Tiedote: Facebook-kirjautuminen poistuu

Tiedoksi blogin käyttäjille. Facebook-kirjautumistoiminto – joka on toiminut huonosti jo pitkään – otetaan pysyvästi pois käytöstä. Valitettavasti sen pitäminen aktiivisesti käytössä maksaisi enemmän kuin kaikki muut blogin ylläpitokulut yhteensä.

Google- ja Microsoft-kirjautumiset pysyvät, sekä toki myös WordPress-verkoston kirjautuminen, josta lienee eniten etua mobiilisovelluksen käyttäjille. Toki myös perinteistä tunnusta ja salasanaa saa käyttää. Tai näiden yhdistelmää.

Tunnuksella ja salasanalla käyttäessä tietosi pysyvät vain Suomessa. Somekirjautumisilla tiedot ovat ko. somepalvelun hallussa, de facto Yhdysvalloissa.

Blogien kommentointi rekisteröimättä sujuu vastakin laajemmalla valikoimalla sometunnuksia. Se on eri järjestelmä.

Liikkumattomuuden syy on urheilu

Sähke suoraan Pukki kaalimaan vartijana -osastolta kertoo, että liikunnan vähentäjät valittavat liikunnan vähyyttä. Allekirjoittanut, näin vt. toimittajana, pyytää lisätä pöytäkirjaan että häntä w-tuttaa tämä asia melko paljon. Urheilu on tärkein syy siihen, että kansa liikkuu liian vähän.

Riitoja, vihaa, surua, huonoja esimerkkejä

Ensinnäkin pitää todeta, että jos joku haluaa tehdä uran urheilussa, siitä vaan. Jos joku haluaa ostaa lipun urheilukisaan ja nauttia siitä täysin siemauksin, siitä vaan. Urheilu on ura siinä missä moni muu, ja urheilu on viihdettä siinä missä moni muu. Ihminen voi myös päättää tehdä uraa muusikkona, tai hän voi vapaa-ajallaan käydä rokkikonsertissa. Niin urheilun kuin rokkikonsertin katsominenkin voi tehdä ihmiselle ihan hyvää aika ajoin.

Valtion tukemana urheilua tuputetaan kuitenkin jo lapsesta pitäen. Se on täynnä katastrofaalisia malliesimerkkejä. Toki maailmassa on monta haitallista asiaa, joita rajoitamme, joko hyvän kasvatuksen ja/tai lainsäädännön toimin: sokeri, alkoholi, yms. Ei kaikkea kivaa ja haitallista pidä kieltää, mutta ei sitä jukolauta tukeakaan pidä.

Koululiikunta on edelleen pitkälti urheilua ja sen pahinta mahdollista sanomaa: yksi on paras, muut ovat kasa (alitajunnan sensuroima). Teistä muista ei ole mihinkään! Katsokaa nyt Maija-Petteriä, hän osaa! Olisitte kuten hän! Ja nyt kasataanpa joukkueet, otetaanpa ensin ne parhaat pelaajat ja te jotka valitaan viimeisenä, hävetkää. Olette surkeita ihmisiä! Muutama vuosi tätä niin varmasti on jokaisella suuri into liikkumiseen aikuisiällä. Myös teillä, jotka olette aivan surkeita ihmisiä, ettekä yhtään niinkuin Maija-Petteri.

Sankarin rima on matalalla

Jokainen puoluejohtajakin sitä näyttää esimerkkiä: kyllä hyvä suomalainen istuu katsomossa juomassa kaljaa ja huutamassa lujaa. Kyllä jokainen päättäjäkin sen tajuaa: päästetään kaupallinen urheilu puoli-ilmaiseksi vuokralle parhaisiin paikkoihin parhaisiin aikoihin. Lasten harrastusseura maksakoon kovennettua vuokraa sitä kompensoimaan, ja tulkoon paikalle, siihen huonokuntoisimpaan tilaan, siihen aikaan kun se ei varmasti häiritse kaupantekoa.

Media ylistää ja nostaa jakkaralle niitä menestyneimpiä urheilijoita. Niitä, joille maksoimme että tuhosivat kehonsa jotta olisivat parempia nyrkkeilijöitä. Maksoimme heidän koulutuksen, heidän uran, heidän kulut, heidän viinat. Sitten joku heistä nousi huipulle ja siirsi veronsa Luxemburgiin. Uran jälkeen he tulevat sairaseläkkeelle takaisin Suomeen meidän maksettavaksi, siinä sivussa osallistuen politiikkaan, kertoen ylpeänä miten homot ei kuulu joukkueeseen, maahanmuuttajat ei kuulu Suomeen ja urheiluun pitää lapata sata miljoonaa lisää rahaa.

