Avainsana: talous

Julkaistu

Verovapauden autuus

Suomi on verovapauksien, vapautusten ja tukiaisten luvattu maa. Nostoja voisi tehdä kirjasarjan verran, mutta otan nyt vaalirahoitusuutisen lähteeksi. Puhutaanpa siitä miten veronmaksaja voittaa aina.

Duunarin asialla

Tiedän erinomaisen tarkkaan mitä hyvää AY-liike on tehnyt Suomessa, monissa vaiheissa maamme historiassa. Pitkän aikaa tehtiin sopimuksia, tehtiin tulosta ja yhteistyötä. Nyt tehdään vaalirahoitusta. Minä näen yksinkertaisesti ratkaisemattoman ristiriidan verovapaudessa ja miljoonatuissa vaaliehdokkaille. Puolueilla on jo puoluetuet ja valtuutettujen puolueverot. Ehdokas voi myös kerätä rahaa monin tavoin, yksityisiltä, yrityksiltä, yms. Minä näen kuitenkin täysin, yksiselitteisen vääränä jos AY-liike (tai työnantajaliike sen puoleen) samanaikaisesti toimii verovapaasti ja viskoo omaisuuksia vaalityöhön. Toisen näistä on loputtava. Mieluiten verovapauden, sillä jokainen veronmaksaja paikkaa sen aukon.

Ja sitten ne helevetin bisnessäätiöt. Käytännössä ongelma koskee yksinomaan RKP:ta, jolla on verorahoista kupattu miljardeja piiloon omien kiinteistöbisnesten pyörittelyyn ja rahan jakamiseen ties minne. Ministeri puhujavieraaksi? Tässä sata tonnia. Pikkukylän pikkuehdokas lupaa vaaleissa puhua ruotsia? Tässä kymppitonni. Rahaa on tähtitieteellisesti, markkinaa vääristellään ja valtiontalouden tarkastusvirasto on vaatinut toimia jo vuosikymmeniä. Mikään hallitus ei ole tehnyt asialle mitään ja sinä ja minä maksamme tämänkin.

Arvostan, että hallitus edes puhuu talousongelmista, mutta taas näitä touhuja katsoessa alkaisi kohtaa olemaan tulosten aika. Purra kertoi hyviä ajatuksia medialle, mutta samaan korosti että se on vain hänen mielipide, ei hallituksen. Tämä ”kyllä mä mutta ne muut” ei ole enää kovinkaan kestävä tekosyy tässä kriisissä. Jos talousministeri ei saa talouden madonlukuja tuotua pöytään niin kuka sitten? Toki paine on kova ja haaste valtava, mutta juuri tässä ne jyvät erotellaan akanoista.

Ei ole ilmaista verovapautta. Ei ole pakollisia tukiaisia. Aina joku ne maksaa ja harvoin niihin saadaan vahvat perusteet. Nyt mitataan hallituksen kantti. Toivotan onnea haasteeseen.

Julkaistu

On sijoittamista ja on sijoittamista

Tunnustan: uskon vahvasti kansankapitalismiin. Säästäväisyys on suomalainen hyve, se kaipaa vain pientä päivitystä ajalle, jossa pankista ei saa korkoa. Vaan kun katsoo sen ilmentymiä, olen sekä iloinen että ymmälläni.

Pelataan perusteet

Ensinnäkin, sille lukijalle joka toteaa että ei ole mistä säästää kun on neljäkymmentä lasta ja viisitoista hevosta ja jalka paketissa ja aviopuolisolla suu- ja sorkkatauti: asia selvä, nauti elämästä. Kaikille muille: jatka lukemista. Pistä raha poikimaan. Laita se tekemään jotain. Laita se tekemään jotain sinun ehdoillasi. Älä anna sitä Wahlroosille leikkikaluksi jättämällä se tilille, vaan sijoita se. Hanki osakesäästötili, hanki pienikuluisia rahasto-osuuksia, etsi kiva ETF, kikkaile Nordnetissä. Oleellista on että sinä, juuri sinä, laitat itse omat rahasi tekemään mitä sinä haluat niiden tekevän. Yst. terv. porvari.

