Huonoa johtamista ja kehnoa lainvalmistelua.
HS selvitys kertoo tänään.
Sosiaali- ja terveysministeriön kriisi.
Kärsijöiksi joutumassa kaikkein heikoimmat.
Ylikuormitusta keskeneräisiä lakeja?
– Näinkö kiire ettei lakeja ehditä valmistella?
Kansliapäällikkö kiistää vaikka väkeä irtisanoutuu.
Melkoinen ristiriita.
Juttu maksumuurin takana.
Pikku uutinen
Turun vankilassa työosaston vangit aikovat aloittaa työnseisauksen joulukuussa, kertoo Turun Sanomat.
Lakkoilu on nyt levinnyt vankiloihinkin. Miksi vangit lakkoilevat? Siksi, että he ovat tyytymättömiä lomakäytäntöön.
Vankien pitäisi päästä usammin lomille ja valtion piikkiin etelän aurinkoon, vissiin?
Aikoihin on eletty!
Voisiko mitenkään saada kieltoa Bernerille?
https://www.is.fi/autot/art-2000005905278.html
”Ministeri Berner maalailee tulevaisuuden näkymiä SK:n haastattelussa: Dieselautoille myyntikielto Suomessa”
Typeryys loistaa jatkuvasti tämän muijan möläytyksissä.
Uudet korkeaviritteiset bensiinimoottorit tuottavat kymmenkertaisesti pienhiukkasia nykydieseleihin verrattuna.
Diesel on hyötysuhteeltaan yli 50% tehokkaampi kuin bensiinimoottori.
Sähköautojen hyötysuhde on bensiinimoottoreitakin huonompi.
Islamin ja islam-materiaalin levittäminen Suomessa on kriminalisoitava
Nyt kun Malesiassa on pidätetty suomalaisia kristillisen materiaalin levittämisestä, niin olisiko aika vastata käyräsapeliin miekalla meillä Suomessa.
Niin minä ainakin asian näkisin.
Suomalaisten ”rasismi” venäläisiä kohtaan
US-blogeissa joku toi esille jonkun ongelman. Tämä kuulemma ilmeni myös, kun Miss Suomella, Suomessa syntyneellä oli venäläinen nimi, Alina Voronkova. Jatka lukemista ”Suomalaisten ”rasismi” venäläisiä kohtaan”
Turvapaikan saaneille jopa 70 % palkkatukea
EK kannattaa systeemiä – me saamme työn tuloksesta syntyneen voiton, suomalaiset veronmaksajat maksavat turvapaikan saaneen palkan.
*
Miten olisi Kanadan malli?
Onko tämä suurin este: ”Suomen näkökulmasta yhden kriittisen tekijän osaavan maahanmuuttajaväestön houkuttelemisessa muodostaa myös kieli. Englanti ja ranska edustavat maailman pääkieliä ja suurella osalla Kanadan uusista maahanmuuttajista on jo osaamista näistä kielistä.”
*
https://glase.fi/kanadan-maahanmuuton-mallia-vaikea-soveltaa-suomessa/
Otsikko: KANADAN MAAHANMUUTON MALLIA VAIKEA SOVELTAA SUOMESSA
Kanada esitetään mediassa usein maahanmuuton mallimaana. Ihailua herättää eritysesti se, kuinka maa onnistuu houkuttelemaan erityistä maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmää hyväksikäyttäen talouden kasvua tukevaa osaavaa ja koulutettua maahanmuuttajaväestöä.
