”Torstin mukaan syntyperäisyyden vaatiminen rajoittaa isoa osaa ei-syntyperäisiä suomalaisia asettumasta ehdolle Suomen presidentinvaaleissa.”

Entä sitten?

Sama vaatimus on aika monessa maassa, joten miksi Suomen pitäisi luopua siitä muualta tulleiden hyysäämiseksi?