Neljä korvettia Merivoimille

Suomen Merivoimilla on ollut ja on kaksi painopistesuuntaa: Suomenlahden alue ja Saaristomeri (Ahvenanmaa).

Arvaan, että kaksi uusista korveteista (melkein fregattiluokkaa) pistetään ”Suomenlahden Meripuolustusalueelle” ja kaksi ”Saaristomeren Meripuolustusalueelle”. Nimitykset ovat lainausmerkeissä kun pirukaan ei taida tietää millainen merivoimien organisaatio on sitten kun kyseiset korvetit saadaan palveluskäyttöön.

Kyseiset korvetit tulevat olemaan ryssien merivoimien ja ilmavoimien himotuimpia maaleja.

Toki niihin tulee ilmatorjuntaohjuksia ja muutakin lähipuolustusta. Kylmä totuus kuitenkin on, että jos hyökkäys on riittävän intensiivinen niin se väistämättä läpäisee puolustuksen. Se taas tietää vakavia vaurioita ehkä myös aluksen uppoamisen.

Jos oletukseni pitää paikkansa, että alukset jaetaan kahteen eri ”laivastoon”, olkootpa se sitten lopulliselta nimeltään vaikka viirikkö, ja toinen kyseisistä korveteista vaurioituu vakavasti tai uppoaa, niin toinen ei sitten enää lähde avomerelle upotettavaksi. Sen jälkeen siitä toisestakaan ei ole juuri iloa Suomen maanpuolustukselle.

Voipi jopa olla niin että sen toisenkaan ”laivaston” korvetit eivät sen yhden uppoamisen jälkeen lähde avomerelle. Mitä siitä kalliista neljän korvetin hankinnasta sitten on hyötyä Suomen maanpuolustukselle?

Itse maanpuolustuksesta kiinnostuneena maakrapuna olisin hankkinut sillä käytettävissä olevalla rahalla suurehkon määrän pieniä nopeita, ketteriä veneluokan aluksia, joissa olisi kenties vain kaksi meritorjuntaohjusta varsinaisena hyökkäysaseistuksena.

Merimiinat voitaisiin laskea vaikka pakko-otettavista autolautoista tai monitoimijäänmurtajista. Monitoimijäänmurtajilla, toki aseistettuna, voitaisiin hoitaa myös talviset saattueiden saattotehtävät.

https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/taistelualushanke_laivue_2020

 

Bravo Two Zero

Persianlahden sodassa Englannin erikoisjoukkojen SAS rykmentti lähetti partioita vihollisen selustaan Pohjois-Irakiin. Yhden partion radiokutsu oli Bravo Two Zero.

Persianlanden sota

Venäjä aseisti Irakin enemmän kuin hampaisiin saakka. Irakin verinen diktaattori Saddam Hussein oli voimiensa tunnossa – hänelle ja Irakille ei kukaan voi tehdä mitään, voin tehdä mitä hyvänsä. Niinpä Irak hyökkäsi ryöstöretkelle pieneen rikkaaseen Kuwaitiin.

Kun Irak hyökkäsi Kuwaitiin 2.8.1990, niin USA alkoi keskittämään joukkojaan ja kalustoaan Persianlahden hujakoille. YK:n turvallisuusneuvosto teki 30.11.1990 uhkavaatimuksen: Ellei Irak vetäydy Kuwaitista 14.1.1991 mennessä, niin Irakiin kohdistetaan sotilaallisia toimia. Irak ei vetäytynyt, joten …

Kolme partiota Irakiin

SAS valmistautui lähettämään kolme pientä erikoisjoukkojen partiota Irakiin. Niiden radiokutsut olivat: Bravo One Zero, Bravo Two Zero ja Bravo Three Zero.

Bravo Two Zeron oli tarkoitus perustaa Irakin päätien varteen tähystyspiste, josta se näkisi Ballististen ohjusajoneuvojen Scud liikkuvan ja tilaisi ilmaiskuja Scudeja vastaan. Toinen tehtävä oli löytää päätien varressa olevia valokaapeleita ja tuhota niitä kaapeleita sekä tappaa kaapeleiden korjaajia. Ajateltiin, että Scudit saavat ampuma-arvonsa niitä valokaapeleita pitkin.

