Aamu alkoi tuttuun naukumiseen puoli kuudelta. Hyvä niin, kerkisin lämmittää uunin, ennen kuin ampaisin matkaan. Kirkolla oli aamu kahdeksalta vielä hiljaista, kaupan pihassa muutama auto. Muistin kaikki mitä ”hallitus” oli kirjannut, paitsi tahvo kun olen, niin kaali jäi ostamatta. Kaalilaatikko jäi sitten toiseen kertaan. Oikeastaan kaalin tähden menin kauppaan. Onneksi en saanut kotona risuja.
Peliautomaatit ovat kiinni, hyllyissä tavaraa kuin aina on ollut. Olen ollut havaitsevinani, etteivät kihniöläiset ole hamstranneet. Taas kerran mietin, kyllä oma lähikauppa voittaa mennen tullen jättimarketit ja vastaavat.
Järvisuomen tie oli hiljainen, pari autoa molempiin suuntiin. Poliisit ovat piirittämässä Uuttamaata, niin sain ajella huoletta. Ja minäkö muutenkaan ajaisin ylinopeutta – uskokoon ken tahtoo.
Myös Virtain keskusta oli aamutuimaan hiljainen, hakiessani Virtatuvan postilaatikosta Aamulehden. Merkille pantavaa oli, kuinka varsinkin Tokmannin parkkipaikka ammotti tyhjillään – yksi vaivainen auto parkissa. Kävelijöitä oli liikkeellä melkein kuin ennen koronaa. Ihmiset haluavat kuntoilla ja näyttävät ottavan tyynesti mutta vakavasti epidemian.
Soittelin kunnanjohtajalle, keskustelimme lyhyesti kuntamme alueen yrittäjien tilanteesta. Toistaiseksi isommissa yrityksissä on lomautuksilta vältytty – erinomaista jos työntekijöillä riittäisi töitä tässä vaikeassa ajassa ja palkanmaksukyvyssä ei olisi ongelmia. Byrokratia kismittää, kun erilaisia papereita ja anomuksia täytyy täytellä ja käsittelyajat luonnollisesti hidasta, oli hänen viestinsä.
No, niin, tulomatkalla sai sitten luvallisesti körötellä sataa Kihniön ja Virtain välillä, melkein koko matkan. Pienikin myönteinen asia saa tuntemaan pilkahduksen paremmasta. Kiitos kansalaiset, olette ottaneet tosissanne viruksen ja eilen jo näytti hieman valoisammalta koronan osalta.
Korona ajatuksia:
- Juteltuani puhelimitse ystävien kanssa, olen havainnut monien alkaneen löytää myönteisiä asioita tästä ajasta. Yhteisöllisyyden lisääntyminen, kotona perheen parissa erilaiset tekemiset, yhdessäolot jne. Myös kerrotaan pysähtyneen miettimään, kuinka nyt vasta ovat heränneet huomaamaan miten kiireistä aikaa ovat eläneet.
- eduskunnassa heräsi keskustelu vammaisten kohtelusta korona viruksen hoitoon pääsystä. Jos vammaiset ovat vähänkään eriarvoisessa asemassa, kertoo se karua ja julmaa kieltä yhteiskunnastamme. Sosiaali – ja terveysministeri Aino – Kaisa Pekonen ampui väitteet alas. Mutta kun tietää miten vammaisia on yhteiskunnasamme ennenkin kohdeltu, niin nyt tarkkana.
- yskimisestä kaupungeissa on tullut iso ongelma. Monet ovat yskimisistä raivoissaan. Kuitenkin näin keväällä on allergioita ja katupölyä, jotka pistävät yskimään. Eli ymmärrystä kehiin, hyvät kanssaihmiset.
Tänään söimme jauhelihakeittoa. Arvaattekin jo mitä Mirjam laittoi runsaasti keittoon? Tietysti valkosipulia. Ihmekö kun kotia tultuani, Vilma neiti kartteli läheisyyttäni. Ei tullut tyttö kaulan ympärille kehräämään.
Kevennys:
Lapset käyvät koulua nyt kotona. Tarua vai totta kouluajoiltani: Hannu, kysyi opettaja, – auttoiko isäsi sinua kotitehtävissä? Ei, se teki ne aivan yksin.