Sairautta kovalla rahalla

Urheilu on sairasta. Kuten kaljan juonti tai karkin mässäily. Ihminen on sairas ja kaipa sen pitääkin olla sopivassa määrin. Urheilu on politiikkaa – niin, koko urheilukisojen konsepti perustettiin osaksi politiikkaa vuosituhansia sitten. Se ei ole muuta ollut. Eikä sen tarvitse olla. Puolueita tuetaan 35 miljoonalla vuodessa. Se on vähän reippaasti. Urheilua tuetaan noin 200 miljoonalla vuodessa suoraan, moninkertaisesti enemmän välillisesti. Se on, anteeksi nyt vaan, helvetisti rahaa.

Jokainen euro urheiluun on euro pois liikunnasta, kansanterveydestä, positiivisista liikkumisen mielikuvista.

Jokainen julistus kaupallisen urheilun puolesta tukee järjestelmää, jossa jo pikkulapset opetetaan kilpailemaan verisesti tai olemaan surkimuksia.

EI. Meidän on lakattava maksamasta urheilun maksuja. Ne maksakoon jotka haluavat. Sanoman on muututtava. Olympiakomitean kaltaiset, uiguurien kansamurhaa tukevat, hiilivoiman puolesta lobbaavat, orjatyövoimalla rakennettuja stadioneja palvovat, ihmishirviöiden pyörittämät laitokset on työnnettävä laidalta alas. Mieluiten jo eilen.

Vaalien ykkösjutut

Kovasti nuo tädit ja sedät puolueista pitävät mekkalaa tärkeimmistä vaaliteemoistaan. Meteli on niin kovaa ja päälle huudetaan etten ole edes varma kuulinko oikein mitä sanoivat. Käsittelen nyt tämän mekkalan seasta esiin nostettuja kärkiaiheita.

Yöperäinen maahanmuutto

Tämä onkin hurjan suosittu puheenaihe. Tässä viitataan Suomen pimeisiin talviin, kun on yötä aamusta iltaan ja illasta aamuun, mutta maahanmuuttoa tarvitaan myös talviaikaan. Toinen poliittinen teoria tosin väittää että tässä viitataan siihen, kun aiheesta tehty politiikka on tehty pimeässä. En ole ihan varma miten menee ja mitä mieltä olla.

Menomeikkaukset

Kun ehdokkaat ovat koko ajan menossa niin vaatii hurjaa taitoa pitää itsensä tyylikkään näköisenä. Siitä lienee tullut tämä kova puhe menomeikkauksista, eli miten pitää saada kiireessä, jopa reissun varrella meikit kuntoon. En kyllä ihan ole varma onko tämä äänestäjille niin tärkeää kuin ehdokkaille.

Viilit ruokakauppoihin

Juotavat jugurtit ovat tulleet hurjan muodikkaiksi ja alkaneet täyttämään maitohyllyjä. Vegaaniset vaihtoehdot ovat myös yhä suositumpia. Sen myötä on poistunut moni tuttu tuote ja perinteinen viili pitää hakea erikoiskaupasta. Sinne voi olla pitkä matka ja kaupassa vielä kovin rajalliset aukioloajat. Moni ehdokas näkee viilin ystävät potentiaalisina kannattajina ja ajavat aihetta vimmatusti.

Ilmastonpuutos

Tämän taustalla on yhä kasvava innostus avaruusteknologiaan ja ehdokkaiden halu saada ihmisiä Marsiin nopeasti. Siellä ei ole lainkaan ihmisystävällistä ilmastoa ja tästä poliitikot ovat keksineet termin ilmastonpuutos. Olisi kieltämättä aika ikävää elää ilman ilmastoa. Ei olisi yhtään kivaa.

Kannustinlaukut

Äänestäjiä ja kuluttajia halutaan ostamaan yhä enemmän kotimaista ja yksi osa tätä ovat käsityöt. Muutama ehdokas on halunnut nostaa kotimaisen käsityön arvostusta ja saada ihmiset ostamaan kotimaista halpatuonnin sijaan. Ilmiön symboliksi on noussut kotimainen laukku ja sen kannustava vaikutus kotimaiseen työllisyyteen sekä kestävään kehitykseen.

Odin-energia

Pohjoismainen yhteistyö on aina tärkeä aihe vaaleissa. Juuri päättymässä olevan talvikauden aikana pohjoismaisesta energiayhteistyöstä oli meille suuri apua, kun Olkiluoto ei käynnistynyt ja tuulta ei ollut tarpeeksi. Kunnioituksesta skandinaavisia mytologioita kohtaan ilmiö sai nimen Odin-energia ja lukuisat ehdokkaat haluavat lupsakalla termillä korostaa sujuvan pohjoismaisen energiayhteistyön merkitystä.