Otteita:
Maahanmuuttajat ihmispääomana (human capital)
Kanadan hallituksen vuoden 2017 maahanmuuttosuunnitelmassa maahanmuuttajat jaetaan taustan ja tulosyyn mukaan kategorioihin, joille kaikille on oma vuosittainen kiintiönsä. Niin kutsuttuja taloudellisia maahanmuuttajia varten on olemassa eri ohjelmia, joiden yhteenlaskettu maahanmuuttajatavoite on yli 170 000 henkilöä. Erilliset kiintiöt on laskettu muun muassa hoitoalan ihmisille (caregivers) ja ranskankielisen Quebecin provinssin osaavan työvoiman ja talouden ohjelmille vuonna 2017. Perheenyhdistämisen kategorian tavoite on yli 80 000 ihmistä. Tässäkin on tehty erilliset laskelmat puolisoiden, kumppaneiden ja lasten sekä vanhempien ja isovanhempien osalta. Hallitus myös suunnittelee ottavansa maahan vuositasolla 40 000 pakolaista, joista 16 000 henkilöä yksityisen sponsorijärjestelmän kautta. Tämän lisäksi suunnitelmassa on erikseen humanitaarisen maahanmuuton kiintiö, 3 500 ihmistä. Kaiken kaikkiaan suunnitelmana on siis ottaa Kanadaan noin 300 000 uutta maahanmuuttajaa, mikä kaksinkertaistaa maan vuosittaisen väestönkasvun. Suurimmassa, taloudellisen maahanmuuton kiintiössä valintaa ohjaa erityinen pisteytysjärjestelmä, jota soveltamalla maahan pyritään houkuttelemaan nuorekasta, kaksikielistä ja osaavaa väestöä paikkaamaan maan huoltosuhdetta. Kaikki Kanadaan saapuvat osaajat eivät kuitenkaan työllisty koulutusta vastaavalle alalle. Elinkeinoelämän näkökulmasta suhteellisen helposti saatavilla oleva maahanmuuttajien muodostama ihmispääoma antaa joka tapauksessa tietynlaista etumatkaa moniin kilpailijamaihin verrattuna.
.
Kanadan turvapaikkapolitiikan kaksijakoisuus
Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille on useampia reittejä Kanadaan. Suurin osa pakolaisista tulee valtion rahoittamien ohjelmien kautta. Tämän lisäksi maassa on otettu käyttöön maahanmuuton sponsorijärjestelmä, jossa kanadalaisilla yksityishenkilöillä on mahdollista saada haluamiaan henkilöitä, kuten omia sukulaisia maahan sillä edellytyksellä, että he sitoutuvat rahoittamaan matkat ja maassa oleskelun vähintään vuoden ajaksi. Aivan kaikille ovet eivät kuitenkaan ole avoinna. Rajoituksena ohjelmassa on, että sen avulla viisumia voi hakea vain perheellisille ja naisille. Yksin tulevat miehet sen sijaan on jätetty sponsorijärjestelmän ulkopuolelle. Valtiokoneisto pääsee siis tässäkin tapauksessa arvioimaan maahantulon edellytykset ja perusteet.
Sen sijaan viimeaikaiset, hieman yllättävätkin turvapaikanhakijoiden reitit ja saapuminen Yhdysvaltojen ja Kanadan maarajalle ovat säikäyttäneet kanadalaiset. Presidentti Trumpin tiukentuneen maahanmuuttolinjan jälkeen tuhannet Yhdysvalloissa jopa vuosia oleskelleet ihmiset ovat lähteneet hakemaan parempaa tulevaisuutta pohjoisen rajan takaa. Valtion maarajojen hallinta ja turvallistaminen on siis Kanadassakin kriittinen kysymys. Vaikka pääministeri Trudeaun hallitus nähdään maahanmuuttomyönteisenä, tulijoille on lähetetty viesti siitä, ettei turvapaikan myöntäminen ole kovinkaan todennäköinen vaihtoehto Yhdysvalloista tuleville turvapaikanhakijoille. Valtiovallan tiukentunutta linjaa on selitetty Kanadan maahanmuuttosysteemin eheydellä ja kansan hyväksynnän säilyttämisellä. On helpompaa ymmärtää sodan runtelemista maista tulevien pakolaisten avuntarve kuin turvallisena pidettävän naapurimaan kautta saapuvien ihmisten hätä.
Kanadan mallin kulmakivet puuttuvat Suomesta
Paljon kehuttua Kanadan mallia on vaikea sellaisenaan soveltaa Euroopan maihin ja Suomeen. Kanada on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi kauempana maailman kriiseistä ja siirtolaisuuden reiteistä. Sen ainoa maaraja Yhdysvaltojen kanssa on tiukasti vartioitu. Yhdysvallat toimii Kanadan näkökulmasta ikään kuin puskurivaltiona Etelä-Amerikasta ja Meksikosta tuleville, laillisia ja laittomia reittejä pitkin saapuville muuttajille.
