Saavatko Suomessa olevat islamiyhteisöt rahoitusta ulkomailta?

Tällainen uutinen on Uudesta Kuvalehdestä.

”SAKSAN hallitus haluaa vähentää ulkomaista vaikutusta maan muslimiyhteisössä. Ulkomaiset rahahanat muslimiyhteisöille halutaan sulkea ja Saksassa työskentelevien imaamien halutaan hankkivan koulutuksensa Saksassa.”

Myös Itävalta ja monet muut maat ovat tekemässä samoin.

Miten on Suomessa? Jos muslimiyhteisöt ja imaamit saavat rahoitusta esim. islamilaisista maista, ovat ne sidoksissa rahoittajiin. Näinhän on aina, että rahoittaja sanelee toiminnan.

Paljon on puhuttu mm. moskeijoiden rakentamisesta, jopa suurmoskeijan rakentamiseta Suomeen. Rahoituskin olisi tiettävästi kunnossa.

Ovatko Suomen viranomaiset valppaina.

Kyllä se nyt vaan on kevättä.

Meillä kun on kuusi kanaa ja seitsemän kukkoa; huolimatta ukkokukon, Moilasen kurinpidosta, aina jotkin nuorukaiset pääsevät ”yrittämään”. Pääsääntöisesti homma loppuu siihen kun Moilanen tulee lentäen kuin maataistelukone ja ottaa tilanteen haltuunsa.

Tämä kevät vaan tuo kanoille paineita kun nuoret kukot kaikesta huolimatta, kun heitä yllättää ”pimpsankaipuu”, Moilasesta huolimatta; yrittävät ja yrittävät.

Meidän Pilkku keksi oivan suojapaikan, savustimen viereinen letkujen yms rykelmä, sinne pahimmaksi ajoiksi linnoittautui.

Tuo Pilkku kun ei ole ”jokapojan heila”.

Ennakkoäänestys alkaa jo huomenna 3.4.2019

Vaalien varsinainen äänestyspävä on 14.4.2019, mutta ennakkoäänetys alkaa jo huomenna. Ennakoon annetaan vaali vaaleilta yhä enemmän ääniä, joten nyt on vaalitaistelun loppusuora jo menossa.

Nämä vaalit ovat monessa suhteessa tärkeämmät vaalit, kuin aikoihin. Näissä vaaleissa ratkaistaaan Suomen tuleva suunta EU:ssa. Kuten Jyrki Katainen eilen sanoi nyt on ratkaistava onko Suomi mukana rakentamassa liittovaltiota vai onko Suomi vain seuraaja, joka aikansa seurattuaan hyppää pois koko EU:sta, kuten Englanti ja monet muut maat siinä vaiheessa, kun ratkaistaan mennäkö mukaan liittovaltioon vai ei.

Nyt valittava eduskunta on Suomen ylin valtioelin. Se on tärkeätä aina muistaa. Vain eduskunta voi päättää valtiosopimuksista, kuten EU:n peruskirjan allekirjoitamisesta.

Ei siis ole yhdentekevää, ketä valitaan nyt uuteen eduskuntaan.

Toinen tärkeä asiakokonaisuus nyt valittavalle eduskunnalle on Suomen suunta maahanmuutosta ja sen seurausvaikutuksista, sekä talouslinja. Jatketaanko porvarihallituksen noudattamaa politiikkaa, jossa rikkat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät vai muutetaanko kurssia Perussuomalaisten esittämällä tavalla.

Eduskunnan tärkein tehtävä on lakien säätäminen ja päättää kalenterivuodeksi kerrallaan valtion talousarvion eli budjetin.

Menoja ei voi olla enempää, kuin on tuloja. Siksi menopuolella on tehtävä valintoja, joissa punnitaan puolueiden arvoja. Jaetaanko rahat tärkeysjärjestyksessä, kuten Perusuomalaiset ehdottavat vai kuten tähän asti heittämällä rahat sinne sun tänne, kuten yritystukiin ja jätetään köyhät nuolemaan näppejään.

Vaalitaistelu on ollut repivää ja leimallista on ollut, että Perussuomalaisia on vastustettu ankarasti sekä mediassa , että muiden puolueiden leireissä.

Nyt sitten nähdään, onko kansa valmis muutokseen vai halutaanko jatkaa vanhaan malliin?

Demarit ovat jo melkein julistautuneet vaalien voittajiksi ja Antti Rinne on esiintynyt, kuin olisi jo pääministeri.

Eilen tuli kuitenkin esiin asioita Ylen MOT-ohjelmassa, jotka voivat vielä pahoin horjuttaa demarien kannatusta. Kun demreiden varavaltuutettu on Oulun islamilaisten imaami eli johtaja ja lähisukulaisilla on yhteyksiä Isisin terroristijärjestöön, niin se panee ajattelemaan mihin demarit todella pyrkii.

