Merivoimien uusi valmiusyksikkö – maalla, merellä ja ilmassa

Uusimmassa Puolustusvoimain lehdessä Ruotuväki on pitkähkö artikkeli uudesta Merivoimien valmiusyksiköstä – tarkennettuna Uudenmaan prikaatin valmiusyksiköstä ja sen harjoituksesta.

Halosen aikana varuskunnilta poistui puolustukselliset valmiustehtävät – ne olivat vain koulutusorganisaatioita. Kaikki sotimiseen tarkoitettavat joukot piti perustaa reservistä. Se oli aivan helvetin huono tilanne – huomautin siitä mm. julkisesti Puolustusvoimain komentajalle, varoittaen yllätyshyökkäyksestä. Puolustusvoimain komentaja ei voinut muuta kuin vastata minulle: ”Jumala suojelkoon Suomea yllätyshyökkäykseltä.” Minä vastasin hänelle vielä: ”Se ei riitä.”

Palaan vielä siihen Uudenmaan prikaatiin. Vierailin ja yövyin siellä vuosia sitten. Päivystäjä ei ollut pukeutunut asianmukaisesti, eikä hänellä ollut minkäänlaista asetta. Kysyin päivystävää upseeria ja sain kuulla, että varuskunnassa ei ole sellaista. !!! Vain virka-aikana on upseereita paikalla.

Eli edistystä on tapahtunut – nyt Uudenmaan prikaatilla on peräti valmiusjoukoksi nimetty joukko – erinomaista.

Takaisin Ruotuväessä kuvattuun harjoitukseen: maalla, merellä ja ilmassa.

Harjoituksen ”maalla” osuudessa joukko harjoitteli taistelua rakennetulla alueella. Hyvä, se on taatusti tarpeellista sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta.

Harjoituksen ”merellä” osuus oli siirtyminen paikasta a paikkaan b parilla Jehulla. Ne Jehut ovat pieniä, nopeita ja ketteriä veneitä, hyvää kalustoa. Varsinaista maihinnousua, puhumattakaan taistelusta, ei harjoiteltu.

Harjoituksen ”ilmassa” osuus ei liittynyt mitenkään maanpuolustukseen, vaan harjoiteltiin pelastustoimintaa. Veneestä ”pelastettiin” helikopteriin porukkaa vinssillä. Toisessa harjoituksessa harjoiteltiin pintapelastusta. Helikopterista hyppäsi veteen pelastajia ja sitten vinssattiin pelastajia ja pelastettuja vedestä helikopteriin.

——

Olen hyvin pettynyt. Puolustusvoimien uusien valmiusjoukkojen piti kohottaa nimenomaan Suomen Puolustusvoimien Puolustusvalmiutta rauhanajan yllätyshyökkäyksiä vastaan – täysin olemattomalta tasolta edes jonkinlaiseksi.

Kun ryssä hyökkää esimerkiksi Juhannuksena, niin ei tartte tuhlata patruunoita, ei ole sitaateissa ketään taistelmassa vastaan.

9 vastausta artikkeliin “Merivoimien uusi valmiusyksikkö – maalla, merellä ja ilmassa”

  1. Käsittääkseni Maavoimien valmiusjoukkojen tilanne on hieman parempi, mutta heitäkin on viikonloppuisin ja juhlapyhinä varsin vähän aloittamassa puolustautumista kun ryssä tekee yllätyshyökkäyksen.

  2. Eihän nytkään edes hallitus ehdi tekemään mitään jos tulee isompi kriisi, eli nopeasti ei tapahdu mitään. Eihän täällä saa enää edes pääministeriä kiinni puhelimella. Nyt kun eduskunta aloittaa 7 viikon Joululoman on kynnys toimia vielä hitaampi…

  3. Surkeinta Ruotuväen artikkelissa oli, että annettiin ymmärtää kyseisen valmiusjoukon olevan jotakin jenkkien erikoisjoukon SEAL kaltaista.

  4. Ei ehkä pitäisi enää jatkaa, mutta en jaksa olla hiljaa. Ruotuväen päätoimittaja käyttää lehdessä olevassa kuvassaan pinkkiä (vaaleanpunaista) solmiota.

    Hänen käskystään Ruotuväen artikkeleissa käytetään Suomen ja Venäjän välillä käydystä Vapaussodasta (1918-1920) nimitystä sisällissota. Jokaiselle täysjärkiselle pitäisi olla selvää, että kun Vapaussodasta solmittiin Suomen ja Venäjän välillä rauhansopimus, niin kyseessä ei voinut mitenkään olla sisällissota.
    https://jput.fi/Vapaussodan_rauhansopimus.htm

    1. Sukellusveneet olisivat Suomen puolustuksen kannalta hyvä asejärjestelmä. Minun mielestäni kuitenkin niin kallis asejärjestelmä, että on tärkeämpääkin hankittavaa ja käytettävää (myös järjestelmän käyttö maksaa).

      Pitkällä tähtäimellä JOS Suomen puolustusmäärärahat lopulta nostetaan pysyvästi vähintään tasolle 2% bruttokansantuotteesta, kuten olen toivonut vuosikymmeniä, niin ehkä aikanaan tulisi vuoro myös sukellusveneille.

      Pahimmassa tapauksessa Suomen Merivoimille parhaillaan hankittavista korveteista/fregateista tulee kertakäyttöisiä sukellusveneitä.

  5. Suomessa voisi olla hävittäjiä ja muutakin kalustoa enemmän. Mikään laki ei sitä kiellä, jostain syystä Neukkulan hajotessa noudatimme edelleen Pariisin rauhansopimuksen kalustomäärää..? Se sopimushan katosi olemasta

    1. Pariisin rauhansopimus ei sinänsä ole kadonnut mihinkään. Siitä on vaan tehty uusia tulkintoja.

      Rauhansopimus kielsi Suomelta mm. sukellusveneet kokonaan ja rajoitti ilmavoimien lentokoneiden määrää sekä laatua. Ohjukset – hui sentään – olivat kokonaan kiellettyjen aseiden listalla.

      Ensimmäisenä taidettiin tajuta, ettei ole mitään järkeä kieltää Suomelta esimerkiksi panssarintorjuntaohjuksia ja ilmatorjuntaohjuksia. Hävittäjiinkin piti saada ilmataisteluohjuksia.

      Niinpä niitä kieltoja ja rajoituksia on sitten murennettu moneen otteeseen – jo neukkulan aikana ja myös neukkulan kemahdettua.

      Neukkulan kemahdettua katsottiin, etteivät ns. sotilasrajoitukset enää päde: muutkin kuin puolustusvoimat saavat antaa sotilaskoulutusta – reserviläisjärjestöt ympäri maata tarttuivat tilaisuuteen. Jne.

      Virallisesti hävittäjien määrän rajoitusta ei ole moninkeskeisesti poistettu – en tiedä sellaisen allekirjoitetun ja ratifioidun sopimuksen olemassa olosta mitään.

      Ehkäpä sitten Manu ja Lissu katsoivat parhaaksi, ettei Hornetteja osteta enempää. Toki enää Hawkeja ei laskettu kuuluvaksi rajoituksen piiriin. Ehkäpä se sama linja jatkuu edelleen.

Vastaa käyttäjälle Marko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *