Aika hankkia toppatakki ja huopatossut

Teologiaa ehkä lukuunottamatta tieteessä ei ole lopullisia totuuksia. Esimerkiksi Taburo Kobasin tutkimus (2017) osoitti, että lähes kaikki mitä Grönlannin sulamisesta kerrotaan on joko liioittelua tai väärin. Napapiirin seudut ovat ilmastollisesti maapallon äärevimpiä paikkoja. Siellä voi olla kesällä 40 asteen helle ja talvella 70 astetta pakkasta. Pelkästään luonnon suunnaton, normaali vaihtelu pudottaa ilmaston ennustamisyritykset tarot-korttipovaamisen tasolle.

Grönlannin lämpötila on hieman laskenut vuodesta 2005 lähtien. Saaren huipun normaali heinäkuun lämpötila on ollut noin – 10 astetta, mutta kesällä 2017 saavutettiin uusi kylmyysennätys – 33 astetta. – 8000-7000 vuotta sitten Grönlannissa oli 3-5 astetta nykyistä lämpimämpää. Jääpeitteen pinta-ala saavutti kaikkien aikojen minimin 5000-3000 vuotta sitten. Skandien vuoristojäätiköt hävisivät tuolloin kokonaan. Huippuvuorilla oli jopa 6 astetta ja Baffinin saarella Kanadassa 5 astetta lämpimämpää kuin nyt. – –

Jäätiköistä irtoavat lohkareet eivät ole sulamisen merkki. Jäätiköt lohkeavat jatkuvasti riippumatta siitä, ovatko ne kutistumassa vai laajenemassa. Grönlannin jäätiköiden muutoksia on seurattu vuodesta 1870 lähtien. 80 prosenttia niiden perääntymisestä tapahtui jo ennen vuotta 1946. Maailmansodan päätyttyä ihmiskunta on päästänyt ilmakehään suunnattoman määrän hiilidioksidia, mikä olisi teorian mukaan pitänyt johtaa huomattavasti nopeampaan jäätiköiden sulamiseen.
Ilmastomallien mukaan artisen alueen olisi pitänyt myös lämmetä muita alueita paljon voimaakkammin, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Grönlannin länsi- ja itäpuolen yli 100 vuotta pitkissä lämpötilasarjoissa ei näy lämpenemistä, mikä on erikoista, kun kyseessä pitäisi olla ”yksi maailman nopeimmimn lämpenevistä aleista”.

Lämpenenmisennusteet perustuvat ilmastomalleihin, jotka ovat ristiriidasa mittausten kanssa. 100 vuoden perspektiivillä arktisen jään ja lumen häviäminen on fysikaalisesti mahdotonta, kuten Darko Putina on tutkimuksessaan todennut: tietokonemallit ovat apuvälineitä eivätkä tieteellistä todistusaineistoa. Todennäköisesti 1800-luvulla alkanut jäätiköiden perääntyminen on johtunut maapallon ilmaston vähittäisestä palautumisesta normaalille tasolleen pitkän ja piinaavan pikkujääkauden (noin 1450-1850) hellitettyä.
Nykyinen napa-alueiden lämpeneminen on pientä verrattuna useisiin aikaisempiin lämpöjaksoihin, jolloin ihmisen vaikutus ilmastoon oli mitätöntä. Jos edelliset hyvin lämpimät jaksot eivät olleet ihmisen aiheuttamia, niiden on täytynyt johtua luonnon normaalista vaihtelusta. Mikä on nykyisessä lämpenemisessä poikkeuksellista? Ei mikään.

