Työpäivän jälkeen monilla alkaa toinen työpäivä kotona.
Ruokaa pitäisi laittaa ja kaupassa käydä. Jossain välissä pitäisi tiskata ja pyykätä, kuulustella läksyt ja maksaa laskut.
Illan tullen sohva kutsuu varmasti enemmän kuin metsäpolku, vaikka lyhytkin piipahdus ulkona luonnossa tekisi terää.
Alta näet viisi syytä, miksi viikoittain olisi hyvä tehdä edes 15 minuutin luontoretki – kyllä, jo vartti auttaa lataamaan akkuja ja kohentamaan hyvinvointia.
1. Stressitasot alkavat laskea lähes välittömästi
Kiire ja stressi voivat olla sinulle arkipäivää riippumatta siitä, missä ja miten työskentelet.
Pitkittynyt stressi on merkittävä terveysriski, joten kaikki keinot stressinhallintaan kannattaa ottaa käyttöön.
Luonnossa ja etenkin metsässä liikkuminen lievittää stressiä riippumatta siitä, uskooko luonnon tervehdyttävään vaikutukseen vai ei.
Jo 5–10 minuuttia metsässä laskee sykettä, verenpainetta ja hengitystiheyttä.
Hengityksen tasaantuminen alkaa välittömästi laskea stressihormonitasoja.
Pelkän luontonäkymän katselemisen on huomattu tasaavan stressaantuneen ihmisen sydämen ja aivojen toimintaa jo parissa minuutissa, mutta jos mahdollista, lähde metsään.
Piipahda lähimetsässä vaikka kotimatkalla tai kauppareissun yhteydessä.
2. Mieli tyyntyy ja virkistyy luonnon helmassa
Luonnossa liikkuminen kohentaa mielialaa ja lisää positiivisia tunteita.
Jo 15–30 minuutin kävelylenkki metsässä voi virkistää aivoja niin, että ne jaksavat synnyttää aivan uudenlaisia ideoita ja ajatuksia.
Metsässä liikkuessasi sinun ei välttämättä tarvitse aktiivisesti pohtia uusia tapoja lähestyä mieltäsi vaivaavia ongelmia.
Voit antaa mielellesi luvan levätä ja nauttia metsän rauhasta.
Turhaan ei sanota, että “luovuus syntyy joutilaisuudesta”.
Mieli voi löytää ongelmiin kokonaan uusia ratkaisuja ihan vain siksi, että se saa hetken lepotauon samojen pulmien pyörittelemisestä.
Jos ajatukset eivät jätä rauhaan, salli aivoillesi esimerkiksi 10 minuutin “huolihetki” ennen metsälenkkiä tai sen alussa.
Sen aikana on tarkoitus omistautua ja keskittyä pelkästään niiden huolestuttavien asioiden pohtimiseen.
Päätä, että kun kello soi 10 minuutin päästä, et enää loppulenkin aikana ajattele samaa asiaa.
3. Metsässä liikkuminen kehittää lihaksia ja tasapainoa
Luonnossa ja etenkin metsässä liikkuminen tekee hyvää koko keholle.
Metsäliikunta lisää kestävyyskuntoa ja kehittää tasapainoa sekä koordinaatiota.
Syvät lihakset saavat hyvää harjoitusta asfalttia haastavammalla alustalla.
Metsäpoluilla liikkuminen voi olla hyvä idea myös selkäkivuista kärsivälle.
Jos tasapainon säilyminen huolettaa, voi polulle ottaa kävelysauvat mukaan.
Hyvät kengät ovat nekin tärkeät, sillä muuten saattaa esimerkiksi nyrjäyttää nilkkansa helpommin.
Luonnossa liikkuminen ei kuitenkaan ole mitään välineurheilua.
Hyviä kenkiä tarvitaan muutoinkin, ja jos kävelysauvoja ei ole omasta takaa, ne voi lainata ilmaiseksi kirjastosta. Mikäli tahtoo omat sauvat, löytyy sellaisia kirpputoreilta jo muutamalla eurolla.
4. Säännöllinen luontoaltistus parantaa vastustuskykyä
Säännöllinen liikkuminen luonnossa parantaa vastustuskykyä.
Immuniteetin lisääntyminen perustuu sekä metsän miljooniin mikrobeihin että metsässä liikkumisen stressiä lieventävään vaikutukseen.