Osakesäästötilin suosio on hyvä uutinen. Edelleen saa lukea väitteitä että tämä on rikkaille tehty veronkiertokeino, mutta valheen toisto ei tee siitä totta. Sori nyt, mutta 50 000 euron maksimirajalla varustettu tuote ei riitä rikkaille, ei edes säästeliäille keskiluokkaisille. Se on kuitenkin erinomainen tapa päästä helposti sijoittamaan. On mielestäni reilua, että verot maksetaan silloin kun saa rahaa, eihän palkastakaan tuloveroa makseta ennen palkkapäivää. Itse en käytä osakesäästötiliä, koska ehdin aloittamaan sijoittamisen jo hyvissä ajoin ennen niiden olemassaoloa. Toki syy voi olla myös se, että käytän kapitalisaatiopalveluita, holding-yhtiöitä, olen muuten helvetillisen rikas, tai olen rutiköyhä joka esittää porvaria. Saat ihan itse arvata pitääkö joku edellisistä paikkansa.

Mutta ne huijarit

Sijoittajakaverit kertoivat taannoin uusimmasta kryptovaluutasta. Siinä porukalla ihmettelimme miten joku oikeasti menee noihin vielä halpaan – mutta kyllä menee. Niin sitä luulisi, että kun kerran osoitetaan joku juttu huijaukseksi, kukaan ei enää siihen lankeaisi. Turhaan luulemme. Lähipiirin kontakteista löytyi yksi kaveri, joka kävi taannoin työkaverilta toiselle kehumassa kryptovaluuttaan ”sijoittamista”. Kaveri menetti kaikki säästönsä ja työkaverit ottivat jopa lainaa, menettäen lopulta kaiken. Voi kun ihmiset viitsisivätkin edes vähän selvittää mihin rahojaan tunkevat.

Mutta entä jos haluat pelata ns. sijoituslottoa? Haluat jättimäisiä riskejä ja mahdollisuuksia suurista voitoista? Ei siinä mitään, moni sijoittaja sijoittaa pienen osan rahoistaan ison riskin tuotteisiin. Niin kauan kun et pistä perheesi tulevaisuutta likoon, anna palaa. Riskisijoittaminenkin on tuottoisampaa kuin uhkapelaaminen Veikkauksen tuotteilla. Tämänkin lajin voi tehdä fiksusti, sijoittamalla oikeisiin firmoihin joilla on jotain oikeaa toimintaa. Suomestakin löytyy aivan oikeita, finanssivalvonnan seuraamia laitoksia joiden kautta voi tehdä sijoituksia kasvuyrityksiin tai korkeariskisiin yrityslainoihin. Itsekin olen näitä kokeillut. On tullut katsottua lukuisia häviöitä ja harvoja voittoja. Muista siis: korkea riski on korkea riski. Kaikkein suurin todennäköisyys on sille, että menetät rahasi. En laita linkkejä tähän, ettei Finanssivalvonta luule minua meklariksi.

Sitten se asenne

Kunnioitan suomalaista nöyryyttä. Kun kuuntelen vaikkapa Ylen Pörssipäivää, moni menestynyt sijoittaja elää varsin tavallista elämää. Ei ole hienoja autoja ja linnoja koteina. En kuitenkaan pidä ajatuksesta, ettei menestyksestä saisi puhua tai siitä puhumisen pitäisi johtaa naljailuun. Jos ei mistään muusta syystä sovi asennetta korjata, niin sen takia että keskiverto kansankapitalisti maksaa paljon veroja. Vain superrikkaat (tai rikolliset) voivat kiertää veroja tehokkaasti, mutta kaikki muut maksavat kiltisti. Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä varakkaampi yhteiskunta on. Mitä varakkaampi yhteiskunta, sen paremmat mahdollisuudet on toteuttaa paitsi tärkeitä palveluita, myös niitä mukavia palveluita kuten kaupunginorkestereja tai lasten harrastuskerhoja.

No, olenko minä menestynyt sijoittaja? Varhaista sanoa. Kysy kymmenen vuoden päästä uusiksi. Nyt voin todeta kaksi asiaa. Ensinnäkin, aikanaan ensimmäisten työpaikkojeni palkoista tehdyt sijoitukset muuttuivat rökäletappioiksi. Toisekseen, isäni muinoin tuhannella markalla ostamat Suomen Yhdyspankin osakkeet ovat kymmenkertaistaneet arvonsa vuosikymmenten varrella. Muutoin isä ei koskaan pelannut pörssissä vaan keskittyi huolehtimaan perheestään. Tuota on vaikea moittia.

 
P.S. Tämä juttu on kirjoitettu puoli vuotta sitten, mutta päätin nyt julkaista aiempia, julkaisematta jääneitä juttuja kunnes pystyn uusia tekemään.