Väitettiin, että 2010 olisi ollut kaikkien aikojen lämpimin vuosi. Noin 10 500 vuoden aikana jääkauden päättymisen jälkeen on ollut ainakin 9 100 lämpimämpää vuotta.
”Asiantuntijat” hehkuttivat 2007, että arktinen alue olisi jäästä vapaa 2013. Tämä ja lähes kaikki muut tietokonepeliennusteet ovat menneet pieleen. Katastrofeja ei ole tullut. Jään määrä ja jääkarhukanta ovat pysyneet vakaina tai kasvaneet viimeisen 10 vuoden aikana. 50 vuodessa viisinkertaistunut jääkarhukanta alkaa olla jo ympäristön kantokyvyn rajoilla.
Etelämantereella jäätä on tullut koko ajan lisää. Etelämantereesta lohkesi lohkesi 2017 kaksi kertaa Lxemburgin kokoinen jäälohkare, joka uutisoitiin huolestuttavana merkkinä ilmaston lämpenenmisestä. Tiedeihmiset ja media eivät kerro, että 1927 samalta aleelta lohkesi 8 kertaa ja jopa 12 kertaa Luxemburgin kokoinen alue. Vuonna 1927 oltiin myös huolestuneet ilmaston lämpenemisestä, mutta 1956 päinvastoin ilmaston kylmenemisestä.

Muutokset merivirtarytmeissä, pohjoisten merien viileneminen, tuulen vaihtelut ja Auringon aktiivisuuden heikkeneminen viittaavat pikemminkin planeettamme jäähtymiseen kuin lämpenemiseen. Sekä vanhat että uudet tutkimukset tukevat päätelmää. Ilmaston kylmeneneminen olisi lämpenenmistä vakavampi ongelma varsinkin, jos energiatuotantomenetelmämme olisivat epäluotettavia, tehottomia ja kalliita. Tarot-kotit povaavat, että varmuuden vuoksi kannattaa hankkia toppatakki ja huopatossut.
————————————
Kirjoitukseni lähde: Ilmastorealismia 26.1.2018, kirjoittaja on professori ja Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen, kirjoituksen otsikko sama kuin tässä.

Makuja naapurista.

Tulipahan taas kotiuduttua.

Mukaan kotiin viemisiksi tuli kolme klassikkoa; paksusilavaista savustettua siankylkeä, räimerullid (molemmat saaremaalta) ja Maruzhalta Nömmen torilta tseburekkejä.

Sitä tuota tseburekkiä en ole vaan oppinut tekemään, yrittänyt toki mutta ei ole onnistunut täysin. Virheellisesti muuten luullaan että tseburek uppopaistetaan kuten savolainen lörtsy mutta kyllä se paistetaan öljytilkassa ihan pannulla. Voihan uppopaistaakkin mutta silloin piiraasta tulee todella rasvainen; molempia tapoja käytetään.

On muuten alkujaan venäläinen piiras ja venäläisväestö sitä pääasiassa valmistaa. Nämä piiraathan venäläisväestö n 300 – 400 vuotta sitten mukanaan Eestiin toi. Näinhän se ruokaperinne usein kulkeutuukin. Eestiläiset ovat kyllä piirasperinteen ruokakulttuuriinsa omaksuneet ja osaavatkin. Eestiläinen perinneruokahan sisältää lukuisia erilaisia piiraita.

Nuoria johdetaan harhaan

On murheellista katsella, kun nuoria viedään, kuin pässejä narussa ilmastohuumassa.

He ovat selvästi aivopesty ja toimivat, kuin robottijoukko.

Nuorten pitää saada asiallista informaatiota. Suomi on pieni maa. Ei Suomi ei voi eikä se pystykään vastaamaan koko maapallon ilmastosta.

Nuoria harhautetaan nyt vihervassareiden toimesta säälittä.

 

Kokoomuksen Ben Zyskowicz on täysin oikeassa

Hänen mielestään Välimerestä ”pelastetut” pitää viedä sinne mistä lähtivätkin merelle ”pelastettavaksi” – eli Libyaan.

https://www.verkkouutiset.fi/bentv-miten-tama-julma-naytelma-saataisiin-loppumaan/

Ben on asiassa täysin oikeassa. Sitä porukkaa, EI saa taakanjakaa ympäri EUta.

Entä jos he ovat molemmat oikeassa?

