EK kannattaa systeemiä – me saamme työn tuloksesta syntyneen voiton, suomalaiset veronmaksajat maksavat turvapaikan saaneen palkan.
*
Miten olisi Kanadan malli?
Onko tämä suurin este: ”Suomen näkökulmasta yhden kriittisen tekijän osaavan maahanmuuttajaväestön houkuttelemisessa muodostaa myös kieli. Englanti ja ranska edustavat maailman pääkieliä ja suurella osalla Kanadan uusista maahanmuuttajista on jo osaamista näistä kielistä.”
*
https://glase.fi/kanadan-maahanmuuton-mallia-vaikea-soveltaa-suomessa/
Otsikko: KANADAN MAAHANMUUTON MALLIA VAIKEA SOVELTAA SUOMESSA
Kanada esitetään mediassa usein maahanmuuton mallimaana. Ihailua herättää eritysesti se, kuinka maa onnistuu houkuttelemaan erityistä maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmää hyväksikäyttäen talouden kasvua tukevaa osaavaa ja koulutettua maahanmuuttajaväestöä.
Otteita:
Maahanmuuttajat ihmispääomana (human capital)
Kanadan hallituksen vuoden 2017 maahanmuuttosuunnitelmassa maahanmuuttajat jaetaan taustan ja tulosyyn mukaan kategorioihin, joille kaikille on oma vuosittainen kiintiönsä. Niin kutsuttuja taloudellisia maahanmuuttajia varten on olemassa eri ohjelmia, joiden yhteenlaskettu maahanmuuttajatavoite on yli 170 000 henkilöä. Erilliset kiintiöt on laskettu muun muassa hoitoalan ihmisille (caregivers) ja ranskankielisen Quebecin provinssin osaavan työvoiman ja talouden ohjelmille vuonna 2017. Perheenyhdistämisen kategorian tavoite on yli 80 000 ihmistä. Tässäkin on tehty erilliset laskelmat puolisoiden, kumppaneiden ja lasten sekä vanhempien ja isovanhempien osalta. Hallitus myös suunnittelee ottavansa maahan vuositasolla 40 000 pakolaista, joista 16 000 henkilöä yksityisen sponsorijärjestelmän kautta. Tämän lisäksi suunnitelmassa on erikseen humanitaarisen maahanmuuton kiintiö, 3 500 ihmistä. Kaiken kaikkiaan suunnitelmana on siis ottaa Kanadaan noin 300 000 uutta maahanmuuttajaa, mikä kaksinkertaistaa maan vuosittaisen väestönkasvun. Suurimmassa, taloudellisen maahanmuuton kiintiössä valintaa ohjaa erityinen pisteytysjärjestelmä, jota soveltamalla maahan pyritään houkuttelemaan nuorekasta, kaksikielistä ja osaavaa väestöä paikkaamaan maan huoltosuhdetta. Kaikki Kanadaan saapuvat osaajat eivät kuitenkaan työllisty koulutusta vastaavalle alalle. Elinkeinoelämän näkökulmasta suhteellisen helposti saatavilla oleva maahanmuuttajien muodostama ihmispääoma antaa joka tapauksessa tietynlaista etumatkaa moniin kilpailijamaihin verrattuna.
.
Kanadan turvapaikkapolitiikan kaksijakoisuus
Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille on useampia reittejä Kanadaan. Suurin osa pakolaisista tulee valtion rahoittamien ohjelmien kautta. Tämän lisäksi maassa on otettu käyttöön maahanmuuton sponsorijärjestelmä, jossa kanadalaisilla yksityishenkilöillä on mahdollista saada haluamiaan henkilöitä, kuten omia sukulaisia maahan sillä edellytyksellä, että he sitoutuvat rahoittamaan matkat ja maassa oleskelun vähintään vuoden ajaksi. Aivan kaikille ovet eivät kuitenkaan ole avoinna. Rajoituksena ohjelmassa on, että sen avulla viisumia voi hakea vain perheellisille ja naisille. Yksin tulevat miehet sen sijaan on jätetty sponsorijärjestelmän ulkopuolelle. Valtiokoneisto pääsee siis tässäkin tapauksessa arvioimaan maahantulon edellytykset ja perusteet.
