Taksonomia, joka Suomen osalta kaadettiin niin suuressa valiokunnassa kuin Eduskunnassakin kuin enemmistöllä hallituksessakin. Ja myös on Ruotsin kanta.

Taksonomia= Vaatii tietyt yhteisesti EU:ssa sovitut raamit saada ”green label” uusille ympäristöpohjaisille rahoitusta vaativille ja saaville tuoteinvestoinneille, jotka estävät luonnon monimuotoisuuden häivämistä.  Se ei estä mm. Suomea hoitamasta metsiään parhaalla katsomalla tavalla, jos tavoite saavutetaan.

… mutta näkemykseni kommenttina tähän hiilensidontaan ja taksonomiaan:  US/ Metsien taksonomia – jotain tolkkua | Uusi Suomi Puheenvuoro

”Osana taksonomiaa, metsien avohakkuiden vähentämistä ja monimuotisuuden säilyttämiseksi vastustetaan sillä, että teollisuuden avohakkuiden jälkeen metsien hiilinielu on suurempi kuin hellempi poimintahakkuiden pinta-alan kasvattaminen ja laadukkaampi puu ja myös ”green labelin” ansaitseminen.
Eikö hiilensidonnan syy ole syntyvän hiilen määrä = ON.
Kun lentotoiminta ajettiin koronan vuoksi alas, ilma puhdistui.
Kun rahtiliikenne merillä vähenisi, hiilidioksidi romahtaisi.
Kun saastuttava teollisuus puhdistuisi, hiilen määrä putoaisi.
Eivätkö nämä olisi nopeampia teitä saada hiili alas kuin kasvattaa avohakkuiden alaa hiiltä sitomaan ?
Vaihtoehto olisi tehdä nopeita toimia per heti hiilien vähentämiseksi vrt. 100 vuotta avohakattuja metsiä kasvattamalla hiiltä sitomaan? ”

Nils Torvalds on ajanut voimakkaasti Suoemn ja Ruotsin kantaa:

https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007273787.html

PS. Poistan välittömästi kommentit, jotka kommentoivat henkilöä ja ”väärää mielipidettä” poliittisesti tms. perustelematta itse asiaa.

Meidän ja muiden riippuvuutta Kiinasta sekä Aasian halpamaista halutaan kiistää esimeskiksi verukeilla, ettei Kiina ole vielä maailmantalouden ykkönen, vaan USA. Syyksi selitetään mm. USA:n eduksi mikropiirit ja patentit jne..

Asiantuntijat: Kiina on ylivoimaisesti suurin riski maailmantaloudelle

Kiinan talouskasvun merkittävä hidastuminen aiheuttaisi isoja ongelmia jo nyt hauraalle maailmantaloudelle, sanoo Suomen Pankin asiantuntija Iikka Korhonen.

Valitettavasti vain tilaajille:

https://www.hs.fi/talous/art-2000002846950.html

En minä vielä noin vanha ole. Mutta tuo kertoo siitä, millaista sukupolvikokemusta nyt juuri elävä suuri ikäpolvi voi kantaa mielessään, joku vielä pidempääkin. Oma kokemukseni lähtee ja perustuu fyysiseen kosketukseeni ja jutteluun kauan sitten iso-iso-isoäitini kanssa ja nyt juuri omiin lapsen-lapsen-lapsieni kanssa, viimeisin mahdollisesti jo koht´puoleen.

Tapasin isoäitini äidin polvenkorkuisena, joka oli syntynyt v. 1875. Hän touhusi maatalossa 50-luvun vaihteessa täysiä työpäiviä. Muistan huudahduksen Viljakkalan Peltomaan talon porstuassa: ”saappaat pois ja ovi kiinni pirtistä”. Kirkonmäelle hautajaisiin menimme sitten muutamia vuosia myöhemmin gansteri Citikalla.

Mummuni ja vaarini olivat sisällissodan kauhut kokeneita, josta ei mitään kerrottu. Maatalossa ja teollisuuden palveluksensa elämäntyönsä tehneet. Olivat esikuvia, tukipilareita, ”panttilainaajia” ja elämän oppaita aina jo oman perheeni ja lasteni syntymänkin aikana.