Olemattomat tiedustelutiedot

Bravo Two Zeron miehistö luuli päätien varressa olevan pehmeää hiekkaa, kuten oli heidän leirissään Saudi-Arabian puolella rajaa. Kaivetaan hiekkaa, täytetään hiekkasäkkejä; käytetään naamioverkkoja, jne. Kätkeydytään ja tähystetään. Siksi partio lähti ilman ajoneuvoja, jotta ajoneuvoja ei tarvitsisi kätkeä, vaan vain pieni partio, helikopterilla yöllä vaikka 10 km päätiestä ja kävellen perille.

Oletus oli olosuhteista Pohjois-Irakissa, jotta siellä aavikolla on lämmintä.

Ei ollut myöskään kunnollisia karttoja alueesta jonne oltiin menossa.

Väärät yhteystiedot

Partiolla oli yksi varsinainen sotilasradiopuhelin, jolla piti olla yhteydessä omiin joukkoihin.

Partiosta kertovassa kirjassa ja elokuvassa annetaan ymmärtää, että partiolle oli annettu väärät taajuudet. Oletukseni on, että taajuudet saattoivat olla väärät, mutta varsinkin radioon syötettävät muut koodit olivat väärät. Taajuutta on helppo muuttaa ja on varataajuuksia sekä hätätaajuus – mutta jos ne koodit ovat väärät, niin toimivaa viestiyhteyttä ei ole mahdollista saada.

Painavat kantamukset

Tarkoitus oli viipyä syvällä vihollisen selustassa noin 10 päivää, joten jo pelkästään sapuskaa oli ihan kantaa saakka. Ammuksia oli varattu hyvin suuri määrä, lisäksi oli viuhkamiinoja (Claymore). Vettä oli mukana kanistereissa kenttäpullojen lisäksi. Kevyitä kertasinkoja ja kaikenlaista muuta hauskaa kannettavaa oli ihan perusteellisesti. Oli tyhjiä hiekkasäkkejä ja naamioverkkoja. Miehet kuvittelivat olevansa kameleja.

Ei kun vaan menoksi

Kopterilla aavikolle ja sitten jalkaisin päätielle. Kaikkea varustusta ei voinut kantaa kerralla, joten vietiin esimerkiksi reppuja eteenpäin ja palattiin noutamaan vaikkapa vesikanistereita. Vettä ajateltiin kuluvan paljon kuumalla aavikolla.

Yllätys, yllätys

Ei ollutkaan hiekkadyynejä joihin olisi voinut kaivautua ja samalla täyttää hiekkasäkkejä. Tasaista kovaa maaperää, jossa oli kuivuneita joenuomia. Jonnekin piti yrittää piiloutua ennen päivän valkenemista, no umpinainen joenuoma löytyi läheltä päätietä. Parempaa paikkaa ei ollut tarjolla.

Paljastuminen

Vuohipaimen näki partion ja ilmoitti partiosta lähistöllä oleville irakilaisille sotilaille. Partion piti häippästä paikalta. Joutuivat taisteluun ja päättivät yrittää Syyriaan – sinne ei pitänyt oleman kuin noin 200 km. Eihän se ole matka eikä mikään kovakuntoisille erikoisjoukkojen sotilaille – eihän.

Reput oli jätettävä

Painavien reppujen kanssa ei olisi päässyt pakoon takaa-ajajia, joten reput oli jätettävä. Jäi vain varustus mitä itse kullakin oli taisteluvyössä, taskuissa ja käsissä. Ei ollut juuri muuta kuin aseet ja ammukset.

Lämpöalusasu voi olla liian lämmin

Yhdellä partion jäsenellä oli kylmän yön jäljiltä yllään lämpöalusasu. Hän ei ennättänyt ottaa sitä pois ennen kun partio joutui taisteluun ja juoksemaan lujaa kantamusten kanssa.

