Sipilä: Olin turhan rehellinen

Mitä Sipilän tokaisu tarkoittaa? Antaako hän siinä neuvon ja ohjeen muillekin kepulaisille vai peräti koko kansalle, että ei pidä ”olla turhan rehellinen”? Kun Sipilä sanoo noin vaalien läheiyydessä, niin tarkoittaako se sitä, että me nyt lupailemme kaikenlaista teille tyhmät suomalaiset, mutta emme ole ”turhan rehellisiä”?

Kepu pettää aina. Se tiedetään liiankin hyvin. Mutta nyt he kertovat sen jo ennen vaaleja.

 

Geenit on mitä on

On kyllä positiivinen katsomus kun sanoo että joku 70 vuotias mies / nainen voi elää vielä 200 vuotta niiden geenien  ansiosta .

Tuollasta hulluutta silti voi joku tuoda esiin vaikka ei niissä mitään totta olekkaan no toivossa on hyvä elää ja uskossa kuolla .

Sanois lapamato nyt on kuitenkin kyse ihmisestä eikä lapamadosta vaikka ne  hänen tekonsa  ovatkin samaa luokkaa .

Kun mitä  ovat lapamadolla ala arvoisia kuitenkin kaikki tyynni .

Mutta katsotaan nyt tuo eka sata vuotis päivä sekin on monasti jo riittävä elinkaari oli taskussa rahaa taikka ei .

Kuten Antti Yrjö sanoisi käärin liinoissa ei ole taskuja jonne  ne fyrkat laittaisi eikä pilven päällä ole tavaratalojakaan .

Mutta moni elää juuri sen ajan jonka meille on annettu ollaan siinä vaan reaali ajassa oli meillä geenit aivan mitä vaan . seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Mietelauseita

Eräs tuttavani on melkoinen haka haastamaan minua pohtimaan psykologiaa ja ihmisluonteita. Päätin ottaa sen vastaan päänsäryn sijaan pienenä haasteena, joka taisi lähteä liikkeelle historian merkkihenkilöiden tutkimisesta. Ohessa muutama mieleeni herännyt mietelause, jotka epäilemättä joku minua viisaampi on sanonut aiemmin toisessa muodossa. Toisaalta, kaikki luova työ on johdannaista.

Tunteista ja yhteiskunnasta
Hallitse yhteiskuntaa ilman tunteita, jotta jokaisen ihmisen omassa tilassa on niille mahdollisuus.

Tulkinta: tunteet ovat jokaisen omia, jokaisella erilaisia. Hallitsijan ei sovi ottaa tunteellisia puolia, vaan käyttää järkeä. Vain siten hän voi taata kaikille kansalaisille tasavertaisen oikeuden omiin tunteisiinsa, oman sydämensä ääneen. Jos hän hallitsee tunteella, hän kieltää sekä tunteet että järjen.

Lain oikeudenmukaisuudesta
Hyvä laki on sellainen, joka tuntuu oikelta myös vuosi tapahtuman jälkeen.

Tulkinta: tapahtuman hetkellä kosto on päällimmäisenä mielessä. Lailla ei ole varaa kostoon, vaan sen on kestettävä myös tunteiden rauhoittumisen jälkeinen aika.

Erilaisuudesta
Ihmisen oikeus olla idiootti on tärkein vapaus.

Tulkinta: jokaisella meistä on mielipide, jota joku toinen pitää idioottimaisena. Olemme siis jokainen idiootteja, mutta yhdessä on elettävä. Kunnioittakaamme siis tätä ihmiskunnan aksioomaa.

Ymmärryksestä
Puheväleistä on pitkä matka tanssiaisiin.

Tulkinta: Jungilainen psykologia opettaa tunnistamaan sisältään varjon, olemaan sen kanssa puheväleissä, käyttämään sitä – mutta et silti esittele varjosi luonnetta edes läheisillesi. Laajemmin katsoen, kunnioitus ja kyky ymmärtää eivät edellytä yksimielisyyttä. Paitsi että voit kunnioittaa täysin eri mieltä olevaa, se on usein myös viisasta.

Persoonallisuustyypeistä
Persoonallisuutesi on korttipakka, ei lopputulos.