Vanhempani taas olivat sodat kokeneita ja elävinä säilyneet sisäisistä vammoista huolimatta ja minutkin pantiin alulle varmaan sukset jalassa. He kasvattivat kurissa ja nuhteessa sekä kadettikoulun käytöksin ruokapöydässä. Lapseni taas kokivat heidät aina leppoisina ilolla ja innostuksella. Juttuja piisasi ja kuuntelijoita riitti.

Nuorena ”lapsellisena” perheen isänä kerroin C-kasetille monet nuoruuden kolttoset piruviluineen ja tussareineen. Ja sen, kun  soitimme keskuksen kautta äkäiselle Salorinteen Kallelle hänen nenä-ääntään matkimalla niin, että Kalle huusi:”peerkeen poijaat, nyt tulee tupenrapinat, kun teirät kiinni saan, perrrkele” ja luuri kiinni. Niin, että kilttejä ja äidin pulmusia me silloin olimme, jne. jne. jne..

Nyt lapseni ovat jo aikuisia ja heillä lapsen-lapsia Euroopassa, vanhin 15-v. Saas´ nähdä lähivuosia, nähdäänkö vielä seuraavakin sukupolvi, joka elää mahdollisesti vielä v. 2100, jonne näin ollen kosketuspintani elämäni aikana vielä yltäisi jonakin kokemuksena sinne vietäväksi.

Onko meillä suuren ikäpolven kasvateilla, jotka elämme vielä täysin hyvää elämää, jotain annettavaa heille tulevan elämän eväiksi, joka yltäisi v. 2 100 saakka ? Vai kerronko uudelleen ne kaikki koiruudet elämän eväiksi sinne tulevaisuuteen ?

Miettikääpä, mitä jälkeenne jätätte ja eteenne annatte !

Kun Tampereen 140 vuotista, Suomen merkittävimpää teollisuushistoriaa plarataan, täällä nousee ylivoimasesti ruotisinkieliset suvut ja myös venäläiset ja saksalaiset perässä. Tampereen vanhalla Aleksanterin kirkon hautausmaalla on merkittävä galleria heistä.

Alla oleva AL:n juttu on tomituksellisesti huonosti rakennettu. Se on toimittaja  Vesa Laitisen tapaan sekava luettelo historiallisita nimistä ja sekavasti jäsenneltynä. Mutta siitäkin selviää tähän avaukseen monta tunnettua sukunimeä taustoineen ja kytköksineen eri teollisuushaaroihin.

Yksi harvinasuuskin julkaistiin joku aika sitten: Martti Mörttisen kirjoitus – ”Poju” Zabludowiczin tarina (alla). Hän asui naapurinamme muttaessamme Tampereelle Mariankadun ja Tiiliruukinkadun kulmille, aivan tuntemattomana.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008255986.html

Perilliset: Takon tehdas Tampereella oli Elvingin suvun valtakuntaa – Hyvä elämä – Aamulehti

”Onko tässä mitään järkeä?” HS:n lähteet kertovat julkisesti riitelevän hallituksen vaikeuksista – Politiikka | HS.fi

Meidän perheen kulttuurijohtaja-rouva hoksasi varata lähes naapurissa olevan Pyynkinlinnassa käynnin yhteydessä viimeiset liput paikoilta 79-80 . Eli sali oli täynnä maskinaamallisia kuulijoita. Ohjelmisto koostui parhaista jazzin klassikkohelmistä ml. muutama uusi sävellys.

”Jazz-museo”- yhtyeen solsitit eilen: Arto Piispanen piano, Lauri Hannu kitara, Ville Rauhala kontrabasso ja Masa Orpana saksofoni.

Piano oli klassinen, norsunluu koskettiminen Bechstein flyyygeli upeine sointeineen, kitaristilla akustinen soolokitara, kontrabassona kunnon läskibasso ja puhaltimina niin perinteinen klarinetti kuin bassoklarinetti ja alttosaksofoni. Rumpusetti ei mahtunut kuvioon.

Sali oli juuri sopivan kokoinen akustinen tila, joka antoi sävelten kuulua pienintä yksityikohtaa myöten. Yleisö oli hatioissaan.

Tietenkin puuttuivet ne vanhan jazz-klubin solisit sikareineen ja konjakkilaseineen pianon päällä, savuinen kapakkaympäristö kaljalaseineen, upeat virtuosimaiset eri soittimien soolot rumpusooloineen. Mutta kaikkea hyvää ei aina saada samaan kattilaan.