Maantieteellisen sijainnin lisäksi myös maahanmuuttohistoria osana kansallista identiteettiä täytyy tunnistaa tekijäksi, joka välttämättä vaikuttaa siihen, millaiseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi maahanmuutto missäkin valtiossa eri aikoina muodostuu. Suomen näkökulmasta yhden kriittisen tekijän osaavan maahanmuuttajaväestön houkuttelemisessa muodostaa myös kieli. Englanti ja ranska edustavat maailman pääkieliä ja suurella osalla Kanadan uusista maahanmuuttajista on jo osaamista näistä kielistä. Maahanmuuttoa ei samalla tavalla nähdä uhkaksi oman kielen ja kulttuurin säilymisen kannalta kuin esimerkiksi Suomessa. Kanadan ”raa’an rationaalinen” maahanmuuttojärjestelmä ei ole sellaisenaan kopioitavissa Suomeen tai muihin kansallisromanttisen identiteetin omaaviin Euroopan valtioihin. Viime vuonna julkaistu Maahanmuuttopoliittisen Instituutin raportti What’s So Special about Canada? Understanding the Resilience of Immigration and Multiculturalism (2016) kannustaa kuitenkin ottamaan mallia Kanadasta muun muassa seuraavista asioista:
*
****
EK helpottaisi maahanmuuttoa monin tavoin
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005905823.html
20.11.2018
EK helpottaisi maahanmuuttoa monin tavoin – turvapaikan saaneille jopa 70 % palkkatukea
EK haluaa helpottaa työperäistä maahanmuuttoa monin keinoin ja kasvattaa turvapaikan saaneiden maksimipalkkatukea. EK:n johtajan mukaan aasialaiskokin palkkaaminen voi byrokratian takia kestää jopa yhdeksän kuukautta.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) esitti tiistaina useita työperäistä maahanmuuttoa lisääviä ja helpottavia toimia tulevalle hallituskaudelle.
EK esittää myös, että turvapaikan saaneiden sekä muiden vaikeasti työllistyvien, kuten osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä helpotettaisiin palkkatuen nostamisella.
EK:n teesit tulivat sopivasti tuoreen väestöennusteen julkitulon jälkeen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maahanmuutto vähenee aiemmasta ennusteesta samalla, kun väestö vanhenee ja syntyvyys pienenee.
EK:n mukaan vuosittaisen nettomaahanmuuton lisäksi Suomeen pitäisi houkutella 20 000–35 000 kansainvälistä osaajaa vuoteen 2023 mennessä. ”Osaaja” viittaa kaikenlaisiin aloihin ja koulutusasteisiin lääkäreistä kokkeihin ja siivoojiin.
Työlupien käsittelyajaksi korkeintaan kuukausi
Työlupien käsittelyaika pitäisi saada rajattua korkeintaan kuukauteen, EK esittää. Jos viranomainen ei siihen pysty, lupa katsotaan voimaan tulleeksi.
Lisäksi työvoiman saatavuusharkinta pitäisi EK:n mukaan poistaa kokonaan oleskelulupamenettelystä. Saatavuusharkinta luo EK:n mukaan turhia esteitä työvoiman saannille EU:n ulkopuolelta.
– Lupabyrokratian vähentäminen on keskeisen tärkeää, sillä vaikka saatavuusharkinta on jo tietyillä aloilla ja alueilla poistettu, siitä huolimatta Aasiasta kokin saaminen Uudellemaalle voi kestää yhdeksän kuukautta, vaikka saatavuusharkintaa ei ole, EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala sanoo.
– Maahanmuuttoviraston käsittely on tarpeen, eli että virasto tarkastaa henkilön taustan kansainvälisistä rekistereistä.
– Se mikä on järkyttävää, on te-keskuksen 2–7 kuukauden käsittely. Tämä käsittelyvaihe on pääsääntöisesti turha. Mitä se hakemus siellä kaikki nämä kuukaudet tekee?
– Yrityksen näkökulmasta tämä tilanne on ihan kammottava. Siinä ajassa monen muun maan yritys ehtii tarjota työntekijälle jo työtä.
Palkkatuki valmiina työhön mennessä
EK haluaa nostaa turvapaikan saaneiden palkkatukea enintään 70 prosenttiin. Järjestö esittää samanlaista korotusta myös osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkatukeen.
Nykyisin palkkatuki on korkeintaan 50 prosenttia.
Palkkatukea saisi enintään vuoden.
Osa turvapaikan saaneista on ollut vuosia poissa töistä, eikä koulutus tai osaaminen vastaa suomalaisia vaatimuksia.