Tulkinta: Tämä on varmasti helpoin ja tylsin näistä. Voit analysoida ja tuntea persoonallisuustyyppisi eri tavoin ja sitä kautta nähdä hieman minkälaiset kortit saat käteesi. Pelin saat kuitenkin pelata itse eikä lopputulos ole kiveen hakattu. Samoista korteista syntyy niin rakastettu rauhantekijä kuin hirveä diktaattorikin.

Hoitajamitoitus käytännössä

Tässä esimerkki nykytilanteesta eräässä vanhusten tehostetunpalveluasumisen kodissa.
Asiakaspaikkoja on 14, jotka on kaikki täytetty. Koulutettua hoitohenkilökuntaa on vuorokauden eri aikoina seuraavasti.
Aamuvuoro klo 07.00-14.30 3 hoitajaa eli 0.21,14
Iltavuoro         ”    14.30- 21.00 2 hoitajaa eli 0, 14, 28
Yövuoro           ”    21.00-07.00 1 hoitaja eli 0,0714

Tässä Superin (hoitajien ammattijärjestö) suositukset.

Click to access super_hoitajamitoitus.pdf

Tässä esimerkkitapauksesa on aamuvuoron mitoitus Superin mukaan minimin ja hyvän välissä, iltavuoro alle minimin ja yövuoro täyttää minimin. Mainittakoon, että yöhoitaja siivoaa öisin yleiset tilat, pesee asiakkaiden pyykit ja valmistaa aamiaisen mm. keittää aamupuuron.
Tässä on nyt konkretiaa kaiken prosenteilla leikkimisen sijaan.

Kenen vastuu

Kenen vastuu jos hoidokki kuolee?
Miten ja mikä taho päättää kuolinsyyn?
Puolitoista vuorokautta helteisessä huoneessa hoidotta?
Heikkokuntoinen vanhus ei kykene soittamaan apua?
Taas tulee esiin sana Esperi ja moniko muu
sillä montako tapausta painetaan unholaan?
Saataisko aikaan laki ja laki valvonnasta?

Mitä ovat lupaukset

Varsinkin vaalien alla ne on yhtä tyhjän kanssa ja varsinkin kun tekijänä ovat yksityiset turhan puhujat

Jo viisikymmen luvulla luvattiin että mm koulu kiusaaminen lopetetaan no kaikki varmaan tietää onko se loppunut .

Sellasia ne lupaukset ovat oikeassa elämässä tuossa sote asiassa voi hallitus vaalien alla luvata ihan mitä vaan tuskinpa on tarkoitus niitä pitää .

Kokonaan eri juttu ovat yksityiset bisneksen tekijät heillä lupaukset ovat yhtä tyhjän kanssa

Heillä on vain yksi tavoite 20 % voiton tuleminen että sellasta se oikeasti on ja onko se sitten parempaa sillä puolella vai tyhjän lupaamista  .

Hallitus voi laittaa vaikka 52 lupausta kirjaamoon ne vaan ei ole loppu juoksussa yhtään mitään .

Nythän ne laitto 25 tyhjää lupausta se vaan kuka ne valvoo että myös toteutuu en usko että kukaan sellasta tekisi seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Eurooppalaiset löysivät Amerikan, surmasivat 10 prosenttia maailman väestöstä ja aiheuttivat teoillaan ilmaston viilentymisen

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005986537.html

1.2.2019

Tutkimus: Eurooppalaiset löysivät Amerikan, surmasivat 10 prosenttia maailman väestöstä ja aiheuttivat teoillaan maailman­laajuisen ilmaston viilentymisen

1500-luvulla Amerikassa kuoli noin 55 miljoonaa alkuperäisasukasta. Seuraukset olivat tuoreen tutkimuksen mukaan niin merkittäviä, että ne vaikuttivat maapallon ilmastoon.

*

Loppuosa tekstistä näky vain HS:n tilaajille, joten piti kaivaa juttu esille netistä.

https://www.timesofmalta.com/mobile/articles/view/20190201/life-features/european-colonisation-of-the-americas-killed-10-of-world-population.700833

1.2.2019

European colonisation of the Americas killed 10% of world population

 Also caused global cooling

 

While Europe was in the early days of the Renaissance, there were empires in the Americas sustaining more than 60 million people. But the first European contact in 1492 brought diseases to the Americas which devastated the native population and the resultant collapse of farming in the Americas was so significant that it may have even cooled the global climate.