Metsän mikrobeilla on positiivinen vaikutus muun muassa ihon ja suoliston kuntoon.
Entä mitä tekemistä stressillä ja sairastumisella on keskenään?
Tilapäinen stressi saattaa nostaa vastustuskykyä, mutta heti kun stressi alkaa helpottaa, ihminen on alttiimpi taudeille.
Tämä voi selittää sen, miksi monet aloittavat kesälomansa pää kipeänä ja nenä tukossa.
Voimakas ja pitkään jatkuva stressitila voi heikentää elimistön immuunivastetta toden teolla.
Pitkäkestoisen stressin uskotaan altistavan etenkin tulehdustaudeille.
Koska luonnossa oleskelu voi ehkäistä ja lievittää stressiä sekä parantaa immuunivastetta, kannattaa luonnossa liikkua niin usein kuin mahdollista.
Jo metsän reunassa asumisella saattaa olla positiivisia terveysvaikutuksia, sillä luonnonläheisillä asuinalueilla sairastuvuus on usein matalampaa kuin kaupunkimaisemmissa ympäristöissä.
Metsässä liikkuessaan voi kerätä talteen metsän antimia, kuten villivihanneksia.
Metsissä kasvaa puhdasta ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille suotuisaa luomuruokaa, mitä voi hyödyntää täysin ilmaiseksi.
5. Luonnossa liikkuminen ylläpitää kuntoa ja toimintakykyä
Luonnossa liikkuminen on terveyttä edistävää liikuntaa, millä on sekä välillisiä että välittömiä vaikutuksia.
Terveysliikunnan välillisiä vaikutuksia ovat muun muassa;
- Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy
- Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy
- Masennuksen, ahdistuneisuuden ja työuupumuksen ennaltaehkäisy
UKK-instituutti muistuttaa, että viikossa pitäisi harrastaa:
- Rasittavaa liikuntaa 1 h 15 min TAI reipasta liikuntaa 2 h 30 min
- Lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa
Aiemmin aikuisten liikuntasuosituksessa oli ehtona se, että liikuntahetkien pitäisi kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan, jotta ne voitaisiin laskea.
Nykyään tiedetään, että jo muutaman minuutin liikuntapätkillä on merkitystä.
Jos siis et ehdi kävellä metsässä edes sitä 5–15 minuuttia, ei haittaa: jo parin minuutin liikuntatuokiolla on suotuisia pitkän tähtäimen vaikutuksia lihaksistollesi, sydämellesi ja verenkiertoelimistöllesi.
Palaa metsäpolulle usein ja tee aikataulujen salliessa välillä pidempiäkin lenkkejä.
Useimmilla suomalaisilla on jatkuva pääsy ilmaisiin terveysmetsiin
Japanilainen terveysmetsäkonsepti tunnetaan nykyään melko hyvin Suomessakin.
Metsien hyödyntäminen terveydenhoidossa tullee yleistymään lähiaikoina.
Suomalaiset tietävät ilman lääkärin määräystäkin, miten kokonaisvaltainen elämys metsässä liikkuminen parhaimmillaan on.
Metsä hyväilee kaikkia aisteja: metsäkokemukseen kuuluvat tuoksut, äänet, kuusenkerkkien tai metsämarjojen maut, värit ja sammaleen tai kaarnan tuntu kämmenen alla…
Metsäkylvyistä voi nauttia ohjatusti tai täysin omatoimisesti, jolloin se on 100 % ilmaista.
Ohjattuun metsäkylpyyn osallistuminen voi toisaalta olla joka euron väärti, sillä joskus on vaikea nähdä lähelle ja antaa arvoa niille asioille, mitkä ovat ilmaiseksi ulottuvilla.
Toisinaan tarvitaan joku, joka osoittaa arkisissa asioissa olevan kauneuden ja ihmeellisyyden.
———————————————————————————————–
Artikkelin lähteinä käytetty myös:
- Adela Pajusen ja Marko Leppäsen kirjaa Suomalainen metsäkylpy (2019)
- Choukas-Bradley Van der Vorstin kirjaa Metsäkylpy – Hyvinvointia luonnosta shinrin-yokun avulla (2018)
- Sirpa Arvonen: Metsämieli – Mielen ja kehon maastokirja (2018)
Artikkelin kirjoittajalla Marja Simosella on luontoyhteysohjaajan koulutus.