Mainittakoon vielä, että Oulun alaikäisten tyttöjen raiskaukset on väitetty tapahtuneen Oulun imaamin silmien alla.

Kesäaika

 

 

herää kuudelta

viideltä vanhaan aikaan

silmät sikkuralla ulos

lintujen sekakuoro visertää

virkeinä ilkkuvat unissakävelijälle

aamun uutiset kehottavat vaihtamaan kesärenkaisiin

uskottava se on

kevät on koittanut

paitsi talviuntaan viettäville

nopeusrajoituksien vaihtajille

tuumaa hän

kahvia hörppiessään

huokauksien kera

lopulta naurahtaen

hämäläisen kansamme hitaudesta

Ostoksia etelä-naapurista.

-_Tulipahan eilispäivänä käytettyä naapurin puolella tuo Doblo huollossa (ml kaasupuolen tiiviystarkastus), projektin hinta 195€, merkkihuolto, ei siis hinnankiroissa. Vaikka lisäisi matkakulut laskuun, silti kannattavaa, syynä työtunnin hinta ja se, että tärkeimmät varaosat merkkiliikkeissä löytyvät hyllystä/Autospiritin luotettavuus ja osaaminen.

Tuli sitten katsasteltua vastaavan Doblon uushintaa; 17 500€, takuu 3v. Olisi kannattava ostos, jos olisi tarvis.

Muuten ne ostokset naapurista? Käydessäni A-terminaalin viereisessä Sada-Marketissa parturissa; voi sitä Kaukoidän rättien määrää, jota suomalaiset sieltä ostavat. Halpaahan se on mutta se laatu?

Vaateostokset, kengät, ruoka, kodinkoneet … jne, vähänkään laadukkaammat tuotteet alkavat olla suomalaisissa hinnoissa. Ainut ostokritiikki on mielestäni, että vastaavaa tuotetta Suomesta ei saa. Kyllä se ostosmatkailu alkaa olla hiipumaan päin.

Eräs kannattava on hammaslääkäripalvelut, varsinkin implantit jne, joista Kela ei korvaa juuri mitään.

No, reissu tuli tehtyä pikareissuna; aamulaivalla meno ja viimeisellä paluu, eivät ne ostokset kovin suuria olleet, vain auton huolto ja tilapäisasuntoni vuokrasopimuksen uusinta, se kun piti tehdä paikallisesti. Nyt sitten taas kelpaa yöpyä tarvitessa ”omassa kämpässä”.

Tulihan sitä taas tietysti taxiakin ajelutettua, järjestelmä miltei sama kuin meillä nykyisin. Ei ne taxien tulot hääppöisiä siellä ole, vaikka autot ovat uudenkarheita, mm klo 13-aikoihin ei kuljettajalla ollut 10€:n keikasta rikkoa 50€:n seteliä. Pakko oli taxia käyttää kun sinne, Ehetajatetee 122 (lähellä Rocca al Marea), julkista olisi pakko ollut ajaa kahdella eri bussilla.  Onneksi kortti kävi kuten siellä tulee kaikissa taxeissa käydäkkin.

Karjalan suojeluskuntajoukot Vapaussodassa

Vapaussodasta lisää täältä.

Alku

”Karjalassa oli järjestelytyö [joukkojen organisointi – jpu] jo alussa päässyt hyvään vauhtiin, ja sen ennakkoaseman, jonka siellä olevat suojeluskuntajoukot olivat yhtenäisyyteen nähden saavuttaneet jo helmikuun alussa [1918 – jpu] maan muiden osien rinnalla, säilyttivät ne sitten edelleen koko sodan aikana.

Kun yrittää vastata kysymykseen, mistä tämä johtui, niin tulee samaan tulokseen kuin useimmissa muissa samankaltaisissa tapauksissa, että näet moniakin syitä oli ollut yhteisesti siihen vaikuttamassa. Maakunnanpohjoisosissa tapahtunut nopea olojen kehitys salli mielenkiinnon täälläpäin jo alusta alkaen keskittyä Antrean rintamaan aivan toisella tapaa kuin kävi Pohjanmaalla ja Savossa, missä huolenpito pohjoisen ylämaan puhdistamisesta vaikutti kauan voimia hajottavasti. Epäilemättä oli myöskin täällä Vuoksen-vartisilla suhteellisen tiheään asutuilla seuduilla melkoisesti enemmän aineellisia edellytyksiä ja pystyviä työvoimia saatavissa kuin niillä alueilla, joille muut rintamat muodostuivat.

