Paljon uutisoitu EU:n tietosuoja-asetus ”GDPR” on oikeastaan aika hyvä keksintö. Se antaa tarpeellisia ohjeita, rajoituksia ja mahdollisuuksia sekä voi helpottaa EU:n sisäistä kauppaa. Ongelma vaan on että se on laadittu Baabelin tornissa, jossa on raamatullisen version lisäksi mukana myös tuhansia lobbaria. Lopputulos on epäselvä.
Vertailu: Henkilötietolaki vs Tietosuoja-asetus
Osoitan pointtini vertailemalla henkilötietolakia (yksi vanhoista laeista) ja tietosuoja-asetusta (uusi asetus).
Henkilötietolaissa lain tarkoitus sanoo:
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.
Tietosuoja-asetuksessa lain laatimistarkoituksen osuus on 16 146 sanaa tai printattuna 38 sivua pitkä.
Otetaanpa konkreettisempi, kielto-oikeus suoramarkkinoinnin osalta. Henkilötietolaki sanoo…
Rekisteröidyllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää käsittelemästä häntä itseään koskevia tietoja suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimusta samoin kuin henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten.
Ja tietosuoja-asetus puolestaan…
1. Rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e tai f alakohtaan, kuten näihin säännöksiin perustuvaa profilointia. Rekisterinpitäjä ei saa enää käsitellä henkilötietoja, paitsi jos rekisterinpitäjä voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.
2. Jos henkilötietoja käsitellään suoramarkkinointia varten, rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä tällaista markkinointia varten, mukaan lukien profilointia silloin kun se liittyy tällaiseen suoramarkkinointiin.
3. Jos rekisteröity vastustaa henkilötietojen käsittelyä suoramarkkinointia varten, niitä ei saa enää käsitellä tähän tarkoitukseen.
4. Viimeistään silloin, kun rekisteröityyn ollaan yhteydessä ensimmäisen kerran, 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu oikeus on nimenomaisesti saatettava rekisteröidyn tietoon ja esitettävä selkeästi ja muusta tiedotuksesta erillään.
5. Tietoyhteiskunnan palvelujen käyttämisen yhteydessä ja sen estämättä, mitä direktiivissä 2002/58/EY määrätään, rekisteröity voi käyttää vastustamisoikeuttaan automaattisesti teknisiä ominaisuuksia hyödyntäen.
(6. kohta jätetty pois koska ei suoraan relevantti)
Heitän vielä yhden lainauksen henkilötietojen käsittelijän roolista. Tämä on uusi teksti, joka aiemmin sisältyi käsittelyn tehtävään, ei henkilöön. Tässä lauseessa on sitä jotain mistä on pienet byrokraatit tehty.
Kun henkilötietojen käsittelijä käyttää toisen henkilötietojen käsittelijän palveluksia erityisten käsittelytoimintojen suorittamiseksi rekisterinpitäjän puolesta, kyseiseen toiseen henkilötietojen käsittelijään sovelletaan sopimuksen tai unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisen muun oikeudellisen asiakirjan mukaisesti samoja tietosuojavelvoitteita kuin ne, jotka on vahvistettu 3 kohdassa tarkoitetussa rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välisessä sopimuksessa tai muussa oikeudellisessa asiakirjassa erityisesti antaen riittävät takeet siitä, että käsittelyyn liittyvät asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimet toteutetaan niin, että käsittely täyttää tämän asetuksen vaatimukset. Kun toinen henkilötietojen käsittelijä ei täytä tietosuojavelvoitteitaan, alkuperäinen henkilötietojen käsittelijä on edelleen täysimääräisesti vastuussa toisen henkilötietojen käsittelijän velvoitteiden suorittamisesta suhteessa rekisterinpitäjään.
Yksi lause sisältää 71 sanaa, 653 merkkiä ja kolme ulkoista referenssiä.
Sama ihmisten kielellä
Arvon lukijat, tämä ei ole kysymys siitä että suomennos on huono. Lakiteksti on englanniksi aivan samanlaista soopaa. Lähes jokainen lause referoi kymmentä muuta kohtaa, jotka referoivat edelleen toisia kohtia. Kielioppi on kankeaa, lauseet pitkiä ja koko ajatus hukkuu viimeistään kolmannessa sivulauseessa. Tämä on laki joka koskee jokaisen ihmisten arkea jatkuvasti. Kuten olen todennut, tässä laissa on hyvä ajatus ja hyvä tarkoitus. Sen voisi ilmaista noin kahdella aanelosella. EU käyttää sivuja 88 kappaletta.
Lainkirjoittajan opas kertoo myös lakikielen vaatimuksista. Tosi hyvää luettavaa, josta tiivistän vain pari avainsanaa: asiallisuus, selkeys, yleiskieli, tiivis, ytimekäs. EU:n tietosuoja-asetus ei täytä näistä ensimmäistäkään. Se ei auta kansalaisten tietosuojassa, koska kansalainen ei pysty lakia ymmärtämään. Se on kokoelma tuhannen ja yhden lobbarin vaateita, tietotekniikasta täysin pihalla olevien byrokraattien epätoivoa ja sinivalaan mentäviä porsaanreikiä.
Voin edelleen kunnioittaa EU:ta hyvästä tahdosta ja tärkeään aiheeseen puuttumisesta. Se ei muuta sitä, että lopputuloksessa menetettiin mahdollisuus tuoda EU:ta lähemmäs sen kansalaisia. Tällainen poliittinen romaani tekee täysin päinvastaista. Vain juristit voittavat tässä pelissä.