Miten Kihniön käy?

 

Keskiviikkona 26.5 alkaa kunnallisvaalien ennakkoäänestys. Ilmeistä on ihmisten äänestävän näin koronan aikana melko paljon ennakkoon. Entä onko äänestäjille käynyt selväksi lyhyen vaalikamppailun aikana, mikä esim. Kihniön tulevaisuus ehdokkaiden hahmotelmissa on?

Voi olla, että vielä ehtii kolahtaa isojen puolueiden vaalimateriaaleja postilaatikoihin, joissa ehdokkaat kertovat mielipiteensä vaikkapa tuulivoimaan, uuteen mahdolliseen Soteen. Tietenkään me ehdokkaat emme ole ennustajia. Kun maaseudun alasajo on maailmanlaajuinen, muka ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta, on maalla asuvien päättäjiksi haluavien vaikea antaa lupauksia äänestäjille.

Äänestäjien oikeusturva on olematon, kuin käytetyn auton ostajalla. Varsinkin eduskuntapuolueet haluavat huolehtia hoitajien riittävyydestä, lapsiperheet ovat sydäntä lähellä, samoin vanhukset ja koko Suomi täytyy pitää asuttuna. Vaalikoppiin asettautuessaan, tietääkö äänestäjä, kuinka noihin, sinällään hyviin ihmisten arkeen vaikuttaviin asioihin oma kunnallisvaaliehdokas voi omassa kunnassa vaikuttaa?

Me Kihniössä käymme yhä edelleen eloonjäämistaistelua itsenäisyydestämme. Väki vähenee, vanhenee. Mistä saamme lisää käsiä hoidettaville vanhuksille, kun nyt jo tiedetään hoitajien uupuvan työmääriensä alle? Miten käy sosiaali – ja terveyspalveluidemme? Mikä on sairaalan kohtalo? Myydäänkö se polkuhintaan uudelle mahdolliselle Hyvinvointialueelle? Entä jos Sote ei toteudu? Jyrääkö Pihlajalinna/Kolmostienterveys/Parkano sairaalamme muistojen joukkoon? Tietäkää, nämä ovat yhä ja voimakkaasti sydäntäni lähellä – taistelua näistä ei vain voi hävitä tai muuten meidät ”hukka perii”.

Itse aion, jos valinta osuu kohdalleni, yhä jatkaa armotonta puurtamista, yhdessä kihniöläisten kanssa, meidän kaikkien parhaaksi, avoimesti ja vuorovaikutuksella. Kihniön itsenäisyydestä taistelen naarasleijonan tavoin. Tämä jääköön ainoaksi lupaukseksi.

Muistakaa ehdokkaat ja kuntalaiset, elämä ja yhteiskunnalliset asiat eivät ole pelkkää rahaa. Ne ovat myös tunnetta ja arvoja, mitä suurimmassa määrin yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Käykää ihmiset äänestämässä, vanhojen autojen ostoissa voi löytää myös ns. kultakimpaleita, kuten myös kunnallisvaaleissa.

Hannu Tiainen

Kyykystä ylös yhteislistan

kunnallisvaaliehdokas

Puoluepolitiikkaa?

Olen useastikkin maininnut, että minua kovin vähän tuo puoluepolitiikka kiinnostaa.

Kuitenkin tänä aamusella törmäsin tuommoiseen artikkeliin; Laiton Lehti.

Aivan muuta asiaa kaivelin netistä, siis en mitään poliittista.

Vainokirja: Bitcoin-miljonääri Risto Pietilä Naton hybridisotilas? RIH – Laiton Lehti?

Moni väittää, että täällä PB-sivustolla käytetään runsaasti sopimattomia kielikuvia; puolueista, puolueissa vaikuttavista henkilöistä, jopa toisista blogisteista …?

Lukekaahan linkki, tämmöistä voisi meno olla tälläkin alustalla … ehkä?

Gaza: mitä tapahtuu seuraavaksi?

Gazan taloista moni on raunioina. Ihmiset istuvat raunioilla, joitakin on kuollut ja haavoittunut, Israelin iskujen tai ehkä Hamsin omien rakettien jäätyä lyhyeksi, sitäkin tapahtui. USA on jo luvannut apua jälleenrakennukseen. Varmaan myös  EU laittaa euroja jonoon jotta ihmisparoille saadaan uusia taloja, Iran kustataa Hamasille uudet raketit ja ehkä ”metron” eli tunnelit entisten tilalle, Uudet talot nousevat, Israelin ”saarrosta” valitetaan, sanotaan, ettei kaikkea rakentamisessa tarvittavaa saa vietyä. Egyptillä on  myös maaraja Gazan kanssa, mutta jostain syystä siitä ei haluta puhua.