Hän juoksi suunnilleen maratonin verran kantaen mukanaan ”pikkuisen” enemmän roinaa kuin maratoonari yleensä kantaa. Niinpä hän sitten sippasi nestehukkaan ihan perusteellisesti ja hänen elvyttämiseensä taas kävelykuntoon kulutti partion vähäisistä vesivaroista suuren osan. Sen elvytyksen jälkeenkään hän ei kyennyt kantamaan edes omaa asettaan.

Partio hajosi

Partio marssi eteenpäin kohti Syyriaa pikavauhtia kärjessä tämän artikkelini innoittaja korpraali Chris Ryan. Hänen jäljessään kaksi miestä ja sitten ryhmän johtaja kersantti Andy McNab. Andy kuuli lentokoneen lentävän, joten käski partion seis, jotta yrittäisi ottaa koneeseen yhteyttä hätäradiolla. Hän ei kuitenkaan varmistanut, että hänen edessään marssinut olisi huomioinut pysähtymiskäskyn, joten ensimmäiset kolme miestä jatkoivat pikamarssia samaan aikaan kun loput viisi miestä pysähtyivät yrittämään yhteydenottoa lentokoneeseen. Siten partio oli hajaantunut kahteen osaan.

Kaksi jäljellä

Kolmen miehen porukasta viimeinen uupui ja lopulta katosi. Chris ja Stan jatkoivat kahdestaan eteenpäin surkeassa säässä. Välillä piti pysähtyä päiväksi, että ei paljastuisi tasaisella aavikolla – ja hytistä koko päivä kylmissään märissä vaatteissa.

Yksi jäljellä

Vuohipaimen huomasi taistelijaparin ja tuli juttusille. Stan halusi välttämättä lähteä vuohipaimenen mukaan saadakseen auton tai traktorin liikkumisvälineeksi – vaikka Chris vastusti ajatusta.

Niinpä Chris jäi yksin jatkamaan pakenemistaan kohti Syyriaa.

Ilman ruokaa

Chrisillä oli ennen lähtöä ollut kirjansa mukaan pakkomielteenä saada mahdollisimman paljon patruunoita mukaan joten hänellä oli taisteluvyössään ollut alun alkaen syötävää vain 10 keksiä. Nyt ne oli tietysti jo syöty. Ja matkaa Syyriaan piti vielä taivaltaa monta yötä – valoisan ajat piti piileskellä, ettei havaittaisi. Vettäkään ei enää ollut.

Yksi askel eteenpäin, neljä askelta takaisin

Yöllä edetessä tuli vähän väliä joku este, esimerkiksi rakennus, sotilastukikohta, tms. ja piti palata takaisin yrittämään toisesta kohtaa. Kunto heikkeni syömättä ja juomatta vääjäämättä. Lopulta hän pääsi käymään joella ottamassa mutaista vettä kenttäpulloihin. Sinne ei kuitenkaan voinut jäädä juomaan, vaan juoda saattoi vasta paljon myöhemmin.

Sukat

Chrisillä oli ollut samat sukat jalassa jo monta päivää ennen reissuun lähtöä, joten ne olivat valmiiksi likaiset ja hiekkaiset. Vaihtosukkia ei ollut.

Niinpä jalat olivat aivan tohjona, eikä niille voinut tehdä mitään. Oli vain käveltävä eteenpäin, vaikka se oli tavattoman kivuliasta. Kun on tyhmä pää (ei vaihtosukkia) niin siitä kärsii koko ruumis.

Vihdoinkin Syyriassa

Päästyään viimeisillä voimillaan piikkilanka-aidan ylitse Chris arveli olevansa Syyriassa, mutta ei voinut olla varma siitä, joten hän jatkoi vielä eteenpäin saaden tajuttomuuskohtauksia. Lopulta meni köyhien ihmisten majalle kysyen oliko hän Syyriassa. Oli ja sieltä sai vettä ja teetä juodakseen. Ongelmat eivät kuitenkaan olleet lopussa – kansanjoukko halusi lynkata hänet. Ei ole sellaisia kansoja kuin irakilaiset ja syyrialaiset – vaan ihan samaa kansaa arabeja kummallakin puolella rajaa.

