Työ on jotenkin tutun tuntuinen sana, mahdoin kuulla sen taannoin Kuopion torilla.

Sitä olen vähän tykönäni aina joskus aika ajoin miettinyt, että kuinkahan pitkään ne yhä pienemmät kansanryhmät suostuvat vielä otsansa hiessä elättämään yhä suurempaa joukkoa niitä, joiden palkanmaksajana toimii  Kela.

Onhan tässä nyt jokin paradoksi, kun suomessa on työvoimapula, vaikka täällä työttömiä laskutavasta riippuen on siinä 3-450000  ja silti eräät tahot haluavat vielä heidänkin päälle raijata tänne sadoin tuhansin lisää matalapalkkaisia, joiden palkasta puolet on Kelan kontolla.

Nyt kun valtion rahakirstu huutaa ei oota ja Orpo puhuu ja myöskin presidentti siitä, että ei suomi voi olla oleskelu yhteiskunta, niin johan vasemmalta alkoi kuulua älä mölöä, kuinka köyhiä laitetaan kyykkyyn.

Suomalainen hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän, kun meillä  ihmisten toimeentulo ei ole riippuvainen siitä, onko hän työssä tai työvoiman ulkopuolella.  Toki osa ihmisistä jotka haluaisivat työtä tehdä ja jotka syystä tai toisesta ei siihen kykene, niin heitä tulee auttaa.

Nyt suuri osa työttömistä kokee, että ei kannata itseään rasittaa työllä, kun saman elintason, paremmankin saa Kelan luukulta tikkuakaan ristiin laittamatta.

En sitten tiedä, mutta kokeiltaisiinko välillä keppiä porkkanan asemasta, sillä eihän työnteon tulisi olla vaihtoehto vaan oikeus ja jos kansanterveydestä ollaan huolissaan, niin  parasta sosiaaliturvaa on kuitenkin työ, joka  ennalta ehkäisee monelta, oleskeluyhteiskunnan henkiseltä elintaso sairaudelta.

Jos työ ei mene työttömän luo, niin työttömän pitää lähteä työn luo, ei tämä ole mitään tähtitiedettä.  Tietenkin jos halutaan jatkaa oleskeluyhteiskuntana, niin valmistautukaa jatkossakin tekemään yhä kovemmin työtä, sillä oleskelijoiden joukko kasvaa lainsäätäjien hellässä suojeluksessa, joten lopettakaa ruikutus.

 

 

Jääurheilukisat ovat katastrofi Tampereelle

Kauppa käy ja rahaa tulee? Tai sitten ei, toteaa Yle. Juttu vahvistaa sen mitä jo tiesimme: pääosa faneista ei viihdy ja kuluta palveluita, vaan lähinnä estävät liiketoimintaa. Pimeän viinan tai huumeiden vaikutuksen alaisena rettelöinti ei varsinaisesti rikasta mansesteriamme.

Kokonaislaskut puuttuvat

Viime vuonna esitettiin, miten paljon rahaa Tampere ”sai” järjestettyään jättiurheilukisat. Se perustui erinäisiin arvioihin, mutta siinä oli laskettu vain tulot – ei menoja. Sitäkään ei oltu laskettu paljonko tuloista itse asiassa tuli lopulta Tampereelle, tai edes Pirkanmaalle tai Suomeen. Ainoastaan sitä paljonko rahaliikennettä pyöritettiin täällä.

Tällä hetkellä kaupunki on täynnä lähinnä huligaaneja. Suurten joukkuelajien fanit ovat tunnettuja väkivallantekijöitä ympäri maailman. Kaupunki on täynnä ja vaarallinen. Poliiseja tarvitaan hurjat määrät, järjestyshäiriöitä on äärimmäisyyksiin asti. Seksuaalirikollisuuden kasvusta myös puhuttiin, sekään ei ole pientä. Miten edes lasket hinnan sille, että ihmiset joutuvat raiskatuksi urheilufanien toimesta? Parhaassa turvassa lienevät ne naiset, jotka on huijattu jakamaan pokaaleja bikineissään areenan lattialla. Heille sanotaan että tästä se ura lähtee nousuun. Mikä ura, alkoholismi?