Kun talot ovat pystyssä ja tuhannet uudet raketit iskuvalmiina jäädään odottamaan seuraavaa sotaa. Jerusalemissa tulee taas jotain revohkaa, Israelin poliisi ja arabit ottavat yhteen moskeijan pihalla. Hamas ampuu satoja raketteja juutalaisten niskaan, Israelista tulee puheluita: ”Kohta uusi kerrostalonne tuhotaan koska siinät on Hamasin toimintaa”. Taloja tuohoutuu, Hamas esittelee ”marttyyreita”. Israelia paheksutaan, USA ja EU lupaavat rahaa uusiin taloihin, Iran uusiin raketteihin.

Ylen toimittajan mukaan suurin ongelma on Israelin ”saarto”. Rakettien ampuminen naapurin niskaan keskeltä kaupunkia ilmeisesti ei niinkään.

Täydellinen ”mahalasku” Suomelle

Ei oikin hyvin mennyt mikään laji tässä viikonlopussa, oli se sitten urheilua, laulua, tai jotain muuta kilpailulajia. Kyllähän me kaikki olemme rähmällään, kun on hävitty lajit, jotka ehdottomasti pitäisi, jos ei ihan aina, niin useimmiten kuitenkin voittaa.

Ei voitettu euroviisuja, minun mielestäni ne hävittiin. Toiset kyllä ovat tyytyväisiä ja sanovat, että ei ainakaan hävitty, kun oltiin peräti kuudentena. Onhan se tulkinta sekin.

Urheilun puolella mentiin ihan pieleen, ei voittanut Rovanperä rallia. Ei kai ihan voittaa pitänytkään, mutta hyvää sijoitusta edes odotettiin, ei ihan onnistunut. Keskeytys tuli jonkun teknisen vian takia. F1 formuloissa kävi samoin, kun eivät saanet renkaiden vaihdossa kaikkia pyöriä irti, keskeyttämään joutui Bottaskin. Niin on joskus käynyt minullekin, en ole kylläkään joutunut keskeyttämään.

Uintikisoista en tiedä mitään, olin kuulevinani että joku mitali olisi voitettu. Hiihtokisoja ei voitu pitää, kun sulivat lumet.

Niin tietysti, meidän rakkain lempilajimme ei onnistunut sekään, kun hävittiin jääkiekon MM kisa rankkarikisalla. Ei ole siitäkääm muuta, kuin ylöspäin nousua.

Italia on paska maa, vei meiltä EU-tuet ja EUroviisutkin, voi ….

Nyt tulee linkkiviidakko:

Veivät meiltä voitonkin ihan jo suusta..

https://www.is.fi/euroviisut/art-2000007996211.html

Italiankielen oppitunti:

https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007982355.html

Minä taas rakastan Italiaa, sen kaupunkeja kuten Ventsiaa, Roomaa, Pisaa ja kieltäkin, jopa niin paljon, että nuoruudessani makasin rannalla ja luin sanakirjaa lauseineen pari viikkoa, kuuntelin puhetta kaupoissa ja rantakauppiaita. Parin aktiiviviikon jälkeen pystyin keskustelamaan alkeellisesti rantakauppiaiden kanssa, etteivät päässeet kusettamaan.

Edelleen se on ihannepaikka matkustaa, jos vain korona sallii.

O´Sole Mio Pavarotin laulamana –o mama mio , kun hienoa !

 

Annan vain vihjeen siitä, mikä verojen ja julkislaitosten tehtävä, koska se on hämärtynyt

Vihje vain siksi, ettei minua syytetä heti punapelleksi, kommunistisi tai punavihreäksi vasuriksi. Syyttelyn voi ohjata myöhemmin alla oleville. En anna linkkiäkään, etteivät linkkiviidakoiden valtiaat, tarzanit koe kateellisuutta.  Enkä kopioi näyttämällä kirjoituksia ikään kuin omina viisauksinani.  Vaatii hiukan viitseliäisyyttä, jos kiinnostaa nähdä, mitä huu-haata meille toinen äärilaita, valkopestyt lipeäsuut yrittävät vakuutella.

Vihje epäuskoisille, että  niin minut kuin lähes kaikki meidät hoidetaan verovaroin aina hedelmöityksestä syntymään ja  saattohoidon kautta  julkisessa omistuksessa olevalle hautuumaalle ja jälkeläisille vielä paremmat oikeudet, jos ahneet lipeäsuut pesevät suunsa .