Hyvä laihdutuskuuri

Chris menetti painostaan 15 kg viikossa. Elimistö kulutti energiakseen hänen lihaksensa. Silloin kun hän ei liikkunut niin hän tärisi kylmästä. Olisi pitänyt olla vaikkapa makuupussi tai hyvä huopa kylmiksi paikallaanolopäiviksi – vaan ei ollut.

Entäpä loput viisi partiosta

Kaksi luultiin kuolleiksi ja kolme joutui vangiksi – irakilaisten kidutettavaksi. Yksi kaatuneeksi luultu löytyi viimein punaisen ristin hoivista. Hän oli haavoittunut ja jätetty kuolemaan. Yksi kuoli joen ylitse uituaan hypotermiaan.

Partiot Bravo One Zero ja Bravo Three Zero?

Ne partiot palasivat heti takaisin nähtyään olosuhteet, mihin olisivat joutuneet. Eivät edes yrittäneet suorittaa tehtäviään.

Suosittelen

Suosittelen lämpimästi kirjaa: Chris Ryan, Vain Yksi Pääsi Pakoon – vaikka ei sotakirjoista olisikaan kiinnostunut.

Kirjan luettuaan voisi myös katsoa DVD:n Bravo Two Zero. Ryanin kirja kuitenkin tuntuu todenmukaisemmalta.

Valinnanvapaus parantaa palvelun laatua

Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti vanhusten hoivapalvelujen laadussa esiintyneistä puutteista – täysin aiheellisesti.

Palvelujen täytyy olla laadukkaita ja myös kohtuuhintaisia.

Että asetettaisiin joku lakisääteinen määrä hoitajille per hoidettava ei taatusti ole oikea ratkaisu. Hoidettavat ovat yksilöitä, joilla on hyvin erilaiset tarpeet. Heitä ei voi asettaa samaan muottiin ainakaan niin, että siitä seuraisi mitään hyvää.

Katsokaapa asiaan liittyvä hyvin lyhyt video.

Korkealla tuulee aina

Ilmastovouhotuksessa minua risoo ihan eniten tuulivoimahuijarit.

Koko ajan on keksitty vaikka mitä valheita, että saataisiin suuret tukiaiset veronmaksajien pussista. Tanskassa muka tuulee aina, sieltä voidaan tuoda tuulisähköä jos Suomessa ei tuule – minulla on esimerkkejä siitä, että koko Pohjolan (ml. Baltian maat) tuulivoiman tuotanto on käytännössä nolla.

Uudet korkeat tuulivoimalat muka tuottavat aina – korkealla muka tuulee aina, ei muuten tuule. Jne., jne.

Esimerkiksi tänään 31.1.2019 kello 10.34 kaikki Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä sähköä teholla 6 MW. Kun Suomeen on rakennettu tuulivoimaa yli 2000 MW, niin tuulivoiman ”hyötysuhde” oli 0,3%. Samaan aikaan kulutus oli 12873 MW ja tuonti 3004 MW.

Tuulivoima on haitallista sattumavoimaa.

Yksityinen pärjää julkista paremmin – hoiva

Julkisuudessa muodostuneesta kuvasta poiketen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantatutkimuksen mukaan yksityiset palveluntuottajat ovat julkisia yksiköitä parempia tehostetussa palveluasumisessa lähes kaikilla laatumittareilla ja usein vielä selvällä marginaalilla.”

Lähde.

Mitä turvapaikanhakijoiden kotouttaminen maksaa?

Kansanedustaja Eero Lehti (Kok) on ynnännyt, että se maksanee 700-1000 miljoonaa euroa vuodessa.

Hänen mukaansa arvio esimerkiksi kielikoulutuksen osalta on että kolmannes oppii ja kaksi kolmannesta ei opi – mutta niidenkin kahden kolmanneksen kulut menevät veronmaksajien pussista.