Pauli Rautiainen ja esteettömyyden haasteet

Yliopistolehtori Pauli Rautiainen oli suosikkitoimittajani uunituoreessa haastattelussa Brysselin koneessa ja aiheena oli esteettömyys ja vammaisten asiat. Pitää todeta että opin tuon tunnin aikana paljon. Vaikka lehtorin edustama opinahjo onkin tullut tunnetuksi vähemmän laadukkaasta tieteestä, tässä kohtaa oli mielestäni parhaat pelissä. Tässä pari otetta.

Lähtökohtaisesti käyttökelvoton

Parhaiten jäi mieleen tämä hyvin paljon aikaa nähnyt maamme käytäntö, jonka mukaan tietyn asteisesti vammainen henkilö on lähtökohtaisesti ja automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeellä. Se on aivan sama onko korkeakoulutettu, työkykyinen ja -haluinen, ensisijaisesti hän on hoivan kohde. Suomessa vammaisten työllisyysaste on surkea verrattuna verrokkimaihin Euroopassa – aivan kuin työvoimapulamme ei olisi jo muuten tarpeeksi kova. Meillä heistä työskentelee pieni murto-osa, monissa muissa maissa enemmistö.

Keskustelussa puitiin esteettömyyttä ja suomalaisten aika pöhköä tapaa käsitellä sitä. Täällä lähtökohta on, että esteitä voi olla, mutta ne pitää sitten tietyissä julkisissa palveluissa purkaa. Saksassa lähtökohta on että kaikki on esteetöntä. Tässä tuli liuta tärkeitä kulmia. Suomessa on määritelty esteetön asiointi julkisiin palveluihin – aivan kuin ihmisen elämään riittäisi asiointi kelan ja verottajan luona. Olipa mukana surullinen anekdootti pankkiautomaateista ja eduskuntatalosta. Remppasimme eduskuntataloa ziljardeilla, mutta emme saaneet siitä esteetöntä kuin pieneltä osin. Surkea esitys.

Työyhteisöön kuulumisessa tuli esille järkeenkäypä ajatus. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuva voi hyvin käydä työpaikalla ja hoitaa tehtävänsä, mutta ei koskaan pääse osaksi työyhteisöä. Se voi johtua vaikkapa siitä, että työporukka tykkää käydä syömässä tietyssä ravintolassa, tai joskus ns. aftereilla läheisessä baarissa. Näihin ei vammaisella ole mitään asiaa, koska yhteiskunnassa on päätetty ettei vammaisella ole oikeutta yhtäläiseen vapaa-aikaan.

Kallista?

Tietenkin siitä tulee jonkin verran kuluja kun korjaamme esteettömyyksiä pois yhteiskunnasta. Ne kulut ovat kuitenkin mitä ilmeisimmin varsin mitättömiä verrattuna siihen kuluun mitä maksamme pitämällä heidät keinotekoisesti poissa työelämästä. Sokea, kuuro tai pyörätuolia käyttävä kykenee lukuisiin töihin ja aivan täysivaltaiseksi yhteiskunnan osaksi, niin työkaverina kuin veronmaksajanakin.

Olipa sekin minulle uutta, että puolueista ainoastaan Kokoomus ajaa esteettömyyttä koko yhteiskunnan tasolla. Yksi pääperusteita on mitä ilmeisimmin juurikin taloudellinen: kaikki töihin, jotka töihin kykenevät. Vihreät ajoivat aiemmin myös vammaisten asiaa, mutta kun puolueen johdosta poistui pyörätuolia käyttänyt henkilö niin aihe ei enää kiinnostanut. Ikävää.

Voisin äänestää vaikka…

Koska haluan olla positiivinen, kerron nyt puhtaasti plussapuolia, miksi voisin tiettyjä puolueita äänestää. Kyllä miinuspuoliakin on, mutta haukkuja on jo 99% Internetin sisällöstä. Lähestyn asiaa tällä kertaa puolueiden, ei ehdokkaiden suunnalta. Haastan myös kommentoijat yrittämään parhaansa että löytäisivät jotain hyvää. Haaste on kova: pystyttekö siihen?

…persuja

Pystyisin äänestämään perussuomalaisia, koska heidän osaamislinjauksessa on paljon itselle tuttua. He eivät ole yliopistoja pistämässä nurin, mutta he ymmärtävät että osaamista tarvitaan monenlaista. He eivät sylje päin naamaa itseoppineita, työssäoppineita tai ammatilliset opinnot käyneitä, jotka elämässä pärjäävät. Itse, vailla akateemisia opintoja ja koko aikuisiän töitä tehneenä ja veroja maksaneena näen tässä asenteessa jotain hyvin lohdullista.