Bussiliikenne katkotaan isolta osin, osalla estäen ja osalla tunneilla viivästyttäen töihin menoa. Kuka laskee menetetyt työtunnit? Turismi pysähtyy täysin, vieden asiakkaat palvelualoilta, kuten Yle jo yllä totesi. Kuka laskee menetetyt työt ja ansiot? Kaupungista leviää kuvia vaarallisena tappelukeitaana. Kuka laskee menetetyn mainehaitan kulut? Omaisuutta tuhotaan ja paikkoja rikotaan, entäpä tämän kulut? Ekologinen hinta on aivan hirvittävä, kuka sen laskee? Lisääntyneen huumevälityksen hoitokulut? Lisäpoliisien palkat? Areenan menetetyt vuokratulot? Listasta saisi surullisen pitkän.

Sen sijaan muistatteko miten paljon sosiaalisia ongelmia tuli yleisurheilun Suomi-Ruotsi-ottelusta taannoin? Muutama lämpöhalvaus, muutama juoppo, muutama kompastuminen portaissa. Siinä se. On se kumma miten lajilla on väliä.

Tampere kaipaa hyviä tarinoita

Mielestäni kaupunkiamme on pääosin hoidettu hyvin niin demarien kuin kokkarien johdossakin. Pitkälti kiitos on sivistyneen yhteistyön, jossa on uskallettu katsoa eteenpäin. Tässä on kuitenkin sokea piste. Kaikki tapahtumat eivät ole identtisiä, eikä jokainen kävijä ole saman arvoinen. Pitäisi osata laskea tarkemmin kuinka paljon, miten ja missä eri tapahtumien kävijät käyttävät rahaa. Vaakakupin toisella puolella pitäisi laskea heidän aiheuttamia kuluja, suoria ja välillisiä.

Kuten olemme lukeneet viime kuukausina, Hakametsässä jääurheilun ympärillä on ollut massiivista, vuosikymmenten kestävää korruptiota. Olemme luomassa samanlaista korruption ja pahuuden ilmapiiriä uuden areenan ympärille. Korruption keskellä toimivat puliveivaavat kaupungin tekemään itselleen haitallisia toimia ja rahat valuvat veronkiertona kauas pois. Meille jää vain loppulasku ja paljon tuhoutuneita elämiä.

Tampere on tätä parempi. Palauttakaamme Tampereen monimuotoisuus, viihtyisyys ja asukkaiden ilo. Se tapahtuu helposti: suuret jääurheilutapahtumat helvettiin täältä. Väkivaltaiset urheilufanit helvettiin täältä. Emme halua, kaipaa tai totta puhuen edes varauksin siedä teitä.

”Hiilidioksidi-Ollikainen” ehdottaa Metsähallituksen hakkuiden jäädyttämistä

Ilmakuva tilavasta mäntymetsästä auringon noustessa - Rojaltivapaa avainsanalla Metsä ja tyyppiä Kuvapankin valokuva

Suomen Ilmastopaneelijohtaja Markku Ollikaisen mukaan yksi keino ratkaista Suomen ”hiilinieluromahdus” on jättää  Metsähallituksen hakkuut väliin pariksi vuodeksi. Tämä olisi Ollikaisen mukaan ”pieni kompromissi”  (YLEN A-studio 8.5.).

Metsäteollisuudessa ja Metsähallituksessa Ollikaisen ”pieni kompromissi” on saanut tyrmistyneen vastaanoton.

Ollikaisen älyvapaa ehdotus olisi helppo kuitata olankohautuksella, ellei hän olisi yksi Suomen ilmastovouhotuksen keskushenkilöistä.

Lähde: Lapin Kansan pääkirjoitus 12.5.”Jäitä hiilinieluhattuun”.

Kuva: Internet, Pixabay.

 

 

Muutama sana kommunisteista- ja liikkeestä.

Olen kuulunut liki koko elämäni kommunistiseen liikkeeseen.

Pioneereihin, nuorisoliittoon ja kommunistiseen puolueeseen.

Sehän on pioneeriliinan kolmen kulman merkityskin. Mutta ei siitä sen enempää. Joku jo saa kuitenkin paskahalvausta nykyisessä pioneeriliikkeessä tekstiäni lukiessa.

En enää ole ylpeä sanoessani olevani kommunisti.

Kommunistinen liike on hajotettu pieniin osiin. Puhun Suomesta, jossa kom.puolueita on 3, käytännöllisesti katsoen, ryhmiä enemmän. Venäjällä niitä on ainakin 8, ja lisäksi ryhmittymiä ainakin 15…

Tällaisella hajaannuksella ei mihinkään päästä, eikä asiaa viedä eteenpäin, eikä työväen luottamusta saaada.

Kommunistinen puolue oli alunperin se työkalu työväenluokalle- ja liikkeelle, jolla kommunistit tekivät työtä.

Nyt kommunistit ovat mitä ihmeellisimmissä kuppikunnissa, eikä kukaan nouse sieltä edes kurkkimaan, mitä on edessä.