Lähde.

 

Lupailtiin kovaa pakkasta – vaan ei tullut

Jotkut poppamiehet väittivät, että koko Suomeen tulisi kovaa pakkasta, vaan ei sitä ole ainakaan vielä näkynyt.

Tänään 27.1.2019 kello 15.43 oli Helsingissä -18; Jyväskylässä -22; Oulussa -18; ja Rovaniemellä -24 astetta. Jossakin Turun seudulla oli vieläkin vähemmän pakkasta.

No, sen verran sitä pakkasta kuitenkin oli, että tuulivoimalat taisivat jähmettyä koko Suomessa niin, etteivät jaksaneet tuottaa sähköä. Koko Suomen tuulivoimalat tuottivat silloin sähköä yhteensä teholla 44 MW. Kun Suomessa on rakennettua tuulivoimaa yli 2000 MW, niin silloin tuulivoiman ”hyötysuhde” oli noin 2%. Kun on sunnuntai, niin kulutusta oli vain 13 008 MW ja Suomeen tuotiin sähköä nettona teholla 4159 MW.

Jos se pakkanen olisi oikeasti tullut huomiselle arkipäivälle, niin olisikohan sähköä riittänyt kun vesivoimaloiden vesivarat ovat vähissä ja ryssätkin taitavat arkipäivinä itse tarvita sähkönsä.

Tuulivoimaloiden, jotka ovat haitallista sattumavoimaa, kaikenlainen tukeminen pitää lopettaa kerta kaikkiaan.

Pitää unohtaa Fukushiman tsunami ja rakentaa runsaasti uutta ydinvoimaa.

Hyvä vaalihaastattelu – ottakaa opiksi

Viron ”Hesari” – Postimees-lehti teki virolaisen puolueen EKRE puheenjohtajasta Mart Helmestä loistavan haastattelun.

Suomalaisten toimittajien pitäisi ottaa tästä oppia.

Toimittaja esittää kriittisiä, jopa ilkeitäkin, kysymyksiä – mutta antaa haastateltavan rauhassa vastata kysymyksiin pitkältikin jos haastateltava niin haluaa.

Tällä tavoin tulee lukijoille selväksi sekä henkilön ominaisuudet, että puolueen kannat tärkeisiin kysymyksiin.

Itse en ole EKREn kannattaja, mutta tämä haastattelu oli aivan loistava, sitä lukiessani välillä jopa nauroin itsekseni.

EKRE on tiukka maahanmuuton vastustaja ja Mart Helme mm. kannattaa kuolemanrangaistusta raskaisiin rikoksiin syyllistyneille. EKREllä on jopa puolustusministerikanditaatti valmiina ennen vaaleja – tuttavani everstiluutnantti Leo Kunnas.

EKRE haluaa, että Viro jää virolaisten kansallisvaltioksi, eikä Virosta tule kolmannen maailman ylijäämien roskakoria.

EKRE haluaa tehostaa Viron maanpuolustusta. Tarvitaan kauas kantavaa ilmatorjuntaa, jne., jne. Kun Viro on pitkän Venäjän miehityksen vuoksi köyhä, niin Viron pitäisi EKREn mielestä pyytää aseapua USAlta.

Tätä kirjoittaessani minä katsoin koko haastattelun – niin hyvää haastattelua on minun mielestäni ihan turha odottaa suomalaiselta medialta – aivan loistava.

Vatuloinnista huolimatta menee hyvin

Tämä Sipilän hallitus on vatuloinut, sekä ”soutanut ja huovannut”.

Suomen työttömyysaste oli kuitenkin noussut tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2018 yli hallituksen tavoitteen, eli 72,5 prosenttiin.

Työttömien lukumäärä väheni peräti 36% vuoden takaisesta.

Lähde.

On syntynyt ihan oikeita vakinaisia työpaikkoja.

Punavihreä hallitus ei olisi onnistunut näin hyvin – se on varma asia.