…demareita

Pystyisin äänestämään demareita, sillä ymmärrän perheeni historiasta sen suuren työn, mitä he ovat tehneet duunarien puolesta. Tätä maata ei olisi rakennettu ilman duunareita ja monet heille tänä päivänä itsestäänselvät asiat olisivat jääneet kenties saamatta ilman demareita. He ovat onnistuneet tasapainoilemaan työnantajien ja -tekijöiden välillä ja heillä ansaittua historiaa vastuullisena toimijana vuosikymmenten varrelta.

…kokkareita

Yrittäjänä on mukava joskus kuulla, että yrittäjät ovat muutakin kuin vihollinen, jonka tuhoaminen johtaa maan autuaaseen paratiisiin. On mukava nähdä ymmärrystä sille, että yrittäminen kasvattaa yhteistä hyvinvointia ja kakkua. On hyvä kuulla puhetta siitä, että työ on työikäisen ja -kykyisen ihmisen ensisijainen suunta, jota pitää tukea ja rohkaista. On myös positiivista nähdä kunnioitus yhteistyölle rajojen yli ja ymmärrykselle siitä, että vientivetoinen maa kaipaa sillanrakentajia.

…liberaaleja

On piristävää huomata jonkun puhuvan keisarin uusista vaatteista ja vieläpä todella selväsanaisesti. Perinteinen liberalismi on aate, jota Suomessa ei ole nähty pariin vuosikymmeneen, mutta sille voisi olla taas tilausta. Selkeä sanoma, avoin keskustelu ja leikkauslistojen katsominen positiivisen lopputuloksen kautta saavat hymyilemään. On niin paljon mukavampi, kun ei kerrota vain MITÄ tehdään vaan MIKSI, ja jälkimmäisessä osuudessa muistutetaan positiivisen kautta miksi vaivannäkö kannattaa.

…vihreitä

Kun metsään vaellan ja itseäni luonnon keskeltä etsin, muistaa nopeasti että meillä on vain yksi luonto – ilman sitä ei ole elämää. Vihreistä moni ymmärtää tämän. He ymmärtävät paitsi sen tieteen ja tutkimuksen, mutta myös sen tunteen, sen kokemuksen. He ymmärtävät että hyvinvoiva Suomi edellyttää hyvinvoivaa suomalaista luontoa, saasteettomuutta ja rohkeaa katsetta eteenpäin.

Niin sinäkin!

Hei, sinä! Olen melko valmis väittämään, että sinullakin on useampi kuin yksi puolue, jota voisit kuvitella äänestäväsi. Ehkä siihen on jotain esteitä, poikkeuksia, syitä miksi juuri nyt et aio, mutta ei se ole täysin mahdotonta. Se on hyvä keskustelu käytäväksi itsensä kanssa. Kun ymmärtää ketä voisi äänestää, ymmärtää myös itsestään. Osaa laittaa omaa elämäänsä suurennuslasin alle.

Toki voit myös olla äänestämättä. Jos siitä tulee sinulle paras mieli, älköön sitä sinulta kukaan viekö pois.

Sunnuntain keventävä: hei me lennetään!

Pahoittelut, en viittaa tällä kertaa loistavaan klassikkokomediaan, vaan pohdiskeluun Trumpin uudesta teknologiamyönteisyydestä. Heitetääs hetkeksi läskiksi, koska kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa.

Kiiltävät kaupungit, lentävät autot

Lyhyesti kyse on siitä, että ex-presidentti, nyk-presidenttiehdokas Trump, jota näissäkin blogeissa syvästi rakastetaan, on tehnyt uuden vaalivideon. Tässä hän ylistää amerikkalaista halua vastata haasteisiin ja rakentaa uutta. Hän ehdottaa että pitäisi rakentaa aivan uusia kaupunkeja, uusimmalla teknologialla, mukavilla kodeilla ja niin edelleen. Kaupungeissa liikuttaisiin lentävillä autoilla, jotka amerikkalaisten pitää saada tuotteina toimivaksi ennen kiinalaisia.

Muinoin, erään lapsuudentuttavan isä oli kovasti hurahtanut jenkkiautoihin. Shokki semmoisen kyydissä olemiseen oli toki pienempi kun olin jenkkilässä moisissa istunut jo monet kerrat. Oli se silti aina jotain uniikkia kun ulkona oli -20C ja alla auto, jonka valmistaja ei edes tiedä mitä pakkasasteet olivat. Se oli Suomen talvessa melkein yhtä huono kuin italialainen auto, ja se on paljon sanottu.

Mutta kelatkaamme nyt tekno-trumpismin aikakauteen (en keksinyt itse!) ja lentäviin autoihin. Naapurisi Pirkko-Matti Nieminen-Wallenberg hullaantuu aiheesta ja tuottaa itselleen lentävän auton, ihan aito Dodge. Vai Chrysler? Vai Oldsmobile? Ihan sama, kunhan on ehtaa amerikkaa ja kiiltävää kromia.

Sitten tulee tammikuu, pakkasta niin paljon että hengitys jäätyy ilmaan ja lapin äijäkin pistää t-paidan päälle. Ja Pirkko-Matti meinaa lähteä hallituksen kokoukseen lentävällä Lincolnillaan. Ja…

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Miksi Pirkko-Matin lentoonlähtö epäonnistuu? Huono auraus? Havuja perkele? Kesälaadun dieseliä? En tiedä. Ehkä sinä, arvon kanssablogisti, osaat vastata tähän. Jaa viisautesi!

Ei hyvää ehdokasta olekaan

Tässä vaalien alla olen pohdiskellut äänestämistä. Olen tutustunut ehdokkaisiin lukuisista puolueista. Tämä matka on ollut täynnä pettymyksiä. Ei kai se mikään ihme ole, koska olemme kaikki yksilöitä niin tokkopa kenellekään ei-ehdokkaalle on täydellistä valintaa tarjolla.

Sokeat pisteet

Minua ärsyttää (turhaan?) sokeat pisteet. Esimerkiksi Ida Leino (kok) jota voin aivan vilpittömästi kehua erinomaiseksi, fiksuksi, tulevaisuuteen katsovaksi markkinaliberaaliksi. Sitten hän kannattaa pakkoruotsia. Toisin sanoen ”olen liberaali lähes 100% paitsi silloin kun olen illiberaali änkyrä”. Hirmu ikävä havainto. Edelleen, muilta osin erinomainen ehdokas, jolla on varmasti vielä paljon tehtävää. Voi kun Seida Sohrabi olisi täällä päin maata ehdolla.

Tietenkin olen katsonut Liberaalipuolueen ehdokkaita ja linjauksia. Heidän yksinkertaisesti myytävä ja melko seikkaperäisesti avattu kulujen leikkausohjelma on tyylikäs. Vaaleissa pitää toki sanoa asia terävästi ja ytimekkäästi, mutta ei saisi kompastua omaan logiikkaansa. Mielestäni liian vähän huomiota käytettiin kansantaloudellisesti kannattaviin hyvinvointi-investointeihin. Toisekseen tietyt kulut, kuten humanitaarisen maahanmuuton valinnaiset lisät, hyväksyttiin aateperustein, ilman loogista perustetta. Jos (eli siis kun) toimiva maahanmuuttopolitiikka on tulevan hyvinvoinnin edellytys, tulisi hyväksyä että nykymeno ei ole toimivaa.

Vihreillä on edelleen monta hyvää sanomaa. Esimerkiksi Oras Tynkkysen ajatukset ovat erinomaisa ja pohjautuvat vankkaan tietoon. Jos hänen linja olisi puolueen linja, en edes harkitsisi muita. Kuitenkin puolueen nykyinen johto on, vastoin edellistä, lähtenyt korostamaan vastakkainasettelua, aggressiivisuutta ja suoraan sanoen hömppää, vaikka kovaa faktaakin piisaisi. Planeettamme on meidän yhteinen – miksi siis puolustaa sitä kylvämällä vihaa ihmisten välille?

Persujen tai demarien isoista linjoista en ole saanut totta puhuen selvää. En näe koherenssia. En tiedä mitä he ajavat. Persujen Joakim Vigelius on tosin selvästi haastanut itseään. Pahimmat ylilyönnit on takana ja terävän jämptejä kommentteja läheisistä aiheista tulee kuin apteekin hyllyltä. Demarien osalta en voi lakata kehumasta Lauri Lylyä, jonka linjoissa on paljon järkeä. Hänellä on myös täysin erinomaista kykyä tilannetajuun ja aitoihin, merkityksellisiin kohtaamisiin myös yli aaterajojen. Sen sijaan hänellä ei ole ollut yhdeksää euroa viestintävirastolle pitääkseen kotisivunsa verkkotunnusta voimassa.

Epätodennäköisistä optioista luin myös Eläinoikeuspuolueen linjoja. Totta puhuen arvostan hiton montaa näkemystä heillä. Annan ison bonuspisteen siitä, että he eivät lokeroi eläimiä niihin joista välitetään ja niihin joiden osalta ei o niin just. Keinot ovat kuitenkin totalitaarisia, eivätkä sellaiset ole koskaan, missään maailmanhistoriassa toimineet. Rivien välistä paistaa myös tiedevastaisuus, ainakin talouslinjauksissa ja metsästyksen kulmissa. Taloudellinen vastuunkanto puuttuu myös täysin. He voisivat olla jotain omaa, uniikkia ja persoonallista, eikä vain vasemmistoliiton vasemman siiven eläimistä välittävä alajaosto.

Todennäköisesti tässä käy niin, että pitää vain joko pohtia tai kolikolla heittää jotta mistä arvoista olen valmis eniten joustamaan. Onhan tässä vielä hetki aikaa. Sitten vain toivomaan että lääkäri antaa luvan liikkua vapaammin pian niin ehkäpä pääsisi ehdokkaita ihan tapaamaankin. Todennäköisesti oikea ehdokas löytyy kasvotusten.

Mitä tarkoittaa henkilöön meneminen

Säännöissämme lukee: …henkilöön kohdistuvaa asiatonta käytöstä tai minkäänlaista uhkailua ei suvaita. Koska asiasta on mahdollista epätietoisuutta, per taannoinen blogaus, katson tarpeelliseksi kerrata. Pohdin pari kertaa pitäisikö tätä avausta tehdä, mutta koska tähän liittyy toisesta henkilöstä esitetty virheellinen väittämä, katson tarpeelliseksi.

Ensinnäkin totean, että arvilla on toki oikeus poistaa blogistaan kaikki kommentit joista ei pidä. Tässä ei ole kyse siitä että olisi toimittu sääntöjen vastaisesti.

Mutta väite siitä, että kanssablogisti olisi käyttäytynyt sääntöjen vastaisesti on sen verran ikävä, että tätä on syytä oikoa. Henkilöön meneminen tarkoittaa sisältöä, joka käsittelee halventavasti henkilön luonnollisia ominaisuuksia, kuten vaikkapa sukupuoli, ikä, ihonväri, synnyinmaa, seksuaalinen suuntautuminen ja sitä rataa. Toisin sanoen, asioita, joihin henkilö ei voi vaikuttaa.

Sen sijaan henkilön toimien tai lausuntojen kritisointi ei ole henkilöön menevää kritiikkiä. Blogit ovat sosiaalinen alusta, suunniteltu keskusteluun. Kirjoittaja esittää väitteen, kommentoijat kannattavat, vastustavat, haastavat, jatkavat keskustelua ja niin edelleen. On toki jokaisen oma asia mitä kommentteja blogistaan haluaa poistaa, mutta lähtökohtaisesti dialogille on suotavaa tehdä tilaa. Jos tarkoitus on julistaa vailla keskustelua, siihen on paremmin soveltuvia viestintävälineitä.

Sitten tarkennus: Luin läpi kaikki em. blogauksen poistetut kommentit ja otin aiheeseen myös toisen mielipiteen varmuuden vuoksi. Yhdessä poistetuista viesteistä oli jotain mitä voi subjektiivisesti kutsua huonoksi käytökseksi, mutta ei sitä henkilöön meneväksi voi kutsua. Poistetuissa viesteissä ei, vastoin kirjoittajan väitettä, ollut henkilöön menevää sisältöä.

Ja vielä kertaus: kukaan ei ole rikkonut blogin sääntöjä. Em. väitteen esittäminen ei ole sääntöjen tai lain vastaista.

Karmiviin asioihin inhorealismia

Huumeet ovat järkyttävän paha ongelma. Kuten myös katuväkivalta, jengiytyminen, seksuaalirikollisuus ja moni muu. Näiden ongelmien äärellä ymmärrettävästi panikoimme, mutta juuri silloin on ymmärrettävä rauhoittaa sydäntä ja lämmitää vinttiä.

Paha ruokkii pahaa

Olen nähnyt mitä huumeet tekevät ihmisille, liian monta kertaa. Se pistää vihaksi ja mielestäni se viha on ymmärrettävää. Siinä kohtaa sitä haluaa teljetä vankilaan jokaisen huumeiden kanssa näpräävän ja kuskata saunan taakse sen myyjät. Ongelma on kova, jolloin keinojenkin on oltava kovia!