Monet perussuomalaiset, kärjessä Jussi Halla-aho katsovat Suomen ympäristöasioiden olevan kohtuu hyvällä mallilla ja ongelmien löytyvän muualta. Monet vihreät puolestaan katsovat että Suomelta pitää vaatia hurjasti enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Täydellisiä vastakohtiako? Ei, sillä mielestäni molemmat ovat oikeassa.

Useita intressejä

Itse katson asiaa useiden intressien ja näkökulmien kannalta. Mielestäni vasta siten päästään lähemmäksi vaikean asian kokonaiskuvaa.

  • Suomessakin on ympäristörikoksia, saastuneita alueita ja esimerkiksi huonon ilmanlaadun aiheuttamia suoria kansanterveydellisiä haittoja jotka kääntyvät euroiksi. Meillä on paljon tehtävää.
  • EU:n ilmastotavoitteissa hankaavat vastaan itäisen Euroopan maat, ei Suomi. Pitäisi keskustella suoraan siitä miten heidät saa mukaan, aiheuttamatta tarpeettomia levottomuuksia ja vihanpitoa. Niin historialliset kuin maantieteellisetkin syyt ovat johtaneet eri maat eri energiapolitiikkaan. Siten myös siirtymä parempaan tapahtuu eri tavoin, eri ehdoin ja eri aikatauluin.
  • Päättäjien pitää luopua fiilistelystä ja siirtyä koviin faktoihin, selviin lausuntoihin. Ydinvoiman kanssa jatkuva soutaa-huopaa-liike pitäisi pysäyttää, ajoneuvoliikenteen kehityksen tahtotilat pitäisi lausua selvästi, ym. On aivan liian helppoa olla sekä puolesta että vastaan samoja asioita, koska linjanvetoja ei viitsitä tehdä.
  • Yritykset, joilla on vahva asema kotimarkkinoilla, ovat vahvemmalla pohjalla vientimarkkinoilla. On erittäin mielekästä käyttää nykyistä laajemmin kotimaisia innovaatioita, jotka toimivat ilmastonmuutosta vastaan. On myös mielekästä edelleen pyrkiä vähentämään teollisuuslaitostemme päästöjä, vaikka ne ovat globaalisti katsoen varsin hyvässä tilassa. Tähän on hyvä peruste: kunnianhimo tulee globaalisti yhä kasvamaan ja kilpailu kovenee. Huipulla tuulee, pitäkäämme siis kiinni etumatkastamme.
  • Turvetuet ovat häpeällisiä ja turpeesta pitäisi luopua kymmenen vuotta sitten. Toisaalta, hosuen tehdyt muutokset eivät tee hyvää, isot voimalat eivät muutu paremmiksi yön yli. Tehkäämme rauhassa viisas valinta.
  • Maaseutu saastuttaa yhä liikaa, Itämereen valuu liikaa maaseudun päästöjä. Maaseutu ei ole ongelma vaan mahdollisuus ja kotimainen maanviljely on jatkossa yhä tärkeämpää, mutta työtä on paljon. Tukekaamme maaseutua kehittymisessä pelkän hedelmättömän haukkumisen sijaan.
  • Suurimmat saasteet tulevat Kiinan, Yhdysvaltain ja Intian tapaisista maista, mutta rehellisesti sanoen meillä ei ole yhtään suoraa vaikuttamiskeinoa heihin. Toisaalta, jokaisessa näissä maista on vahva sisäinen paine muutokseen. Meidän paras peliliike voi olla tarjota sopivaa teknologiaa ja näyttää esimerkkiä.

Mielestäni edelliseltä listalta löytyy pointteja joita persut ovat sanoneet, sekä pointteja joita vihreät ja monet muut ovat sanoneet. Ne eivät poissulje toisiaan. Luonnollisesti politiikan aateviholliset murisevat, mutta tässä asiassa tarvittaisiin mielestäni ennennäkemättömän laajaa parlamentaarista harmoniaa (ei hanuria, toim huom). Koska mistään jo puhutusta ei tietenkään voida olla samaa mieltä, ehdotankin yhteiseksi keihäänkärjeksi uutta teemaa.