Jos todetaan, että tuottavuus ei vastaa täyttä palkkaa, heille voitaisiin myöntää palkkatukea kuten tähänkin asti. Uutta EK:n mallissa on se, että palkkatukipäätös tehtäisiin osana kotouttamissuunnitelmaa.
– Kaikille ei anneta samaa prosenttia, vaan viranomainen arvioi sen. Tärkeää on kuitenkin, että palkkatukipäätös on jo olemassa, kun työnantajalle avautuu paikka tarjota työtä. Niin ettei siinä vaiheessa tarvitse miettiä, minkä hintainen työntekijä on.
Julkisuudessa esillä olleet karkotetut turvapaikanhakijat, joilla olisi ollut työpaikka, voisivat EK:n helpotuksilla mallilla saada mahdollisesti nykyistä helpommin työluvan. Oksala korostaa, että itse turvapaikkakriteereihin ei EK ota kantaa.
Lisäksi englanti voisi toimia asiointikielenä muutamissa isoissa kaupungeissa, joissa toimii ulkomaisia erityisasiantuntijoita kansainvälisissä yhtiöissä. Suomen houkuttavuutta pitää EK:n mukaan lisätä myös siten, että isoimmissa kaupungeissa on nykyistä enemmän vieraskielisiä kouluja ja päiväkoteja.
On se kummaa rakentamista
Kun yksi katto romahtaa sen vielä vois sanoa että se olisi vahinko ja vielä toinenkin menisi samaan piikkiin .
Mutta kun niitä tippuu kolmessa paikassa ja kaikissa on sama virhe voidaan katsoa että teko tapa on virheellinen .
Taikka huolimattomasti kiireellä tehty ja kun tuota sattuu koulujen kohdalla voitas tutkia onko kyse saman tekijän remonteista .
Mutta jos asiaa ei tutkita voiko olla että tekijä onkin sama tuo on mahdollista ja silloin heille vois sanoa suoraan että nyt katsotte kaikki remontti pisteenne .
Korjaatte virheet ja omaan piikkiin, mutta noin ei voi enää jatka moista remontointia .
Ja toden näköisesti tekijänä jotkut muut kun Suomi rakentajat alaarvoisin taidoin . seommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast
Ilmastonmuutos ja tuotannon anarkia
Kodinkoneliikkeet ovat täynnä vaihtoehtoja pesukoneille, jääkaappipakastimille, puhelimille ja kaiken maailman härpäkkeille. Rautakaupat myyvät kilvan teknisiä laitteita vaikka mihin. Puutarhaa tai pihaa ei voi hoitaa ilman koneita ja laitteita. Autojen valmistajat tarjoavat kymmeniä eri malleja ihmisten houkuttelemiseksi vaihtaa uuteen ja erimalliseen.
Kauppojen hehtaarihallit tarjoavat pitkine hyllyineen vakuumeihin ja muoveihin pakattuja monia eri liha – ja makkara laatuja. Folioihin tehtyjä valmisruokia joita sieltä kodinkoneliikkeestä hankitussa mikroaaltouunissa voi valmistaa.
Näitä kaikkia varten on valjastettu lukuisat kaupalliset kanavat jotka aamusta iltaan tyrkyttävät uusia, ihania tuotteita kuluttajien käyttöön. Kokkiohjelmat yrittävät syöttää meidät läskeiksi, että kuntosaliyrittäjien monet eri upeat laitteet saisivat käyttöä.
Tavaroita ja laitteita tuotetaan liukuhihnalta ja uusia houkutuksia keksitään valmistajien toimesta päät punaisina. Ihmiset on saatava kuluttamaan mahdollisimman paljon, muuten talouskasvu tyrehtyy ja voi voi. Ei hätää, pankit rientävät hätiin, tarjoten erilaisia lainavaihtoehtoja ja köyhille pikavippejä, onhan talouskasvun rattaiden pyörittävä.
Eilen pääministeri Juha Sipilä kutsui koolle kaikki eduskuntaryhmät ilmastonmuuton ehkäisyn tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksimielisesti päätettiin perustaa ministeri Kimmo Tiilikaisen vetämä työryhmä joka laati raportin päästöjen saamiseksi 1,5% tavoitteeseen.