Julkaistu

Talouden uhka ei ole SDP, Kokoomus tai Persut

Spekuloidaan, että Kokoomus johtaa maata ensi vaalien jälkeen. Kannattajat hurraavat, vastustajat ennakoivat Suomen tuhoa. Korvaa edellisessä lauseessa Kokoomus demareilla tai persuilla, sama juttu. Todellisuudessa kansantalouden uhka löytyy kuitenkin muualta.

Joka kerran keksitään…

Ei tarvitse lukea pidemmälle, vastaus on RKP. Suomen valtiontalouden korjausohjelma tulee epäonnistumaan heidän ja yksinomaan heidän takia. Se on tapahtunut aiemmin, se tulee tapahtumaan jälleen.

VTV tai jokin tutkija tulee sanomaan, että verotuksen reiät on tukittava. Säätiöiden verokikkailut pitää lopettaa. RKP toteaa että ei käy ja reiät jäävät tukkimatta.

Asiantuntijat nostavat esiin valtion avustusten ja tukiaisten hurjat määrät ja vaatii tuhlaamiselle rajoja. RKP toteaa että ei käy, ja kulut jatkavat kasvamistaan.

Maahanmuuttoon ehdotetaan pisteytysjärjestelmää tai muuta reilumpaa käytäntöä, Kanadan tai Tanskan tyyliin. Halutaan saada työperäinen maahanmuutto kasvuun, hämäräperäinen laskuun. RKP katsoo tuloja vokkibisneksestä ja toteaa että ei käy. Ja siten mikään ei muutu.

Sähköautojen hinta laskee ja saatavuus paranee, jolloin niiden tukemiselle ei ole enää tarvetta. Sähköautojen hankintatuki halutaan poistaa ja verotus saattaa muiden autojen tasolle. RKP:n täti katsoo sähkö-volvoa tallissaan ja toteaa että ei käy.

Yritysten lainsäädäntöä yritetään selkeyttää, niin että pienet voivat osallistua julkisiin kilpailutuksiin missä isotkin. RKP:n päättäjä tuhahtaa niin että samppanjalasi meinaa keikahtaa ja totaa että nej helvete. Hallitus myöntyy.

Tämä ja tuhat muuta

Tämä tarina on nähty. Se on nähty niin monen hallituksen toimesta, niin monessa asiassa, aiheuttaen niin monen miljardin euron loven maamme talouteen. Se jatkuu ensi hallituskaudella myös. Toimittajat eivät juuri uskalla aiheesta puhua ja jos uskaltavat, heitä haukutaan rasismista suomenruotsalaisia kohtaan. Ja me nielemme tuon purematta.

Vaan kas, suomenruotsalaiset ovat RKP:n vallan uhreja siinä missä me kaikki muutkin suomalaiset. Ei tässä ole puhe kielestä vaan rahasta, tai tarkemmin sanoen sen varastamisesta. Suurin valppaus tarvitaankin tämän ymmärtämisessä: yksikään suomalainen – puhui hän kotonaan suomea, ruotsia, venäjää, saksaa tai arabiaa – ei ole vihollinen. Vihollinen on hän, joka vie meiltä kaikilta.

Julkaistu

Milloin selviää velkaantumatta?


Silloin tällöin yllättävät kulut koputtavat itse kunkin ovelle. Putkiremontti tai lääkärinkulut saattavat tulla vastaan yllättäen ja kulujen kattaminen voi olla vaikeaa, jos säästössä ei ole rahaa. Mutta milloin pitäisi ottaa lainaa ja milloin kulut pitäisi yrittää kattaa jollakin muulla tavalla? Pohdin asiaa tarkemmin alla. 

Suomessa velkaantuneita on hurja määrä

Suomessa velkaantuneita on suuri määrä. Etenkin pikavippikulttuurin alkamisen jälkeen monet ottivat pikavippejä ja pikalainoja kattaakseen esimerkiksi ulkona käymisen tai impulsiiviset ostokset. Vielä vuoden 2005 paikkeilla ja hieman sen jälkeen pikavippiä oli helppo hakea puhelimella ja rahat saattoi saada tilille jo minuuteissa. 

Ei siis ole mikään ihme, että Alisa Ranta-ahokin eleli pikavipeillä ja velkaantui huimasti. Eikä tämä kaunotar ole ainoa suomalainen, joka makseli elämänsä pikavipeillä.

Lainan ottaminen vaatii vastuullisuutta. Vaikka nopeasti saatava lainasumma houkuttelee, sillä kulut voi maksaa nopeasti kerralla, parin tuhannen euron laina voi lymyillä maksettavana vielä vuosi tai pari sen nostamisen jälkeenkin. Ja joka kuukausi avoinna olevasta lainasta juoksee korkoa ja kuluja. 