Etsi 23.5. 2021 AL:stä s. B 11 Lisäpöytäkirja; ” Yhtä köyttä vedetään eri suuntiin”/ Kari Huoviala

Etsi  21.5.2021 APU-lehti Uuninpankopoika : ”Hyvinvointivaltio ja verot” / Saku Timonen

Paljastan: olen kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä- siis meitä kolmea ainakin voi syyttää punavihreiksi vasuripelleiksi !

Ahti suo antejaan.

Monasti puhutaan, että ei tarvita kuin yksi mätä omena koriin, niin se pilaa koko sadon.

Työpaikoilla, koululuokissa ja sähköisen median puoleltakin näitä löytyy, ainakin poliittisen debatin osastolla, joka kiiluvasilmäisesti, säännöistä piittaamatta ja ”oman käden oikeudella” puolustaa reviiriään.

Saatan olla väärässäkin ja olla ehkä liian herkkähipiäinen, mutta jos olen tällaiseen päätelmään tullut, niin saa kai siitä mainita, koska saattaa olla, että muut eivät näin koe.

Mutta sitten ”asiaan”.

On sanonta, että ei niin hidasta kalamiestä, että ei affenen kutuun kerkiäisi pitää kyllä kutinsa, sillä kuukauden päivät olen jo näitä kutevia raitapaitoja katiskoistanut ”pelastanut”.

 

 

Kyllä kyseessä on kertaluontoinen ja tarkkaan rajattu paketti – tai sitten ei

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007993896.html

”Kommentti: Hups, mitä tulikaan luvattua – EU:n elvytysrahasto onkin jo yli 800 miljardia eikä enää 750 miljardia euroa”

Tuosta 750 miljsrdin summasta on puhuttu puhtaana totuutrna, mutta ei se ollutkaan sitä.

Maittain jaettava rahsummakaan ei ole tarkkaan määrätty, vaan muuttuu jatkuvasti.

Kertluontoisuuskin on sitä, että tämä tietty paketti on se yksinkertainen, mutta toisia samanlaisia suunnitellaan jo

Ja niin edelleen.

Suomen hallitus huijasi kaikin keinoin ajaessaan tuon paketin läpi ja tulemme siitä unauksesta maksamaan todella paljon.

Myös paketin sisällön neuvotteli neuvottelukokematon ja surkean tuloksen saavuttanut puna-Marin, joka suuna päänä kehuu surkeaa tulostaan.

 

Muistelen, kuten ennekin…

Joskus, 1975-78, asuin Hatanpäänhovissa. Tuohon aikaan teini-ikä painoi päälle.

Se pakkautui aivoihin kuin menstruaatio.

Se minulla oli .

Hatanpäänhovissa meitä teinejä oli paljon.

Meitä kutsuttiin raggareiksi.

Teimme pahaa, ja meidän alueellemme ei tullut kukaan.

Turpaan tuli.

Kuuntelimme musiikkia, josta henkilökohtaisesti en koskaan pitänyt, eli fiftari musaa.

Naiivisti näytin, mistä itse pidin musasta, levyni rikottiin.

Proge, klassinen, jazz, blues, reggae…

Niistä pidin. Rock,roll, tykkäsin kovasti. Aito oikea.

Mutta olin osanen raggareita. En pitänyt väkivallasta, mutta tein niin joukkojen painostuksesta.

Olin 16v kun sain pimppiä ekan kerran. Hän oli äiti( ei minun) 24 vuotias.

Hänellä oli oma mies, ja lapsi, mutta halusi minua (siis nainen).

Mitä 16 vuotias voi antaa, muuta kuin panna?

Ei paljon muuta.

Enhän tiennyt mitä itsekään halusin elämältä, joka oli ihan aluillaan.

Erkaannuin Rantaperkiön raggareista, kun sain pillua.

Nainen oli ja on edelleenkin ihana asia minulle.

Minulla oli oma musa, joka poikkesi raggareiden musiikin mausta. En ollut väkivaltainen.

Tykkäsin naisista, kuten vieläkin. Raggareiden ihastukset olivat ja on varmaan edelleen autot.

Kyllä minäkin tykkään autoista. Vanhoista autoista, jenkkiautoista, prätkistä.

Luulisin, että raggarit rakastaa, kuten minäkin. Tänäkin päivänä.

En lyö, jos ei ole tarve.

Autot on mun rakkaus, ja prätkät, ja ihan ensin mun rakkaani on mun vaimoni (nainen).

Teen aina ensin mitä hän haluaa, sitten kaikki muu.