Heti aamusta riensin Mirjamia kauppaan. Nyt olivat parkkipaikat autoja täynnä. Jäin suosiolla autoon katselemaan ihmisten hyörintää ja sitä tavaramäärää jota ihmiset selät vääränä kantoivat. Toki menin hakemaan ruokakassin, ettei pääse sanomaan, on siinä mies kun puolisolla kannattaa ostokset.
Pientä puuhastelua aamupäivä, sen verran, että sai hien pintaan ja syyn käydä järvessä kastamassa. Täytyy sanoa, etten ihan heti muista näin kaunista ja lämmintä kesäkuuta. No niin, kait se on välillä keskeytettävä, kun Vilma on taas huomion kipeä ja naukuu paheksuvasti kun istun koneella. Siis ei muuta kuin sohvalle ja hän tulee perässä hyvänä pidettäväksi.
Unohtui kertoa aiemmin tarina maanantailta joka nauratti Mirjamia, mutta ei minua. Piti laittaa valtuustoon kokoukseen vaaleat pitkät kesähousut. Niinpä otin kaapista pöksyt ja vedin jalkaan. Tiukat oli ja kun nappia yritin kiinni, ampui se irti housusta. Toinen nauroi vieressä ja minä, ei voi olla totta. Nämä ei ole minun housut tai sitten ne ovat kutistuneet pesussa. Pakko oli tunnustaa taas kerran vyötärön seudun kasvaneen. Mikä piru sitä kasvattaa?
Kyllä vaan menoliikenne näkyi myös järvisuomentiellä. Pitkä jono oli Alavuden suuntaan menijöitä ja koko matka Kihniöön päin oli vähän väliä autoletkoja. Kukapa sitä ehdoin tahdoin kaupunkiin jää juhannukseksi jos mahdollisuus on viettää sitä maalla.
Aurejärvi antoi antimiaan. Juhannustunnelmaan oli mukava virittäytyä käen kukunnan, ilta – auringon säteily järven pintaan, mökillä lasten riemun kiljahduksia polskiessa lämpimän puhtaassa Aureen vedessä.
Uutisia:
- mitä uutisia voi kertoa? Jonot ovat ruuhkauttaneet päätiet. Muistelen usein aikoja kun asuin etelässä ja juhannuksena viettoon lähdimme. Kolmostie ei ollut vielä moottoritie, joten Riihimäeltä Hämeenlinnaan saakka mentiin aina matelemalla. Pieni pätkä moottoritietä Hämeenlinnan kohdalla aukaisi ruuhkat ja loppumatka sujui mallikkaasti. Jotenkin silloin tunnelma oli katossa kun pääsi kotikonnuille.
- tämä uutinen kertoo, että aion kohta mennä petiin, mutta sitä ennen täytyy käydä ulkona tarkastamassa siilin ruokatilanne. Naapurissa vielä valvotaan ja Nalle koira pitää vahtia. Olisiko tästä uutisesta iltapäivälehtien lööppeihin: ”Kihniön kunnanvaltuutettu kävi iltamyöhällä huusissa ja samalla ruokki siiliä kauniissa kesäillassa”.
Minulle tulee välillä kaikkea ajatuksia päähän. Yksi päivä jäin pohtimaan, onkohan vielä olemassa yövahteja, kuten ennen oli? Tunsin penskana yhden mukavan miehen joka oli yövahtina Suo Oy:n palveluksessa. Mietin jos yövahti jää työttömäksi, niin maksetaanko hänelle päivärahaa??
Mirjam sanoi minulle talvella: Mennäänkö rakas tänään ulos syömään? Minä hölmistyneenä! Siellähän on 20 astetta pakkasta?