Vaati merkittävän määrän aikaa, opiskelua, itsensä katsomista peilistä ja debatointia oppia edellisestä yli. Kyse ei ole siitä, että vihani olisi väärää, mutta se pitää vain hyväksyä ja sitten siirtää sivuun. Sitten tulee tiede, tutkimus, jatkuva oppiminen. Sitten tulee strateginen ajattelu, joka muistuttaa että hyvin harvassa asiassa toimii jatkuvan eskalaation periaate. Jos huumeita vastaan käydään sotaa, otettakoon sitten sotastrategian oppeja pöydälle.

Jos haluamme huumeiden helvetistä eroon, meidän on nieltävä ylpeytemme ja vaihdettava strategiaa. Rangaistusten sijaan hoitoa, kieltojen sijaan sääntelyä, koston sijaan katsetta eteenpäin. Tämä ajatus tuntuu vieläkin itseltäni pahalta, ja hyväksyn sen. Sitten hengitän syvään ja totean, että minun pitää valita yksi: ylpeys ja uppiniskaisuus, tai huumeongelmien vähentäminen. Se on just niin simppeliä.

Sama pätee moneen muuhunkin

Huumeasiassa – vaikkapa Petteri Orpon sanoin – me uskomme että kovat rangaistukset ovat oikea signaali. Jossain välissä humanitaarisessa maahanmuutossa me uskoimme, että kaikki ratkeaa rahalla ja ymmärryksellä. Toisessa kohtaa olimme julman kovia koska uskoimme siihen, toisessa kohtaa naurettavan pehmeitä koska uskoimme siihen. Ongelma on täysin sama: politiikan ja linjausten imago on tärkeämpää kuin tulos. Se myy hyvin. Yleensä huono valinta myös ruokkii ongelman pahenemista, jolloin on hyvä tilaisuus olla vielä kovempi tai vielä pehmeämpi ja se myy vieläkin paremmin.

Heitän viimeisenä analyysiä USA:sta, jossa etnisten ryhmien väliset jännitteet ovat pahentuneet tällä vuosituhannella. Samaan aikaan rasismista ja sen torjunnasta on tullut bisnes ja rankan politiikan väline. Martin Luther King Jr lausui unelmastaan, ettemme tuomitsisi ihonvärin perusteella. Hän halusi puhua siitä mikä yhdistää. Tänä päivänä korostetaan sitä mikä erottaa. Tänä päivänä yhä useampi vallanpitäjä lausuu itselleen, että hänellä on unelma miljardituloista antirasistisen koulutuksen läpiajajana. Sen tulokset ovat hirveitä. Viha kasvaa samaa vauhtia tulosten kanssa. Moni uskoo, että rankat inklusiivisuus- ja diversiteettiohjelmat (DEI) auttavat, kun ongelmat pahenevat. Totuus lienee kuitenkin, että ongelmat pahenevat koska nämä ohjelmat pyörivät.

Olen nähnyt Yhdysvaltain tilanteen ja sekin pistää vihaksi. Jos asuisin siellä pysyvästi, minun olisi helppo suuttua ja suutuksissa kannattaa esim. DEI:n kaltaisia voimatoimia. Toivottavasti silloinkin hengittäisin syvään ja pohtisin.

Ei vain päättäjän syytä

Voit perustellusti kritisoida päättäjiä huonoista päätöksistä, mutta lopulta vallassa pysyvällä päättäjällä on melkoisen hyvä barometri. Jos kansa vaatii häneltä toista, hänen pää voi kääntyä. Siten on paljon sinusta ja minusta kiinni se, onko tulevien päättäjien linjauksissa enemmän tieteeseen vai vihanhimoiseen kostoon perustuvaa.

Lopuksi: Jos sinua suututtaa aivan helvetisti ajatus päästää huumehörhöt vähemmällä, hyvä juttu. Tunteesi ovat rehellisiä enkä niistä moiti. Mieti kuitenkin, mitä teet kovimpien tunteiden laannuttua. Minun keskeinen tunne tätä kirjoittaessa oli voimakas kipu, kun menin telomaan itseni. Päätin, että tämä on paras mahdollinen aika kirjoittaa tästä aiheesta. Kipu pitää hyväksyä ja kestää, elämän pitää jatkua.

Pirkan blogit – yhteystietojen käyttö ja suojaus

Pirkan blogien luonne eroaa kaupallisista palveluista. Jokaisen blogauksen kirjoittaja on lähtökohtaisesti oman sisältönsä kuningas ja siten myös moderaattori. Tämän myötä kommentoijien perustiedot tulevat blogaajan nähtäville. Tässä ohjeessa selvitetään mitä tietoja näkyy, milloin ja mitä voi tehdä jos näitä tietoja ei halua näkyville.

