Venäjä oli tunnustavinaan Suomen itsenäisyyden, mutta ei vetänyt miehitysjoukkojaan Suomesta. Päinvastoin Venäjä yllytti osan suomalaisista punaisista nousemaan aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan. Venäjä aseisti kapinalliset hampaisiin saakka tai enemmänkin.
Suomen poliittinen johto perusti Suomelle armeijan ja nimitti sen ylipäälliköksi kenraali Mannerheimin.
Suomen Vapaussota Venäjää vastaan alkoi kun Suomen armeija alkoi riisumaan Venäjän miehitysjoukkoja aseista 28.1.1918. Kun osa suomalaisista punaisista aloitti samana päivänä kapinan Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa vastaan ja kansanedustajat joutuivat piileskelemään kuka missäkin tai pakenemaan punaisten hallussa olevilta alueilta, niin Eduskunta ei voinut todeta Suomen olevan sodassa Venäjää vastaan ennen kuin vasta toukokuussa 1918 päästessään jälleen kokoontumaan normaalisti.
Suomen armeija vapautti Suomen alueet venäläisitä miehitysjoukoista ja kukisti kapinan kenraali Mannerheimin johdolla. Suomen hallitus oli pyytänyt Saksalta apua ja Saksa lähetti kenraali Mannerheimin alaisuuteen yhden divisioonan Hangon kautta Helsingin hujakoille ja yhden prikaatin Loviisaan.
Vapaussodan voitonparaati pidettiin 16.5.1918 Helsingissä.
Suomen Vapaussota Venäjää vastaan päättyi pitkien ja vaikeitten rauhanneuvottelujen jälkeen rauhansopimukseen Tartossa 14.10.1920.