Olen viime kuukaudet seurannut monia kansalaisjärjestöjä, jotka ovat nousseet pinnalle puolustamaan ydinvoimaa mm. useissa Euroopan maissa ja USA:n osavaltioissa. Se on puolestaan johdattanut lukemaan heidän vastavoimistaan. Pahaa pelkään, että pelissä on tällä kertaa turhan isot panokset ja kätemme on kovin heikko.
Ei täydellinen, mutta paras
Jotta voisin vähän provosoida alkuun, voisin todeta ydinvoimamyönteisyyden ja huumeiden dekriminalisoinnin olevan omalla tavallaan kavereita. Niin säteily kuin huumeetkin tuppaavat olemaan vaaraksi ihmisen terveydelle, mutta kauaa ei tarvitse ynnätä numeroita huomatakseen mikä optioista on ylivoimaisesti vähiten vaarallinen. Ydinvoima ei ole ongelmatonta, mutta ongelmat ovat yksinkertaisesti mikroskooppisia vaihtoehtojen rinnalla. Tämä on ihmisajattelulle haastavaa – etsimme täydellisyyttä ja pikkuriikkinenkin särö ehdotuksessa pelottaa meitä.
Toinen vertailukohta voisi olla rokotevastaisuus. Rokotteet ovat pelastaneet lukemattoman määrän ihmishenkiä, mutta tietenkin aina on riski. Todennäköisyys sille, että rokote auttaa sinua on jotakuinkin yhtä suuri kuin todennäköisyys sille, että joku ymmärtää Twitterissä kommenttisi tahallaan väärin. Todennäköisyys sille, että rokote tappaa sinut, tai että ydinvoima tuhoaa maailman, on suunnillen yhtä suuri kuin todennäköisyys sille että kepu ei petä.
Pelkoa ja inhoa lobbareissa
Voimakkaat pelurit EU:n lähellä ovat pelaamassa kovan panoksen pokeria ydinvoiman tulevaisuudella. Entistä huolestuttavampaa on, että Suomi ei ole valmis tukemaan Ranskan kaltaisia maita ydinvoiman asiassa. Tämä voi johtaa entistä kovempaan ydinvoiman alasajoon ja siten aika monen Sovetskoje šampanskojen korkkaamiseen parissa osoitteessa hieman Zavidovon kansallispuistosta kaakkoon. Setä Putin kun kovin mieluusti paikkaa EU:n energiavajetta lähes yksinomaan hyvää hyvyyttään. Unohda Olkiluoto 3, EU:n tulevaisuus on Nord Stream 3.
En tokikaan ole sokea huolelle ydinvoiman osalta. Vain pari maata maailmassa on saanut aikaan kestävän suunnitelman ydinjätteen osalta. Fukushima Daiichin onnettomuus osoitti miten heikosti turvallisuussääntöjä noudatetaan ja mihin se voi johtaa dominojen kaatuessa. Psykologia tukee myös huolta: säteily on näkymätöntä ja näkymättömän vihollisen edessä irrationaalinen pelko voittaa herkästi. Peloille ei pidä nauraa, niitä ei pidä vähätellä, vaan ne pitää käsitellä kunnioittavasti. Kukaan ydinvoimaa pelkäävä ei ole typerys, vaan tunteva ihminen jonka tunteilla on väliä.
Yksinkertainen on kaunista
Niin paljon kun rakastankin asioiden käsittelemistä pitkällä kaavalla, joskus myös yksinkertaisuudelle on tilaa. Kaikki ydinvoiman alasajon lopputulokset lisäävät kasvihuonepäästöjä ja se on muutos johon meillä ei ole varaa. Kaikki ydinvoiman lisääminen vähentää kasvihuonepäästöjä ja se on suunta mikä meidän täytyy ottaa mieluiten puoli vuosisataa sitten. Luonto, ympäristö ja ilmasto eivät pelastu ideologialla vaan teoilla. Ydinvoima on väkevä teko sen puolesta. Ja jos nyt inhorealismia sallitaan, luonto ei paljoa hätkähdä vaikka tulisi toinen Tšernobyl – ihmiset kärsisivät hurjasti, mutta luonto porskuttaa.
Viimeisenä ehdotan muistettavaksi, että ydinvoima ei ole seisahtunut kivijärkäle, vaan väkevästi kehittyvä tieteenala. Tieteen ominaisuus on kehittyminen, virheistä oppiminen ja itsensä parantaminen. Ydinvoiman tukeminen ei ole katse menneeseen tai edes katse tähän päivään, vaan katse tulevaisuuteen. Puhukaamme siis tulevaisuudesta, sillä voimme tehdä siitä juuri niin hyvän kuin ansaitsemme.
