Suomen Merivoimilla on ollut ja on kaksi painopistesuuntaa: Suomenlahden alue ja Saaristomeri (Ahvenanmaa).
Arvaan, että kaksi uusista korveteista (melkein fregattiluokkaa) pistetään ”Suomenlahden Meripuolustusalueelle” ja kaksi ”Saaristomeren Meripuolustusalueelle”. Nimitykset ovat lainausmerkeissä kun pirukaan ei taida tietää millainen merivoimien organisaatio on sitten kun kyseiset korvetit saadaan palveluskäyttöön.
Kyseiset korvetit tulevat olemaan ryssien merivoimien ja ilmavoimien himotuimpia maaleja.
Toki niihin tulee ilmatorjuntaohjuksia ja muutakin lähipuolustusta. Kylmä totuus kuitenkin on, että jos hyökkäys on riittävän intensiivinen niin se väistämättä läpäisee puolustuksen. Se taas tietää vakavia vaurioita ehkä myös aluksen uppoamisen.
Jos oletukseni pitää paikkansa, että alukset jaetaan kahteen eri ”laivastoon”, olkootpa se sitten lopulliselta nimeltään vaikka viirikkö, ja toinen kyseisistä korveteista vaurioituu vakavasti tai uppoaa, niin toinen ei sitten enää lähde avomerelle upotettavaksi. Sen jälkeen siitä toisestakaan ei ole juuri iloa Suomen maanpuolustukselle.
Voipi jopa olla niin että sen toisenkaan ”laivaston” korvetit eivät sen yhden uppoamisen jälkeen lähde avomerelle. Mitä siitä kalliista neljän korvetin hankinnasta sitten on hyötyä Suomen maanpuolustukselle?
Itse maanpuolustuksesta kiinnostuneena maakrapuna olisin hankkinut sillä käytettävissä olevalla rahalla suurehkon määrän pieniä nopeita, ketteriä veneluokan aluksia, joissa olisi kenties vain kaksi meritorjuntaohjusta varsinaisena hyökkäysaseistuksena.
Merimiinat voitaisiin laskea vaikka pakko-otettavista autolautoista tai monitoimijäänmurtajista. Monitoimijäänmurtajilla, toki aseistettuna, voitaisiin hoitaa myös talviset saattueiden saattotehtävät.
https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/taistelualushanke_laivue_2020