Milloin laina kannattaa ottaa?

Koska lainan saaminen netistä on todella helppoa ja monet lainapalvelut, kuten Omalaina.fi, vertailevat edulliset lainat ja yhden lainahakemuksen kautta voi saada useita tarjouksia, velkaantuminen on helppoa – liian helppoa, jos lainaa ei hae vastuullisesti. Jopa kymmenien tuhansien eurojen lainat on mahdollista hakea, vaikkei sellaiselle olisi edes oikeaa tarvetta. 

Monet yllättävät kulut on kuitenkin mahdollista kattaa ottamatta lainaa. Esimerkiksi joitakin kuluja voi maksaa osamaksulla tai niitä varten voi sopia maksusuunnitelmasta. Toisinaan kulut voi kattaa pelkällä pitkäjänteisellä säästämisellä ja kärsivällisyydellä.

Esimerkiksi lääkärikulut pitää lähes poikkeuksetta kattaa paikan päällä, samoin kuin auton huolto, jos autoa tarvitaan esimerkiksi töihin lähtemisessä. Tällaisessa tilanteessa laina voi olla paikallaan. 

Mutta entäs lomamatka? Kesäloma lähestyy ja itse kukin haaveilee huojuvista palmupuista ja kuumasta rantahiekasta. Vaikka lomamatka olisi todella helppo kustantaa lainalla, kuinka mukavaa on maksella monen tuhannen euron kulutusluottoa takaisin vielä kolme vuotta loman viettämisen jälkeen?

Jokaisella pitäisi olla oma hätävarakassa

Lainojen korot ja kulut voivat tehdä kuukausittaisen lainanlyhennyksen maksamisesta haastavaa. Korkeat korot ja jopa 150 euron vuosikulut eivät ehkä kavahduta vielä siinä vaiheessa, kun lainaa haetaan, mutta ensimmäisen kuukausilyhennyksen osuessa kohdalle voi itse kullakin mennä luu kurkkuun.

Lainan ottamista voi välttää hätävarakassan säästämisellä. Säästäminen on haastavaa, jos budjetti on tiukalla, mutta säästötilillä oleva pehmike voi auttaa tiukan paikan tullen. Jos oma budjetti on niin tiukalle vedetty, että säästöön ei jää pennin latia, on syytä napata kynä ja paperi ja suunnitella budjetti uusiksi.

Budjetin suunnitteleminen ei ole niin vaikeaa kuin luulisi

Oman budjetin suunnitteleminen on yksi tärkeimmistä asioista talouden hallinnassa. Budjetti suunnitellaan niin, että paperille tai digitaaliselle dokumentille listataan ensin kaikki omat tulot (niin palkkatulot kuin pääomatulot), jonka jälkeen siihen listataan kaikki omat menot yksi kerrallaan. Menoissa tulee ottaa huomioon niin suuret pakolliset kulut (kuten vuokra ja vakuutukset) kuin pienet juoksevat kulut (kuten erinäiset impulsiiviset ostokset ja bussikortin maksaminen).

Yksinkertainen totuus on se, että jos menot ylittävät tulosi tai näiden kahden välinen erotus on vain muutaman kympin, on aika järjestellä budjetti uudelleen ja miettiä, mistä voi säästää.

Kun rahaa jää säästöön kulujen maksamisen jälkeen, sen voi asettaa sivuun erilliselle säästötilille ja säästää vaikka pahan päivän varalle. Lainan ottaminen ei enää tule niin todennäköiseksi ja yllättävät kulut voi kattaa jopa omasta pussista.

Julkaistu

Opi hallitsemaan omaa talouttasi paremmin

Loppuvatko rahasi usein ennen seuraavaa palkkapäivää? Riittävätkö rahasi juuri ja juuri, mutta et onnistu säästämään yhtään rahaa? Tällaisessa tilanteessa on syytä alkaa kiinnittää huomiota henkilökohtaisen talouden hallintaan. Kaikki säännöllisiä tuloja saavat ihmiset pystyvät varmasti säästämään edes vähän rahaa kuukausittain.

On olemassa monia hyviä keinoja ja vinkkejä, jotka auttavat talouden hallinnassa. Tässä kirjoituksessa esittelen kolme keinoa, joiden avulla voit alkaa hallitsemaan talouttasi paremmin.