Usko tulevaisuuteen

Tässä ehdotukseni: Nyt tarvitaan uskoa puhtaampaan ja parempaan huomiseen sekä positiivista taistelutahtoa sinne pääsemiseen. Haudataan pois poliittisten erimielisyyksien sivulauseet ja keskitytään ytimeen, siihen miten Suomi on huomenna mahdollisuuksien maa. Enemmän kyllä-sanoja, vähemmän vastustamista. Ei vastusteta teollisuutta, tehdään siitä vaan yhäkin vastuullisempaa ja puhtaampaa. Ei vastusteta vihreää energiaa, vaan tehdään siitä myös vähävaraisille realistinen valinta. Ei kiistetä muiden maiden isompaa vastuuta, muttei livetä myöskään omastamme. Ei hukuta itkuvirsiin vaan huomataan miten vastuullisempi toiminta voi parantaa elämänlaatua hurjasti.

Soveltaen erästä tämän vuosituhannen rakastetuimmista poliittisista, iskulauseista, me voidaan tienata tällä! Jos yhdistämme osaamisen, uskon, suomalaisen sisun, globaalin asenteen ja terveen taistelutahdon ison haasteen edessä, Suomesta ei tule vain puhtaampi, vaan myös toiveikkaampi ja varakkaampi maa, jolla on varaa jopa vanhustenhoitoon.

Palju tulilla, erämiehen luxusta (päivitetty)

Erämiehen aakkoset : puuntekoa, mökkiin lämmöt, palju tulille ja illan viettoa korpimetsän maisemissa.

Kerrassaan upea kuulas keli, huomenna jos tuulastamaan.

Hyvää illan jatko itse kullekin säädylle.

Saunan takkahuoneen lumo syö saa kovimmankin korpisoturin nöyräksi, tulen äänet, koivuklapien tuoksu kun ne palaa takassa, kyllä elämä on pieniä asioita.

Tämännäköisiä tilastoja

https://yle.fi/uutiset/3-10985596

Tilastojahan voidaan tehdä juuri niin, kuin halutaan. Se on siis varsin tarkoitushakuista, oli sitten kyseessä politiikka tai talous.

Yllä on esimerkkitapaus YLE;n suorittamasta kyselystä, jonka mukaan suurin osa ihmisistä ei hyväksy metsähakkuiden lisäämistä. Yli 70 % heistä ei kuitenkaan ole missään tekemisissä metsän kanssa, ei taloudellisesti, eikä omistusmielessä. Kysely tapahtui Helsingin rautatieasemalla, jolloinka kyselyn tuloksen olisi jopa tiennyt etukäteen. Vai onko joku asiasta eri mieltä, jokatapauksessa rautatieasemalla norkoilee ihan omanlaatuistansa väkeä, varsinkin Helsingissä.

Osa kyselystä olisi pitänyt tehdä vaikka Tampereella ja osa Rovaniemellä ja Kuopiossa. Siltikin vielä jää maaseutu ja osa metsänomistajista pois.

Ylekin voisi mennä  hiukan pidemmälle, kuin pelkästään ovesta ulos tekemään tilastojansa.

Doha

Tänään ne yleisurheilun MM-kisat alkaa. Jos haluaa nähdä suomalaissuorituksia, niin kannattaa katsoa karsintoja ja alkueriä. Paitsi no , ehkä pika-aiturinaisilla on hyvät saumat päästä finaaliin, mutta muihin ainakaan minä en usko.

Ilmastolakko

Juuri tv:stä tulee kanavalta 1…. ilmastolakko. Sinne saa luvan kanssa osallistua mielenosoitukseen oppilaat ja opettajat, rehtorit eri kouluissa kannustaa lakkoilemaan.

Taas käytetään yhteiskunnassa lapsia ja nuoria hyväksi kuin muinoin YYA aikana…

Ei tämä maailma ole muuttunut miksikään.

Nyt nuoria pelotellaan sillä mitä suuret ikäluokat on saaneet aikaan.

Syökää nyt tämä päivä heinää mutta muistakaa olla pieremättä  metaania niin teette osuutenne ilmastoähkyssä.