Varmaan tullaan vaatimaan kestävää kehitystä yhteiskunnan toimin ja katseet suunnataan myös meihin kansalaisiin. Kysymys kuuluu, voiko kestävää kehitystä olla kapitalismin oloissa? Nimittäin, tuotannon anarkia on kapitalistisen järjestelmän elinehto. Meitä yllytetään joka taholta kuluttamaan yhä lisää ja sitten toisella kädellä vaaditaan tekoja ilmaston puolesta?
Tuotannon anarkia tuhoaa maapalloa järjestelmällisesti ja ilman valtavaa turhakkeiden määrää kapitalistien käy köpelösti. Siksi tuotetaan, tuotetaan ja taas tuotetaan. Mainostoimistot ja markkinointi pitävät huolen, että ihmiset pakotetaan ahmimaan tuotteita joita he eivät tarvitsisi. Mutta kapitalistit tarvitsevat säilyttääkseen rikkautensa ja siten hallitakseen maailmaa.
Kun tähän lisätään aseteollisuus ja sen vaatimat sodat, niin olemmekin ilmastonmuutoksessa asian ytimessä. Jännä nähdä, nostaako yksikään eduskuntapuolue esille kapitalistisen tuotantotavan anarkiaa ja sen aiheuttamaa tuhoa maapallolle – aseiden hävittämisestä puhumattakaan.
Vehkoo & Nieminen: Vihan ja Inhon Internet
Vihan ja Inhon Internet: käsikirjoitus Johanna Vehkoo, taide Emmi Nieminen, Kustannusosakeyhtiö Kosmos 2017. Albumi oli myös Sarjakuva-Finlandian finalisti.
Kun luet otsikon, tiedät heti mistä teoksessa on kyse. Kun luet, että kyse on feministisen ajatushautomon teoksesta, teet enemmän johtopäätöksiä. Ei kannata tuomita vielä. Jokainen kirja on tekijänsä näköinen tarina, ei absoluuttinen totuus koko maailmasta. Kaikkine subjektiivisuuksineenkin on edessäni avautuva kirja erinomainen vilkaisu somekuplan yhteiskunnan ikävimpiin puoliin.
Heidän tarinansa
Kirja on täynnä naisten tarinoita heidän verkossa kokemastaan hirveästä vihasta. Nämä ovat uhrien tarinoita, eivät tutkijoiden näkökulmia, eikä muuta yritetäkään väittää. Kipu ja tuska uhkailusta ja vihanpidosta ovat kuitenkin todellisia ja kirja kuvailee tarkkaan niin tapahtumia kuin tuntemuksiakin. Niiden osalta kirja tarjoaa koskettavan kuvan siihen tuskaan mitä silmitön nettiviha saa aikaan.
Teoksessa on käsitelty vain hyvin kapeaan poliittiseen ja aatteelliseen ryhmään kuuluvia naisia ja teksti on subjektiivista ajoittain äärimmäisyyksiin asti, mutta entä sitten? Kipu on kipua riippumatta sukupuoli-identiteetistä tai muista yksityiskohdista. Kirjassa on puolentoista sataa sivua kokemuksia ns. punavihreiden naisten tuskasta sellaisen vihan äärellä jota kukaan ei ole ansainnut. Toki siinä voisi olla puolentoista tuhatta sivua, jolloin mukana olisi myös oikeistolaisia naisia, vasemmistolaisia miehiä ja vaikka mitä muuta. Ihmisten tunteet ovat kuitenkin samat. Vaikka toivoisinkin näkeväni vielä teoksen laajemmalla otteella, ymmärrän että tekijöilläkin on vain kaksi kättä naiseen ja yksi julkaisudedis.
Vannoutuneena sarjakuvan ystävänä väitän taiteilija Niemisen ja toimittaja Vehkoon löytäneen mainion ilmaisutyylin asian puintiin. Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, miten vahvaa onkaan kuvan ja sanan yhteiselo? Taiteilija Niemisen persoonallinen tyyli herättää ajatuksia, jakaa tunteita ja tuo tarinan lähelle, mutta jättää silti pureskelemisen lukijalle. Juuri tämän tyyppisessä teoksessa hänen tyylinsä pääsee esille erinomaisesti. Niemisen kuvatyylillä onnistutaan tuomaan esiin paitsi tuska ja kipu, mutta myös voima ja toivo.