Ratkaiseva merkitys on sillä jatkuvaisuudella päällikkösuhteissa, joka on tälle rintamalle tunnusomaista sodan alusta loppuun saakka. Jo ennen sotaa täydellisesti perehtyneenä suojeluskuntaoloihin (Viipurin suojeluskunnan päällikkönä) sai Karjalan rintaman tuleva esikuntapäällikkö, sittemmin jääkärieverstiluutnantti V. Hägglund alusta pitäen seurata ja johtaa joukkojenjärjestelytyötä, jossa hän hyvin varahin sai tukea jo helmikuun alussa rintamaryhmän päälliköksi nimetyltä Aarne Sihvolta. Epäilemättä tämä kaksoisjohto antoi suurta voimaa ei vain Vuoksen-linjan sillanpää-asemien puolustukselle vaan myöskin sen kanssa läheisessä yhteydessä olevalle joukkojenjärjestelylle. Innokasta, pirteätä ja palavassa isänmaanrakkaudessaan usein häikäilemätöntä ryhmänjohtajaa täydensi oivallisesti hänen levollinen, erinomaisen työkykyinen ja oivallisen taktillisen arvostelukyvyn omaava esikuntapäällikkönsä, joka kaiketi oli niitä jääkärejä, jotka Saksassa olivat hankkineet itselleen perusteellisimman ja monipuolisimman sotilaskoulutuksen. Tälle yhteisjohdolle oli tunnusmerkillistä voimakas järjestämishalu, oivallinen kyky erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeistä ja suoriutua kaikista vaikeuksista, – – ”[i]

Suotuisat olosuhteet

Karjalan rintaman eristetty asema ja suuri strateginen merkitys ehkäisi reservien ottamista muualle. Maakunnan yhtenäinen kansanluonne, jota johtajat käyttivät hyväkseen valistustyössä. Koko Karjala muodosti yhden ainoan suojeluskuntapiirin, se mm. helpotti yhteistyötä kotialueen viranomaisten kanssa.[ii]

Karjalan väestö oli myös tottunut siihen, että itärajan takana oleva Venäjä oli vihollinen.

Valtiohoitaja, kenraali Mannerheim lausui Viipurissa viisaat sanat karjalaisille.

Joukot muodosteltiin pataljooniksi

Karjalassa ei ollut epämääräisiä sen ja sen kylän joukkioita, vaan joukot järjestettiin komppanioiksi ja komppaniat pataljooniksi rintamalla. Ryhmäpäällikkö Sihvo tilasi miehistöä piiripäälliköltä eversti Wärnhjelmiltä ja tämä lähetti Sihvolle miesparvia, jotka sitten harjoitettiin rintamalla tai rintaman takana, sekä jaettiin joukko-osastoihin.[iii]

”Jo tammikuun lopulla muodostetut kolme ensimmäistä pataljoonaa olivat koko helmikuun kuluessa järjestelytyön runkona. Joukkojen yhteisnimenä oli helmikuun 10 p:ään saakka »Savo-Karjalan jalkaväkirykmentti», joka mainittuna päivänä vaihdettiin komeammalta kalskahtavaan »Karjalan armeijakuntaan». Kumpikaan näistä nimityksistä ei saanut ylipäällikön vahvistusta, mutta ryhmän esikunta käytti niitä päiväkäskyissä jms.

Vaikka olikin vaikeata saada sopivia pataljoonanpäälliköitä, lisääntyi kuitenkin vähitellen kiinteys pataljoonissa. Se merkitsi samalla lohkojakoa puolustuslinjalla. – – Paitsi tavallisia jalkaväkikomppanioita, jotka jaettiin kolmeen yleensä kuusiryhmäiseen joukkueeseen, muodostettiin jo aikaisin pataljoonakehyksessä erikoisosastoja, kuten ratsain tai jalkaisin liikkuvia tiedusteluosastoja, konekivääriosastoja ja ns. lentäviä osastoja, joka nimitys oli niillä helpommin liikuteltavilla tai paremmin harjoitetuilla joukoilla, joita etupäässä käytettiin liikkuvina reserviosastoina.”[iv]

Lisää väkeä

”Jo helmikuun lopulla alkoi rintamalle virrata runsaasti väkeä, silloin tulleiden aselähetysten innostamana, ja Savostakin toimitettiin vahvennusjoukkoja. Maaliskuun 1 p:nä muodostettiin sen johdosta IV pataljoona, samalla kun entisten pataljoonien komppanialukua lisättiin. Verrattomasti suurin osa rintamalla siihen saakka olleista joukoista lienee ollut vapaaehtoisia. Maaliskuun alusta lähtien rupesi kuitenkin asevelvollisuus osoittamaan vaikutustaan, ja varsinkin maaliskuun puolivälissä alkoi joukkojen lukumäärä paisua siinä määrin yli äyräittensä, että se uhkasi särkeä silloiset järjestelykehykset.”[v]

[vi]