Tietojen näkyvyys

Jos haluat tietää mitä tietoja sinusta on ylläpidon nähtävillä, klikkaa oikeasta ylänurkasta omaa nimeäsi, tarvittaessa valitse ”muokkaa profiiliasi”. Nämä ovat ne tiedot joita myös ylläpitäjä näkee, pois lukien salasana jota ylläpito ei pysty selvittämään.

Julkisia tietoja eli aivan kaikille näkyviä tietoja ovat käyttäjätunnus, nimitiedot haluamassasi muodossa (”Näytä nimi julkisilla sivuilla tässä muodossa”), kotisivu ja ”Tietoja itsestäsi” kohdat. On oma asiasi käytätkö nimeä, pseudonyymiä vai nimimerkkiä. Emme vaadi oikeaa nimeä, eikä se kannattaisi, koska emme mitenkään voisi saada selville oletko se kuka sanot olevasi.

Kunkin blogauksen kirjoittaja näkee sinulta lisäksi sähköpostiosoitteen sekä ip-osoitteen. Blogin kirjoittajalla on lain määräämä velvollisuus pitää nämä tiedot luottamuksellisena. Henkilötietojen paljastaminen on rikos ja jos tällainen tulee ilmi, Pirkan blogit on paitsi velvollinen, myös erittäin halukas auttamaan viranomaisia asian selvityksessä.

En halua sähköpostiani yleiseen tietoon

Jos vain kirjoitat blogauksia ja kommentoit omia blogauksiasi, vain moderaattorit ja tekninen ylläpito voivat nähdä osoitteesi. Jos kommentoit muiden blogauksia, sähköpostiosoite näkyy, eikä tätä voi estää. Jos et halua sähköpostiasi näkyville, voit käyttää kirjautumisessa toista sähköpostiosoitetta tai -palvelua. Verkossa on monia sähköpostin anonymisointipalveluita ja esim. Apple-laitteiden käyttäjille, joilla on iCloud-tilaus, on valmis palvelu tätä varten. Toiminto löytyy myös Duckduckgo-palvelusta ja sen saa selaimeen lisäosana. Sähköpostin piilotukseen on hyviä ohjeita ja jos haluat ehdotonta turvallisuutta, ylivoimainen optio on Protonmail.

Jos käytät yleistä maksutonta sähköpostipalvelua, kuten Gmail, olet jo kuitenkin luovuttanut sähköpostiosoitteesi merkittävästi Pirkan blogien käyttäjäkuntaa laajempaan ja kansainvälisempään kaupalliseen käyttöön. Gmail on erinomainen sähköpostipalvelu ja maksuttomista kenties paras, mutta sitä ei pyöritetä hyväntekeväisyystarkoituksessa.

En halua IP-osoitettani yleiseen tietoon

Suomessa IP-osoitteen hyötyarvo vihamieliseen käyttöön on suurin piirtein nolla. IP-osoitteella voi joissain olosuhteissa paikallistaa henkilön useimmiten maakunnan tai yrityksen tarkkuudella. Vain viranomaisilla on mahdollisuus saada IP-osoitteen pohjalta tarkempaa tietoa, joten jos et ole etsintäkuulutettu, sinulla on kovin vähän syitä huoleen. On miljoona tapaa saada IP-osoitteesi selville, joista pääosa on helpompia kuin ryhtyä Pirkan blogien kirjoittajaksi. IP-osoitteen ns. vaarallisuus on pitkälti markkinointijippo, yritys pelotella ihmisiä ostamaan turhia lisäpalveluita. IP-osoitteisto on Internetin runkotekniikka, tapa jolla laitteet keskustelevat keskenään, eikä ilman sitä voi kytkeytyä Internetiin.

Jos asia kuitenkin häiritsee, voit käyttää VPN-palvelua IP-osoitteesi suojaamiseen. Tällöin esiinnyt palvelussa muulla kuin omalla IP-osoitteellasi. Palveluntarjoajia on lukuisia. Sellaisen löytää Opera-selaimesta maksuttomana ja monipuolisia palveluita tarjoaa vaikkapa kotimainen F-Secure ja monet muut. Näistä on lukuisia (esim. 1, 2, 3, 4) vertailuja. Huomaa kuitenkin, että VPN-palvelun on tuettava suomalaista, ruotsalaista tai virolaista sijaintia, jotta voit käyttää Pirkan blogien kaikkia toimintoja. Käyttö on rajoitettua kauempaa ulkomailta. Lähes jokainen merkittävä VPN-palvelu tarjoaa tämän.

IP-osoitteen voi suojata myös TOR-selaimella, mutta tällöin kirjautuminen ei ole mahdollista. Voit vain lukea sisältöä.