Kirjan loppuosa tarjoaa kokoelman referenssejä ja taustoja, joissa myös piirroksen yhdistäminen tekstiin tekee paketista sekä helppolukuisemman että paljon väkevämmin mieleen painuvan. Esitetyt taustatiedot ovat tarkoitushakuisia ja subjektiivisesti valittuja, mutta tarkistettuja faktoja.
Viha ei lokeroi
En usko, että oikea tie vihasta eroon pääsemiseen on katsoa sitä väritetyin lasein, tuijottaen vain yhtä vihan kohdetta ja muotoa. Mielestäni viha on vihaa riippumatta tekijän ja kohteen lokeroinneista, jotka jättäisin suosiolla tilastokeskukselle. Toisaalta, tie keskusteluun vaatii monia askeleita. Yksi niistä on saada ihmiset ymmärtämään vihan seuraukset. Tämä kirja on vankka askel tällä matkalla. Totean aivan rehellisesti että meinasin pomppia tasajalkaa useampaan kertaan kun teos leimasi tuon tuosta koko nettivihan tuskan vain ns. punavihreiden ongelmaksi. Valitettavasti viha ja suru kuuluu meistä kuitenkin kaikille ja tämä on onnistuneesti mediakin alkanut huomaamaan. En kuitenkaan aio väheksyä näiden kertomusten painoarvoa. Lopulta päädyin pyyhkimään mielessäni kaikki perinteiset sukupuoliroolit pois tekstistä sitä lukiessani. Ounastelen – toivon – että tekijätkin hyväksyisivät maailman jossa ihmisiä ei lokeroida synnynnäisten erojen perusteella.
Olit sitten mies, nainen tai joku muu, suvakki tai rajakki, femakkonatsi tai sovinistisika, ohjeeni on täysin sama: lue tämä kirja. Se on hyvä kirja ja se kertoo jotain tärkeää. Jos lukeminen tuottaa kärkkäiden painotusten johdosta vaikeuksia, lue siitä kaikki muut paitsi sukupuolta kuvaavat sanat. Tämä kirja kertoo vain osan totuudesta, mutta pienikin osa totuutta on mittaamattomasti paljon parempi kuin valhe.
P.S. Tämä blogaus on ollut melkoinen haaste kirjoittaa. Uteliaille
vähän taustapohdiskelua.
Euromaille yhteinen budjetti!
Eilen kokoontui EU-maiden valtiovarainministerit Brysseliin. Suomea edusti Petteri Orpo (kokoomus). Ranskan voimakkaasti ajama yhteinen budjetti ”kriisimaiden auttamiseksi” liikahti eteenpäin. Tarkoitus on ainakin aluksi koota ”pienehkö” budjetti, koska mm. Saksa toppuuttelee hanketta. Mutta mitä tarkoittaa ”pienehkö”? Ja onko se vain alkuna sille, että budjettia sitten kasvatetaan sitä mukaan, kun ”kriisimaita”alkaa ilmaantua yhä enemmä?
Suomi on näillä näkymin mukana hankkessa. Se takoittaisi, että suomalaisten veronmaksajien rahoja sijoitetaan taas yhteiseen kassaan, josta sitten jaetaan niille maille, jotka ovat hoitaneet taloutensa kelvottomasti. Edellisen kerran Suomi joutui laittamaan verorahojamme 1,4 miljardia yhteiseen rahastoon silloin, kun Kreikkaa piti ”auttaa”.
Kuinka kauan suomalaiset sietävät tätä ”etelän vetelien” kuppausta pohjoisen ns. rikkaammilta mailta? Ja kuinka kauan suomalaiset sietävät, että Suomen porvaripuolueet ovat auliisti mukana tässä kuppaamisessa? Ensi kevään vaaleissa pitää viimeistään näyttää porvaripuolueille, että kansa ei hyväksy tätä EU:n politiikaa.
EU:n piti olla vapaakauppaunioni. Niin se myytiin suomalaisille. Nyt siitä on tullut poliittinen liitto ja tällä menolla se on liittovaltio ennen, kuin huomatakaan. Ja kaikki on etukäteen suunniteltu ns. pienten askelten politiikkaa.
Huom. Ruotsi ei ole mukana näissä kuppaustalkoissa, kun he viisaasti pysyivät omassa valuutassaan. Paavo Lipponen ja demarit ovat suurimmat syylliset, että Suomi on nyt kaulaansa myöten kusessa.