Perinpohjainen uudelleenjärjestely

”Kun asevelvollisuuden voi nyt odottaa tuovan yhä lisää vahvennusjoukkoja, kävi välttämättömäksi ryhtyä perinpohjaiseen uudestaanjärjestelyyn. – –

Joukkoja järjestettäessä havaittiin tarpeelliseksi käydä jakamaan niitä rykmenttimuodostelmiin, ja samaa rintaman kolmijakoa, joka taktillisessa suhteessa oli jo ennestään olemassa, seurattiin tässäkin. Vaikka henkilövaikeudet haittasivatkin, pakotti suoranainen välttämättömyys koettamaan saavuttaa selvyyttä itse jakamisessa. – –

Pataljoonanpäälliköiksi voitiin useimmissa tapauksessa valita jääkärejä – upseereja tai aliupseereja – jotka olivat ennen komentaneet komppaniaa. Komppanianpäällikkökysymys sitä vastoin aiheutti paljon vaikeuksia. Saatavissa ei ollut riittämään asti jääkärejä eikä Vimpelin- ja Vöyrin koulujen oppilaita, vaan täytyi suuri joukko komppanioita uskoa sotilaallista koulutusta omaamattomien henkilöiden johdettavaksi.”[vii]

Uudelleenjärjestely aloitettiin 12.3.1918.

[viii]

——

[i] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 198-200

[ii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 200

[iii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 200-201

[iv] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 201-202

[v] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 202

[vi] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 203

[vii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivut 203-204

[viii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota IV; 1924; sivu 207

No eikö metrin mitta anna kuvan millasta huonekalua ostelee

Sillä on kyllä tullut toimeen melkoisen hyvin ensin mittaa huoneen mitat ja kun toteaa sen olevan vaikka 2 metriä siihen tilaan on turhaa änketä 2,50 c m sohvaa

On melkoista uusavuttomuutta jos ostaa liian ison sohvan ettei tuollasta voi olla voi kuitenkin koska  niistä valitetaan .

Onko sitten kysymys netti kaupasta saattaa olla niinkin mutta täyttä tyhmyyttä ovat tuollaset ostokset  .

Saattaa se netti kauppa sitten vaikka lähettää eri mittasen sohvan mistä sitäkään menee vannomaan toiseksi

Ne kun voi aina sanoa anteeksi meillä meni tilaukset ristiin ja saitte eri sohvan mitä tilasitte .

Siellä varastossa kun sattu oleen vain niitä mitä tilaaja on saanutkin muut ovatkin loppuneet . seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Sixten Korkman – asiantuntija ilman asiantuntemusta

Hesari julkaisee tänään laajan kolumnin, jonka  on kirjoittanut suomenruotsalainen Sixten Korkman. Kolumni  kuuluu Hesarin sarjaan ”nationalismin vastustaminen ja epäsuorasti persujen mollaaminen”.

Korkman ihannoi globalismia ja väittää, että se on  tuonut Suomellekin pelkkää hyvää. Korkmanin asiantuntemattomuus paljastuu, kun hän sellaista väittää. Suomella menee huonosti. Valtionvelka kasvaa, työttömyys on edelleen varsin kokealla, sosiaaliturvaa ajetaan alas samoin palkkoja, kun halpatyövoimaa halutan vaan lisää jne. Eurosta johtuen vienti on takkuillut vuosia ja takkuilee taas, kun taantuma on nurkan takana.

Korkman on talousasiatuntija, mutta kenen? Hän on Bilderberg-salaseuran asiantuntija. Ja Hesarin kolumnissa se näkyy selvästi. Hän tuomitsee nationalismin eli kansallismielisyyden ja ylistää gobalisaatiota, joka johtaa liittovaltioon.

Korkmanin kolumni on nähtävä jatkona  Hesarin yrityksille vaikuttaa vaaleihin siten, että persuja ei kannata äänestää. Tyypillinen aivopesu juttu.

Aivopesulla vaikutetaan kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen.

Oulun imaami on demari

Tämän illan MOT-ohjelmassa kävi ilmi, että Oulun imaami, siis muslimien johtaja on demareiden varavaltuutettu Oulun valtuustossa. Hän on ollut Suomessa jo 30 vuotta omien sanojensa mukaan ja ei puhu suomenkieltä. Kotouttaminen on mennyt pahasti pieleen.

Demareilla on näitä muslimeja muuallakin valtuustoissa ja Helsingissä peräti apulaispormestarina.

Oulun imaamin lähisukulaisilla on yhteyksiä terroristijärjestö Isisiin. Onko demareista tullut väylä islamilaisten soluttamiseen Suomen valtarakenteisiin, kun mm. demareiden kansanedustajaehdokkaina on nimien perusteella kuusi islamilaista henkilöä?

Mitä sanovat demareiden kannattajat?