Jokainen kommunisti on mukamas oikeassa, eikä liikahda sieltä mihinkään, ja leimaa muut opportunisteiksi, tai pahemmiksi.

Kommunistit näpertelevät omissa kuppikunnissaan, ja kuvittelevat olevansa vain ja ainoastaan oikeassa.

Lenin olisi nyt hyvä opettaja. Hän oivalsi ja neuvoi, että on koottava valveutuneimmat yhdeksi organisoiduksi puolueeksi. Kommunistiseksi puolueeksi. Vain organisoitu yhtenäinen puolue voi viedä työväenluokan eteenpäin, kapitalismia sekä porvaristoa vastaan.

Lenin myös osoitti teoriansa oikeaksi. Se perustui kokemukseen työväenliikkeestä aina Ranskan kommuunista lähtien.

Nyt kommunistinen liike näpelöi kukin omia muniaan…tuijottaen juuri niitä, omia muniaan.

Näperrellen vasemmistolaisin tunnuksin.

Kommunistinen liike on yhdistettävä!

Kukaan ei ole yksi oikeassa.

Ymmärrättekö!

Kommunistisella liikkeellä ei ole vaihtoehtoja. Kom.liike on osa työväenliikettä.

Kom.liike on itsekin syntynyt työväenliikkeestä. Onko tämä nyt niin vaikeaa ymmärtää?

Kom.liikkellä on yli sata vuotta kokemusta. Kom. liikkeellä on teoreetikot: Marx, Engels ja Lenin.

Senkin jälkeen on teoreetikoita, jotka ovat voineet analysoida kapitalistista yhteiskuntaa.

Mikä on ollut haittana?

Kapitalismi, tietenkin.

Kapitalismi, jonka tuotanto perustuu yksityiseen omistukseen, ja jota kapitalistinen yhteiskunta suojelee omalla väkivaltakoneistollaan.

Kommunistinen liike on kapitalismissa toimiva vallankumouksellinen puolue, joka on syntynyt kapitalismista. Ymmärrättekö?

Kapitalismi pyrkii hajottamaan tällaiset kriittiset puolueet ja ryhmät.

Suomessa (kin) se on onnistunut hyvin.

Kommunistiset puolueemme ovat varsin yksimielisiä, itseasiassa. Pilkku korkeintaan on väärässä paikassa (miettikää ja katsokaa tarkkaan).

Painopisteet ovat erilaisia. Ja ne nimenomaan kuuluvat samaan yhteen kommunistiseen puolueeseen.

Marx jo yli satavuotta sitten sanoi, että kaikki kehitys tapahtuu ristiriitojen kautta. KAIKKI!

Ei se ohita kom.puolueitakaan. Ymmärrättekö?

Kom.puolueella ja liikkeellä on historiallinen tehtävä.

Onko tullut mieleen, mikä se on?!

 

Tekijä: Markku Huhtala

Sattui ja tapahtui, Sanna taaplasi/taaplaa tyylillään.

Vaikka en Sanna Marinin harjoittaman politiikan ylin ystävä olekkaan ja en hänen tapaansa toimia kaiklta osin ymmärtänytkään, niin silti minulle ei tuota mitään ongelmia toivottaa hänelle menestystä jatkossa, niin henkilökohtaisessa elämässään kuin myös siinä toimessa, mihin sitten päättääkin seuraavaksi suunnata eronsa/erojensa jälkeen.

Voin vain kuvitella sitä luopumisen tuskaa mitä hän nyt kokee tykönään, jossa hän tuntee sisimmässään varmasti osin epäonnistuneensakkin, niin henkilökohtaisessa,-kuin myös valtiollisessa toimessaan.

Voin toki olla väärässäkin ( mitä harvoin jos koskaan kyllä olen ) että häntä eivät kosketa ”normaalin” elämän lainalaisuudet lainkaan ja hän voi jatkossakin mennä rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä ajatuksena, että se mikä ei tapa se vahvistaa.

Hän oli ja hän toimi pääministerinä sellaisella tavalla, että sitä ei ole aikaisemmin tällä vakanssilla toimineilta nähty ja luulempa että tämä jääkin ainut kertaiseksi ilmiöksi samoin kuin väitetään ainutkertaisiksi jääviä EU. tukipakettejakin. ( vannomatta paras )

 

 

Venäjällä alkaa seuraava vaihe…

Mennään kuin natsi-Saksassa konsanaan. Tulossa on vielä ”totaalinen sota” kuten Aatu vainaan aikaan kun Göbbels julisti totaalisen sodan vihollisia vastaan. Nyt on menossa laajennettu LKP joka laajenee vielä Moskovan kaduillekin asti eikä pelkästään Siperian kaupunkien ja muualle syrjempään.