  1. Laadi budjetti

Tärkein asia rahojen hallitsemisessa on budjetin laatiminen. Onko sen laatiminen välttämätöntä? Tuskin, mutta usko pois, tulet tarvitsemaan budjetin pitkällä aikavälillä. Budjetin luominen ja siitä kiinni pitäminen saattaa tuntua aluksi hieman hankalalta, mutta se ehdottomasti kannattaa.

Budjetointi auttaa näkemään taloudellisen tilanteen selkeästi ja täysin läpinäkyvästi ja tämä on tärkeintä talouden hallitsemissa. Budjetoimalla voit alkaa säästämään rahaa velkojasi ja muita tärkeitä tarpeita, kuten asuntolainaa, autoa ja eläkettä varten. Se tuo tasapainoa taloudelliseen elämääsi ja antaa sinulle taloudellista mielenrauhaa

Ennen kuin voit laatia budjettisi, sinun tulee kuitenkin tietää menot ja tulosi, jotta voit hallita rahojasi paremmin. Jos tarvitset apua taloutesi hallinnassa, budjetointi voi auttaa siinä ja muissa henkilökohtaiseen talouteen liittyvissä asioissa.

  1. Pidä kirjaa menoistasi

Suurin osa ihmisistä ei tiedä kuinka paljon rahaa he käyttävät kuukaudessa. Tämä on iso ongelma, mutta sille on onneksi olemassa helppo ratkaisu. Selvitä, mihin käytät rahaa. Kun tiedät menosi, voit miettiä, mihin todella haluat rahasi käyttää. Näin voit helposti selvittää kulusi:

Seuraa kuukauden ajan kaikkia kulujasi. Ota kaikki kuitit talteen (päivittäistavarat, ravintolalaskut, yleishyödylliset palvelut jne.) Tarkista lisäksi tiliotteesi ja lisää kaikki kulut yhteen. Muista seurata myös käteisellä maksettuja kuluja sekä luottokorteilla tekemiäsi ostoksia.

Ajatuksena on, että lasket kaikki kulut yhteen (sekä muuttuvat että kiinteät) laskeaksesi menojesi kokonaissumman. Näin voit nähdä taloutesi kokonaiskuvan ja selvittää, miten sinun kannattaa hallita kulujasi jatkossa.

  1. Älä säästä kaikessa

Monia meitä kiinnostaa tietää, kuinka paljon muut käyttävät rahaa esimerkiksi ruokaan ja viihteeseen, mutta olemme huonoja arvioimaan omia kuukausittaisia menojamme. Saatamme myös kauhistella jonkun kallista harrastusta ja miettiä miten kenelläkään on varaa harrastaa sitä, vaikka kulutamme monesti itse enemmän rahaa moniin arkisiin asioihin.

Käytän itse esimerkiksi mielelläni paljon rahaa ruokaan ja juomaan. Käyn syömässä ulkona useita kertoja viikossa ja tilaan ruokaan kotiin. Nämä ravintolat eivät kuitenkaan ole mitään erityisen hienoja ravintoloita vaan melko tavallisia ruokaravintoloita, joissa käyn yleensä itsekseni syömässä töiden jälkeen.

Moni saattaisi kauhistella sitä, kuinka paljon rahaa käytän ruokaan ja ravintoloihin kuukaudessa. Asiaa on mielestäni kuitenkin syytä tarkkailla kokonaisuutena. Käytän esimerkiksi paljon vähemmän rahaa vaatteisiin kuin keskivertosuomalainen. Viittaan Talouselämässä vuonna 2018 julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan suomalainen kuluttaa vaatteisiin ja jalkineisiin keskimäärin yli 800 euroa vuodessa.

En myöskään käytä paljon rahaa matkustamiseen toisin kuin monet muut suomalaiset enkä osta aina uusinta puhelinta vaan suosin käytettyjä puhelimia. Hallitaksesi talouttasi paremmin sinun ei siis tarvitse säästää kaikissa asioissa!

Aloita talouden hallitseminen vaiheittain

Jos alat hallitsemaan henkilökohtaista talouttasi ensimmäistä kertaa, ole armollinen itsesi. Vaikka talouden hallinta ei ole vaikeaa, sen muuttaminen rutiiniksi muuttaminen voi viedä aikaa. Henkilökohtaisen talouden hallinta on kuitenkin taito, joka jokaisen ihmisen tulisi oppia. Kun opit hallitsemaan henkilökohtaista talouttasi paremmin, tulet saavuttamaan taloudellisen mielenrauhan ja voit alkaa sijoittamaan säästämiäsi rahoja.