Sen sijaan viimeaikaiset, hieman yllättävätkin turvapaikanhakijoiden reitit ja saapuminen Yhdysvaltojen ja Kanadan maarajalle ovat säikäyttäneet kanadalaiset. Presidentti Trumpin tiukentuneen maahanmuuttolinjan jälkeen tuhannet Yhdysvalloissa jopa vuosia oleskelleet ihmiset ovat lähteneet hakemaan parempaa tulevaisuutta pohjoisen rajan takaa. Valtion maarajojen hallinta ja turvallistaminen on siis Kanadassakin kriittinen kysymys. Vaikka pääministeri Trudeaun hallitus nähdään maahanmuuttomyönteisenä, tulijoille on lähetetty viesti siitä, ettei turvapaikan myöntäminen ole kovinkaan todennäköinen vaihtoehto Yhdysvalloista tuleville turvapaikanhakijoille. Valtiovallan tiukentunutta linjaa on selitetty Kanadan maahanmuuttosysteemin eheydellä ja kansan hyväksynnän säilyttämisellä. On helpompaa ymmärtää sodan runtelemista maista tulevien pakolaisten avuntarve kuin turvallisena pidettävän naapurimaan kautta saapuvien ihmisten hätä.
Kanadan mallin kulmakivet puuttuvat Suomesta
Paljon kehuttua Kanadan mallia on vaikea sellaisenaan soveltaa Euroopan maihin ja Suomeen. Kanada on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi kauempana maailman kriiseistä ja siirtolaisuuden reiteistä. Sen ainoa maaraja Yhdysvaltojen kanssa on tiukasti vartioitu. Yhdysvallat toimii Kanadan näkökulmasta ikään kuin puskurivaltiona Etelä-Amerikasta ja Meksikosta tuleville, laillisia ja laittomia reittejä pitkin saapuville muuttajille.
Maantieteellisen sijainnin lisäksi myös maahanmuuttohistoria osana kansallista identiteettiä täytyy tunnistaa tekijäksi, joka välttämättä vaikuttaa siihen, millaiseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi maahanmuutto missäkin valtiossa eri aikoina muodostuu. Suomen näkökulmasta yhden kriittisen tekijän osaavan maahanmuuttajaväestön houkuttelemisessa muodostaa myös kieli. Englanti ja ranska edustavat maailman pääkieliä ja suurella osalla Kanadan uusista maahanmuuttajista on jo osaamista näistä kielistä. Maahanmuuttoa ei samalla tavalla nähdä uhkaksi oman kielen ja kulttuurin säilymisen kannalta kuin esimerkiksi Suomessa. Kanadan ”raa’an rationaalinen” maahanmuuttojärjestelmä ei ole sellaisenaan kopioitavissa Suomeen tai muihin kansallisromanttisen identiteetin omaaviin Euroopan valtioihin. Viime vuonna julkaistu Maahanmuuttopoliittisen Instituutin raportti What’s So Special about Canada? Understanding the Resilience of Immigration and Multiculturalism (2016) kannustaa kuitenkin ottamaan mallia Kanadasta muun muassa seuraavista asioista:
*
****
EK helpottaisi maahanmuuttoa monin tavoin
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005905823.html
20.11.2018
EK helpottaisi maahanmuuttoa monin tavoin – turvapaikan saaneille jopa 70 % palkkatukea
EK haluaa helpottaa työperäistä maahanmuuttoa monin keinoin ja kasvattaa turvapaikan saaneiden maksimipalkkatukea. EK:n johtajan mukaan aasialaiskokin palkkaaminen voi byrokratian takia kestää jopa yhdeksän kuukautta.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) esitti tiistaina useita työperäistä maahanmuuttoa lisääviä ja helpottavia toimia tulevalle hallituskaudelle.