Sote-sotkun ongelmat voitaisiin ainakin osaksi ratkaista antamalla henkilöstön suunnitella toimintaa

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009570480.html

”Osan terveydenhoidon kriisistä selittää hölmöily”

Espoossa asia ratkaistiin antamalla henkilöstön hoitaa tilanne.

Muualla ja nyt erityisesti sotesotkussa päätöksiä syytävät ja ongelmia aiheuttavat johtajat, jotka eivät käytännöstä mitään tiedä.

Sote-sotkun ongelmat voitaisiin ainakin osaksi ratkaista antamalla henkilöstön suunnitella toimintaa, vaan eihän se käy, kun tarpeettoman hallintohimmelin suojatyöpaikkalaisilta ja tarpeettomilta johtajilta katoaisi pätemisen paikka.

Ruuan haaskaamisesta

Ruokaa haaskataan järjettömästi.

Jotkut heittävät roskiin avaamattoman pakkauksen viimeisenä käyttöpäivänä.

Itse avasin juuri maitopurkin, missä oli viimeiseksi käyttöpiväksi merkitty 6.5.

Se on ollut jääkaapin kylmässä osassa koko ajan ja on edelleen ihan käypää tavaraa kahviinkin kaadettuna.

Satatuhatta

Tavoitteena satatuhatta uutta työllistä orpo homma.
Eilen kolme viisasta tietäjää ja olivat kovin eri mieltä.
Lopputulemaksi jäi etta tavoite on taivaista.
Työperäinen maahanmuuttokin tuli ruodittua ja
Filippiineiltä välittäjän lupauksilla Suomeen
ja tulija pulittaa kymppitonnin velkarahaa.
No työllistäähän se välittäjän rahastamaan.
Kaikki eivät työllisty ja palatessaan he kertovat
Suomen pettäneen.
Ne kotimaiset lusmut pitäisi työllistää leikkaamalla
työttömyysturva – juu se ei muodosta työpaikkaa
ja jos tekevät työtä alipalkalla niin jonkunhan pitää maksaa
se eläminen ja meitä moititaan jo nyt liian pienestä sosiaaliturvasta?

”Pieni kuolema”

Nyt, kun melskaaminen on alkanut alkanut pääministerin avioerosta, alkoivat kaikki ”neuvonantajat” viisastelemaan, että minähän sen jo tiesin, ennustin tms. jonninjoutavaa. Pääasia on se, että ”meillä se kukoistaa” ja, että pitäisi tehdä kuin minä ja me. Ja, me olemme niin onnellisia olleet ja olemme elämämme loppuun saakka.

Niin sitä luulisi, kun äijä heiluu vieraissa, minkä silmä kantaa ja muija on kiinnitetty hellan ja koukun väliin. Rahat on vain äijän lompakossa, josta murut lasketaan muijan ruoka-ostoksiin ja ukko kiljuu että, missä sapuska on ja sassiin ! Rouva kyllästyy ja uhka avioerolla. Äijä sanoo, että eroa vaan, mutta penniäkään et saa. Ukko ryyppää ja kiikkuu kaljakapakassa, ja muija päivystää henkensä uhalla.

Sitten, kun joku naapuri eroaa, alkaa kova itsepuolustelu, että kyllä meillä on  niin hyvää, että miksette tee niin kuin me. Ja sama meno jatkuu. Taas muija pannaan hellankoukkuun kiinni, ettei karkasi.

Mutta syystä tai toisesta ihmisten elämä ja toisen luonteet paljastuvat ajan kuluessa ja alkavat mielet ja kielet erota. Käydään jopa neuvoloissa, kun menee vaikeaksi. Tai sitten mennään yhteen nuoruuden sokaistuneina ilman elämänkokemuksia.  Tai törmää uuteen sielunkumppaniin. Tai ajan kuluessa jompi kumpi saa kupin täyteen, hakee eroa tai tekevät sen yhdessä. Se on vaikea tapaus aina, jos vielä on kysymys yllätyksestä, on lapset ja omaisuus saati rakennusprojektit kesken. Sitä sanotaan pieneksi kuolemaksi.

Mennään vain silmät ummessa, heti sokkona alttarille tai kituutetaan sairaanloisessa suhteessa riutuen, että  kyllä se kaikki kestää, kaikki se kärsii, kun kerran on luvattu.