Moderaattorin muokkaama: Tekstistä on poistettu yksi kappale, joka sisälsi linkin laittomaan sisältöön. Muussa sisällössä ei ole vikaa joten oli tarpeetonta poistaa koko juttua.

Julkaistu

Sijoitusta vai lottoa

En edelleenkään ole miljonääri, mutta pikkuisen olen oppinut pistään omia ja oman firman rahoja sukanvarteen. Täytyy sanoa, että jos pitää edes toista jalkaa maassa, voi löytää sijoittamisesta sekä selustan suojaa, että parempaa vaihtoehtoa lottoamiselle. Kertaan vähän kokemuksiani.

VAROITUS/HUOMAUTUS: En ole sijoitusammattilainen, en omaa alan koulutusta, allaolevat eivät ole sijoitusneuvoja puolesta tai vastaan. Luota finanssivalvonnan alaiseen toimijaan.

Perusvarmaa turvaa

Maamme pankit tarjoavat varsin hyviä perusturvallisia perussijoituksia. Keskiverto pankkien yhdistelmärahastot yhdistävät melko pienen riskin asialliseen tuottoon, joka voittaa inflaation. Pisimmälle menee Osuuspankki, joka tarjoaa säästömahdollisuuden pankin osuuksiin. Sillä saa melko pienen, mutta hyvin varman tuoton. S-pankki tarjoaa myös tylsän yllätyksettömiä säästöoptioita. Tämän tarinan moraalinen opetus on, että älä pidä rahojasi tyynyn alla tai tilillä. On isompi riski jättää rahat happanemaan tilille kuin sijoittaa ne matalalla riskillä.

Hyvä juttu on, että listalle on ilmestynyt muitakin kotimaisia toimijoita, jotka toimivat Fivan valvonnassa. Vaikkapa Titanium Oyj on ihan asiallinen optio. Myös Vauraus Oyj on mielenkiintoinen toimija, joskin heidän vastuullisuuslinjansa on vielä työn alla. Kilpailua löytyy ja se on aivan tervettä. Toki jokainen toimija ei kestä päivänvaloa, surullisenkuuluisin lienee Alexandria joka onkin saanut ansaittua huonoa mainetta.

Jännitystä tarjolla

Em. Alexandria on tullut tunnetuksi erittäin monimutkaisten ja äärimmäisen korkean riskin tuotteiden myynnistä henkilöille, jotka eivät ymmärrä mitä ostavat. Monimutkaisia strukturoituja sijoitustuotteita myyvät muutkin, kuten Front Capital, jolle annan pisteet siitä etteivät kaunistele riskiä. Vaurauden oma tuote ovat yrityslainat, jotka yhdistävät vaihtelevan suuruisen riskin äärimmäisen yksinkertaiseen asiaan. Ei tarvitse omata korkeaa talouskoulutusta ymmärtääkseen mihin vaikkapa rakennusyhtiö tarvitsee lainaa.

Panokset kovenevat. Kärkeä pitää nähdäkseni Springvest oy, jonka tuotteita suosittelen vaihtoehtona lottoamiselle. Kasvuyrityksiä, hurjia kokeiluja – on syöpälääkettä, on monenlaista erikoiselektroniikkaa, etälääketiedettä, mikrobiologiaa, polttokennoja, lentoaikamassaspektrometriaa (huh) ja vaikka mitä. Jos ostit Springvestiltä Mobidiagia vuonna 2015, sait rahasi takaisn yli kymmenkertaisena. Jos ostit Vertoa 2019, menetit joka pennin. Sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja jättimäistä riskiä varoitetaan asianmukaisesti. Luvassa on jännitystä ja seikkailua sekä hurjia riskejä, mutta lottoon verrattuna sentäs jonkinlainen mahdollisuus jättipottiin.

Tai sitten vain pörssiin

Vanha kunnon pörssi on toki edelleen optio. Valitse muutama perusvarma firma, sijoita niihin vähä kerrallaan ja – noh, siinä se onkin. Huonoa vuonna ei tule osinkoja, perusvuonna osingoilla pääsee purilaiselle ja hyvänä vuonna pippuripihville. ”Osta ja unohda” on varsin toimiva strategia, jonka toteuttamiseen ei tarvita paljoa, rahan tai vaivan osalta. Suurin virhe on myydä kurssilaskun hetkellä, kun viisaampi liike on jatkaa ostamista ja antaa ajan tasoittaa tappiot. Kylmä pää on paras kaveri.