EK esittää myös, että turvapaikan saaneiden sekä muiden vaikeasti työllistyvien, kuten osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä helpotettaisiin palkkatuen nostamisella.
EK:n teesit tulivat sopivasti tuoreen väestöennusteen julkitulon jälkeen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maahanmuutto vähenee aiemmasta ennusteesta samalla, kun väestö vanhenee ja syntyvyys pienenee.
EK:n mukaan vuosittaisen nettomaahanmuuton lisäksi Suomeen pitäisi houkutella 20 000–35 000 kansainvälistä osaajaa vuoteen 2023 mennessä. ”Osaaja” viittaa kaikenlaisiin aloihin ja koulutusasteisiin lääkäreistä kokkeihin ja siivoojiin.
Työlupien käsittelyajaksi korkeintaan kuukausi
Työlupien käsittelyaika pitäisi saada rajattua korkeintaan kuukauteen, EK esittää. Jos viranomainen ei siihen pysty, lupa katsotaan voimaan tulleeksi.
Lisäksi työvoiman saatavuusharkinta pitäisi EK:n mukaan poistaa kokonaan oleskelulupamenettelystä. Saatavuusharkinta luo EK:n mukaan turhia esteitä työvoiman saannille EU:n ulkopuolelta.
– Lupabyrokratian vähentäminen on keskeisen tärkeää, sillä vaikka saatavuusharkinta on jo tietyillä aloilla ja alueilla poistettu, siitä huolimatta Aasiasta kokin saaminen Uudellemaalle voi kestää yhdeksän kuukautta, vaikka saatavuusharkintaa ei ole, EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala sanoo.
– Maahanmuuttoviraston käsittely on tarpeen, eli että virasto tarkastaa henkilön taustan kansainvälisistä rekistereistä.
– Se mikä on järkyttävää, on te-keskuksen 2–7 kuukauden käsittely. Tämä käsittelyvaihe on pääsääntöisesti turha. Mitä se hakemus siellä kaikki nämä kuukaudet tekee?
– Yrityksen näkökulmasta tämä tilanne on ihan kammottava. Siinä ajassa monen muun maan yritys ehtii tarjota työntekijälle jo työtä.
Palkkatuki valmiina työhön mennessä
EK haluaa nostaa turvapaikan saaneiden palkkatukea enintään 70 prosenttiin. Järjestö esittää samanlaista korotusta myös osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkatukeen.
Nykyisin palkkatuki on korkeintaan 50 prosenttia.
Palkkatukea saisi enintään vuoden.
Osa turvapaikan saaneista on ollut vuosia poissa töistä, eikä koulutus tai osaaminen vastaa suomalaisia vaatimuksia.
Jos todetaan, että tuottavuus ei vastaa täyttä palkkaa, heille voitaisiin myöntää palkkatukea kuten tähänkin asti. Uutta EK:n mallissa on se, että palkkatukipäätös tehtäisiin osana kotouttamissuunnitelmaa.
– Kaikille ei anneta samaa prosenttia, vaan viranomainen arvioi sen. Tärkeää on kuitenkin, että palkkatukipäätös on jo olemassa, kun työnantajalle avautuu paikka tarjota työtä. Niin ettei siinä vaiheessa tarvitse miettiä, minkä hintainen työntekijä on.
Julkisuudessa esillä olleet karkotetut turvapaikanhakijat, joilla olisi ollut työpaikka, voisivat EK:n helpotuksilla mallilla saada mahdollisesti nykyistä helpommin työluvan. Oksala korostaa, että itse turvapaikkakriteereihin ei EK ota kantaa.
Lisäksi englanti voisi toimia asiointikielenä muutamissa isoissa kaupungeissa, joissa toimii ulkomaisia erityisasiantuntijoita kansainvälisissä yhtiöissä. Suomen houkuttavuutta pitää EK:n mukaan lisätä myös siten, että isoimmissa kaupungeissa on nykyistä enemmän vieraskielisiä kouluja ja päiväkoteja.