Eurooppa renessanssin alkuaikoina, Amerikassa oli imperiumeja, joissa oli yli 60 miljoonaa ihmistä. Mutta ensimmäinen eurooppalaisten yhteydenotto vuonna 1492 toi sairaudet Amerikkaan, joka tuhosi alkuperäisen väestön aiheuttaen samalla Amerikan maatalouden romahtaminen, mikä oli niin merkittävää, että se saattoi jopa jäähdyttää globaalin ilmaston.

*

This human tragedy meant that there was simply not enough workers left to manage the fields and forests. Without human intervention, previously managed landscapes returned to their natural states, thereby absorbing carbon from the atmosphere. The extent of this regrowth of the natural habitat was so vast that it removed enough CO₂ to cool the planet.

Tämä inhimillinen tragedia merkitsi sitä, että yksinkertaisesti ei ollut tarpeeksi työntekijöitä peltojen ja metsien hoitamiseen. Ilman inhimillistä väliintuloa aiemmin hoidetut maisemat palasivat luonnollisiin tiloihinsa, mikä absorboi hiiltä ilmakehästä. Luonnolliseen elinympäristöön paluu oli niin laajaa, että se poisti tarpeeksi CO₂: ta planeetan jäähdyttämiseksi.

Valinnanvapaus parantaa palvelun laatua

Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti vanhusten hoivapalvelujen laadussa esiintyneistä puutteista – täysin aiheellisesti.

Palvelujen täytyy olla laadukkaita ja myös kohtuuhintaisia.

Että asetettaisiin joku lakisääteinen määrä hoitajille per hoidettava ei taatusti ole oikea ratkaisu. Hoidettavat ovat yksilöitä, joilla on hyvin erilaiset tarpeet. Heitä ei voi asettaa samaan muottiin ainakaan niin, että siitä seuraisi mitään hyvää.

Katsokaapa asiaan liittyvä hyvin lyhyt video.

Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas

Louhimiehen Tuntematon tuli sitten televisiosta sarjana. Elokuva oli minulle pettymys. Olihan siinä pauketta ja toimintaa, mutta siinä se sitten olikin. Piirun verran parempi kuin Mollbergin versio, muttei läheskään Edwin Laineen Tuntemattoman veroinen.
Elokuva oli liian pitkä (oli kuulemma tunnin pitempi kuin yleisessä levityksessä oleva filmi), roolihenkilöiden vierailut kotimaisemissa olisi aivan hyvin voinut jättää pois, ei ne tuoneet filmiin mitään uutta. Ohjaustyö oli minusta huteraa. Jussi Vatanen Koskelana oli kuin puujumala, Aku Hietamies keskittyi Hietasen roolissa lähinnä toljottomaan, ja Rokka, yksi keskushenkilöistä, vilkas karjalainen, lausui replikkinsä kuin olisi ollut perunoita ostamassa, henki puuttui.
Kariluoto oli filmin uskottavin henkilö, nuori puhdasotsainen idealisti. Ehkä parempi kuin Laineen elokuvassa esiintyvä Matti Ranin.
Kyllähän elokuvan katsoi, mutta minusta Louhimiehen olisi pitänyt olla enemmän uskollinen romaanille, esim. kohtaus jossa Koskela räjäyttää kasapanoksella konekivääripesäkkeen ja Lehto takoo Koskelaa selkään ”Jumalauta kuu…le. Se oli Temppu!” ”En minä kuule mitään vähään aikaan. Minä tiedän sen vanhastansa.” Louhimiehen elokuvassa Koskela ei puhu Lehdolle mitään vaan toljottaa kuin puusta pudonnut. Ei voi välttyä vaiktelmalta, että Louhimies on siinä miettinyt miten ihminen oikeasti käyttäytyisi sellaisessa tilanteessa. Minusta siinä olisi pitänyt mennä romaanin mukaan, menköön syteen taikka saveen.
Niin, jokainen elokuvaohjaaja haluaa panna useaan kertaan kuvattuun filmiin oman puumerkkinsä eikä Tuntematon ole tässä mielessä mikään helppo elokuva. Ja ehkä Edwin Laine teki romaanista niin onnistuneen filmatisoinnin että myöhempiä versioita tulee verranneeksi aina siihen, tahtoen tai tahtomattaan.