Oleellista on, että niin kympin kuin miljoonankin sijoittaminen laittaa rahan liikkeelle, suojelee säästäjää inflaatiolta ja pitää kansantalouden pyörät pyörimässä. On sitten puhtaasti oma valinta miten paljon tai vähän jännitystä siihen haluaa. Itse olen kokeillut vähän kaikenlaista. Kavereiden kesken puhumme joskus, miten pieni osa säästöjä on ns. ”YOLO-rahastoa”, eli sivuun laitettu pieni summa jota voi käyttää hullun kovien riskien sijoituksiin, kun sopiva sijoittajan lottopaperi tulee myyntiin. Muilta osin pidetään siis jalat maassa, mutta aina aika ajoin kokeillaan mihin asti hyppy kantaa.

P.S. Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa myös kryptovaluutoista? Ei olisi. Sitä ei voi kutsua sijoittamiseksi, koska arvonmuutos ei perustu todellisuuteen.

Julkaistu

Valtio ei osaa ostaa

Politiikkaradiossa keskusteltiin yksityisistä sote-toimijoista, Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo vuosikausia valitellut surkeista IT-palveluiden ulkoistamisista ja katastrofeja kuullaan tuon tuosta. Rakentaminenkaan ei suju, Olympiastadionin ikävä esimerkki on jotain hirveää. Onko valtio täysin kyvytön hankkimaan yksityisiä palveluita? Ei aivan, yksi poikkeus löytyy…

Palvelun ostaminen on vaikeaa

Minun työkokemukseni on lähinnä yksityiseltä sektorilta ja pienessä määrin kolmannelta sektorilta. Olen osallistunut useisiin suuriin hankintaprosesseihin, vaikeisiin järjestelmiin ja sopimuksiin. On hyvin helppoa epäonnistua hankinnoissa, ylittää budjetti ja saada rikkinäinen lopputulos. Kun asiaa tutkitaa, syyllisiäkin usein löytyy useita, mutta lähes aina ongelma tiivistyy yhteen asiaan: ostajan asiantuntemuksen puute. Jos ostaja ulkoistaa asiantuntemuksen liialti myyjälle – kuten valtio lähes aina tekee – ostaja ei koskaan saa mitä haluaa, koska ostaja ei edes koskaan itse pohdi mitä haluaa. Hankinta voi vain epäonnistua.

Valtio on elänyt tiukalla taloudenpidolla. Väkeä pitää vähentää ja tilannetta paikataan sitten konsulteilla. Jostain syystä kymppitonni palkkoihin on mahdotonta hyväksyä, mutta miljoona konsulteille menee budjetista läpi heittämällä. Seuraava on täyttä totta: projektien yhteydessä kahdella puolen pöytää istuu saman alan toimijoita. Toisella puolen on valtion työntekijä, jolla on tuplat isompi vastuu, puolet pienempi palkka, surkeammat edut ja jakkara heiluu. Toisella puolen on konsultti, joka tienaa enemmän tekemällä vähemmän. Tätä tapahtuu aivan koko ajan, viimeisimmät tuntemani tapaukset ovat viikon takaa, eikä tässä nähdä ongelmaa.

Asiantuntijat ovat todenneet, että valtio ei voi ulkoistaa sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuta. Yksityiset voivat auttaa asiassa, paljonkin, mutta eivät isäntänä. Aivan saman ajatusmallin pitäisi päteä muuhunkin. Tietojärjestelmien hankinnassa pitäisi valtiolla olla omilla palkkalistoillaan hyviä teknologian osaajia, joilla on valta ja vastuu sekä kollegoiden tuki. Rakennuspuolella pitäisi olla esimerkiksi rakennustarkastajia omasta takaa, huippuosaajia joilla on tarpeeksi aikaa tehdä työnsä. Näiden vastuiden ulkoistaminen ei ole toiminut koskaan. Ei koskaan.

Investoi osaamiseen

Julkishallinto ei ole houkutteleva työpaikka asiantuntijalle, joka haluaa haasteita, kunnioitusta, vastuuta ja asiallisia työoloja. Ei kuuta taivaalta, mutta perusasiat pitäisi olla kunnossa. Työolot ovat huonot, ilmapiiri karmiva, johtoa ei voisi vähempää kiinnostaa asiat ja päälle tulevat vielä jatkuvasti osaajien yli kävelevät poliitikot. On totta, ettei ole rahaa palkata osaajia, mutta eipä ole paljon puitteitakaan heille. Tämä ei ratkea helposti, eikä se ratkea ollenkaan jos ongelmaa ei edes myönnetä. Poliitikko ei voi myöntää julkisesti, ettei hän tiedä kaikesta kaikkea. Kannattaisi, nimittäin rehellisyyskin voi tuoda ääniä.