Tyhjästä on hyvä nyhjästä. Mistä woltit syntyivät? Siitä,  että ihmisten laiskuus noutaa kaupasta ruokansa tai lämmittää pizansa uunissa edes muutamalla woltilla.  Sohvaperunaa laiskottaa tehdä yhtään  mitään muuta kuin mussuttaa roskaa ja lihoa.

No, joku keksi tehdä vanhansta ruokasovelluksesta uusi noutosovellus osoitteineen  ja maksutietoineen jatkossa vääriin käsiin. Sitten ne palkkasivat nuoria kielitaidottomia mamuja rahtaamaan kasseja muutaman euron provisiolla ja omalla riskillään pitkin kyliä ja kaupunkeja. Ja sitten noita woltteja ramppaa kapakan ja talojen rappukäytävissä annetuin luottamuksellisin ovikoodein tuleville varkaille. Roskikset ovat pullollaan ja leveellään pahvilaatikoita ja kasseja.

Ja, tuota höhlyydestä maksetaan 7 miljardia pörssiosakkeina, jotka ovat ilmaakin kevyempiä.

Entä Kaukokiito, oikea kuljetusyritys ?

Ruoan terveellisyys on unohdettu ilmastokriisin alle ja se on kääntynyt vain
kasvisruoan yksipuolisuuden olevan se ratkaisu. Mutta unohdetaan se,
että kysymys on paljon muustakin eli ihmisen ruoansulatuksen rakenteesta
sekasyöjänä, jossa edelleen lihan osuudella on oleellinen rooli
ruokavaliossamme ja, joka on aivan korvaamaton osa ruoansulatustamme jo
oman genetiikkamme vuoksi. Se ei tarkoita punaisen liha ökysyöntiä, vaan
kohtuullista naudan, siipikarjan ja riistan osuutta ml. kalat, joilla on
hivenaineiden, proteiinien laadun ja vitamiinien osalta oleellinen
merkitys. Sekä kotimaisuus laajasti.

Keskusteluun pitäisi nostaa mättö-höttoruoan ylensyönti ja niiden
aiheuttama lihavuus. Entä laiskuuden kasvu Foodoorineen ?

Edelleen toisjalkainen ja laaduton kasvisruoka ja kuoritut viljat ilman oikeita kuituja ja monipuolista rakennetta. Ne ovat perussyyt suoliston IBD-taudin räjähdysmäiseen kasvuun.

Ilmasto ei ole se asia yksin, vaan ihmisen terveys, että pystytään
oikeilla valinnoilla tukemaan myös ilmaston hiilitasapainoa.

Arvo Ylpön tutkimuksia ja viisauksia ei kukaan ole pystynyt kumoamaan:

Ylpön perinne Klubin ruokakulttuurissa | Arvo Ylppö (ylppo.fi)
<https://www.ylppo.fi/ylpon_perinne_klubin_ruokakulttuurissa>

On vaikea lisätä mitään sellaista tekstiä, mistä ei tunne riittävästi, mutta voi ymmärtää. Kannattaa lukea ajatuksella.

Tärkein syy pisan pitkään laskevin tuloksiin ja syihin on perheiden eriarvoistumisen lisääntyminen ja pahoinvointi ja sen seurauksena lukemisen osaamisen romahdus. Sen mukana romahtavat oppimistulokset- ja KAIKKI !

Li Andersson vastaa opettajille: koulu ei ole kriisissä – ”Suurin ongelma on oppilaan perhe­taustan aiempaa voimakkaampi vaikutus”

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008232655.html

En voi tietenkään verrata Purolaa juoksijana itseeni, mutta…

60- 70 luvuilla juostiin vielä ennätyksiä hiilimurskalla, jossa piikkarien ruopimat kuopat näkyivät lähes koko 100 m:n matkan.

Kun tuli ”juoksuasfaltti” Ratinaan ja toisenlaiset lyhytpiikiset jalkaan, parani aika merkittävästi.

Nyt edelleen piikkarit ovat ”parantuneet”, ja aika sen vuoksi. Sitten kait jo kohta juostaan ”kengurupiikkarein”. Aikamoista välineurheilua, jossa entisajan tuloksia ei voi verrata keskenään ellei joku keksi metodia, millä ne voitaisiin panna samalle viivalle.

Samuel Purola, 21, yllätti seuraajansa – teki suora­selkäisen paljastuksen ällistyttävästä ennätys­parannuksestaan Samuel Purola, 21, yllätti seuraajansa:

https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000008193806.html