Joten tässä suossa ollaan – paitsi niin, se yksi poikkeus. Armeijan hankinnat menevät keskimäärin vähän paremmin. Miksi? Koska sotilasteknologian hankinnoista ovat päättämässä sotilaat. Luulisi tämän esimerkin jo muistuttavan, että asiantuntijalle on käyttöä. Jos et tiedä mitä ostat, et tiedä mitä saat.

Julkaistu

Valtionvelka laskussa

Jotain hyvää tällekin päivälle, Ylen uutisen mukaan valtionvelka on laskusuunnassa. Lähes kymmeneen vuoteen sitä on nyt pystytty lyhentämään, eikä jo varattua kahdenmiljardin lainaa jouduta nostamaan.

Tilastokeskuksen mukaan arvio tälle vuodelle velkaprosentista on hiukan vajaa 48 % bkt;sta. Suunta on siis erittäin hyvä ja näin sen pitääkin olla, koska tulevaisuuden ennuste pitkällä aikavälillä tuokin sitten ongelmia.

Hallitus ja Valtiovarainministeriö on onnistunut oikein hyvin talouspolitiikassaan, vaikka koko ajan haukutaankin, varsinkin opposition toimesta. Totta tietysti on että paremminkin voisi olla, niinhän sitä aina.

Julkaistu

Pyramiidista Bitcoiniin

Jokin aika sitten meillä oli kotimainen huijauspyramiidi, se perustui hyväuskoisten älyttömiin toiveisiin. Hän joka alunalkaen sijoitti huipulle saattoi jotakin voittaa alakerrosten kustannuksella.

Nyt on levinnyt markkinoille virtuaali-, eli kryptovaluutta Bitcoin, joka perustuu, ei oikeastaan mihinkään. Se on hyväuskoisten toiveidentynnyri, vailla mitään todellisuutta.

Alkuvuodesta sen arvo oli alle kymmenentuhannen dollarin. Nyt se on ihan huipussaan, eli yli yhdeksäntoistatuhatta,(19 000). Siis ihan älytöntä..

Viimeksi sitä kaupattiin minulle sähköpostiviestillä 14 000 dollarin hintaan ja aikaa oli maininnalla 24  tuntia viimeinen tilaisuus ostaa.

Jotenkin tuntuu siltä, että maailmaa rakennetaan tyhjän päälle pelkillä oletuksilla. Kyllähän se Bitcoinkin tuottaa, jos aikanaan on ostanut halvalla ja nyt ymmärtää myydä, mutta ymmärtääkö. Kaikkien ennusteiden mukaan, jossakin vaiheessa se tulee taatusti romahtamaan.

Ennen huijattiin hevoskaupoilla, mutta silloin sai jotain kongreettista vaihdossa.

 

 

Julkaistu

Suomen talous hurjassa kasvussa

Nyt o n kolmaskin vuosineljännes laskettu ja edelleen ollaan kasvun puolella. Nyt se on 3.2% bkt;sta ja kolme vuosineljännestä 3.0 %.

Jokainen meistä tyhmistä taviksista oli hyvinkin negatiivinen ajatuksissaan, eikä ikinä uskonut sen olevan mahdollista (poislukien minä). Ei sitä osannut viisaammatkaan kynänpyörittäjät ja tilastonikkarit alkuvuodesta ennustaa.

Vaikka nyt mentäisiin loppuvuosi, eli viimeinen neljännes nollakasvulla, silti koko vuoden tulos jää päälle 3%. Näkymät ovat kuitenkin nyt niin hyvät, että tuskin niin tapahtuu.

En ole tutkinut tilastoja, mikä on kasvuprosentti koko EU alueella, tuskin ainakaan kaikki maat yltävät samaan tulokseen. Nyt kaikkein paatuneinkin negatiivisesti ajatteleva varmasti myötää, että edes jotain on tehty oikein.

Tiedän kyllä, että vieläkin on niitä toisinajattelijoita ja väärin väittäjiä, mutta sehän on kaikkien oikeus.

En viitsinyt laahata lehdestä linkkiä, mutta pääasiat oli tässä.

 

 

Jatka lukemista ”Suomen talous hurjassa kasvussa”