Tekijä: arvi.

Kun olen seurannut nyt kaksi vuotta tätä keskustelua mitä käydään mediassa koronan ympärillä ja sen tiimoilla, niin olen kyllä kaivannut keskusteluun otettavaksi mukaan muitakin asiantuntijoita ja alan ihmisiä kuin aina näitä samoja yhden totuuden torvensoitttajia.

Koska osa ihmisistä ei halua toimia lääketieteen ja laboratorieiden sekä lääkefirmojen koekaniineina eläimien sijaan ja kieltäytyvät ottamasta kehoonsa ”myrkkyä”, niin kuvittelisin eri mieltä asiasta olevien mukaanottamista studioihin ja valtamedian lähetyksiin osallistujiksi, eikä kivittää ja tuomita ja vaijentaa heidän argumenttejaan bittiavaruuteen saatanallisina säkeinä, sillä juuri se herättää ihmisissä epäluuloja ja pelkoa, kun toisin ajattelijat leimataan saatanoiksi, jotka uhkaavat ”terveiden” vapautta ja ihmisoikeuksia, kun heidät halutaan pitää vain pois silmistä, pois mielestä ”väärien” mielipiteidensä vuoksi.

En tässä ole nyt ristiretkellä ketään vastaan enkä kenenkään puolesta, päin vastoin.  Sillä jos nyt joku sanoo tietävänsä totuuden tässä koronakaaoksessa, niin hänelle Nobeli myönnettököön, jos sen pystyy vielä todentamaan, mutta kun ei tällaista henkilöä ja instanssia ole, niin siksi ei rokotteiden puolustajat kuin vastustajatkaan ole oikeassa eikä väärässä, koska absoluuttista totuutta ei kukaan tiedä koronasta ja sen hoidosta tai hoitamatta jättämisestä.

Koska nyt näyttää keskusteluyhteys toimivan niidenkin kesken, jotka aseilla rauhaa haluavat rakentaa, niin suosittelisin samaa myös tässä koronasodassa, eikä lähteä omalla sananvapaudellaan tuhoamaan ja tuomitsemaan toisten sananvapautta ja oikeutta vapaassa demokratiassa, vaikka se ei aina miellyttäisikkään.

Eduskunnassakin on vain yksi totuus koronasta ja jos joku siitä joiltakin osin poikkeaa, niin heidät tuomitaan häiriköiksi, vaikka kukaan ei pysty sanomaan tämän tiedon valossa mikä nyt on käytettävissä, että kumman suuntaan totuus lopulta kallistuu, vai kallistuuko kumpaankaan, jatketaan tätä kolmekymmenvuotista sotaamme omissa poteroissamme ja huudetaan kuka mitäkin jumalaa ja toteemia tai ”Mengeleä” apuun.

Sattui tuossa silmiini juttu lehdestä, että Amerikassa on ihminen saanut sian sydämmen, luulin ensin että lautaselleen, mutta olikin sen saanut rintaansa ja nyt potilas muka jo ”röhkii” iloisesti omassa pahnu…..punkassaan.

Ihminen on sitä mitä hän syö lauloi Juisekin ennakoiden näemmä tulevaa.

Mutta jos joku vielä sanoo minulle, että hän tietää totuuden, niin minä asevarustelua suosivana pasifistina tirvaisen häntä turpiin.

Näin politiikan penkkiurheilijana sitä tulee fundeerattua siinä tapahtuvia ilmiöitä monelta kantilta ja sen olen huomannut, että politiikassa voi kaiken menestyksensä menettää väärä sana väärässä paikassa lausuttuna tai väärä teko väärässä paikassa tehtynä.

Harvassa ovat ne politikot, jotka väärän päätöksen tai teon tehneenä poistuvat näyttämöltä selkä suorana, sillä suurimmalle osalle heistä katkeruus paistaa lävitse ja sen myötä he herättävätkin kansalaisissa lähinnä sääliä.

Jos nyt otan esimerkin katkerasta henkilöstä ihan lähiajalta, niin Timo Soini on malliesimerkki henkilöstä, joka ei katkeruuttaan uskalla katsoa peiliin, kun syyllistä hakee sille, kun kansa antoi hänelle ja hänen opetuslapsilleen potkut perseeseen  puolueesta ja Arkadianmäen muonavahvuudesta.  Aika hyvin nämä Soinin opetuslapset ovat jääneet hiljaisuuteen nuolemaan omia haavojaan, mutta Soinille tuntuu edelleen olevan ylitsepääsemätön ongelma myöntää, että juna meni jo.

Ja onhan näitä politikkoja lukuisia nytkin mukana politiikassa, jotka mitättömältäkin nyt jälkeenpäin arvioiden ovat menettäneet Glooriansa ja asemansa ”kermakipolla”…mm. Jäätteenmäki, Kanerva, Kulmuni, Rinne, Stubb, Aalto, jne   mutta he ovat kuitenkin nielleet katkeruutensa kunniakkaasti omissa liemissään muita syyttelemättä ja näille kansalaiset ovatkin antaneet armon käydä oikeudesta.

Soiniin palatakseni, niin ei siinä paljon nokka ehtinyt tuhista, kun 20 vuoden nousujohteinen ura vedettiin kerralla alas vessanpöntöstä, kun demokratia ei toiminutkaan kuten hän olisi halunnu ( puoluekokous ) ja siksi lähti soitellen sotaan puolustamaan saavutettuja etujaan opetuslapsiensa hurratessa.

Soinihan aina siteerasi ahkerasti Vennamon teesejä ja yksi kuului, että kyllä kansa tietää ja Soinin ja hänen perässähiihtelijöidensä kohdalla se piti kutinsa täydellisesti.

Boris Johnsson teki ”Marinit” ja lähti tiukkojen koronarajoitusten aikana viihteelle ( puutarhajuhliin”)  ja pyytää nyt anteeksi hairahdustaan ja virhearviotaan. Kertoo vielä kantavansa täyden vastuun älyttömyydestään, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Työväenpuolueen johtaja vaatii tämän johdosta Johnssonin eroa.

Suomessahan ei Marinilta anteeksipyyntö herunut, vaikka sitä häneltä kovasti yritettiin lypsää, oli vain pahoillaan siitä, kun ohjeistukset ovat epäselvät (sallikaa minun nauraa )

Eroamaanhan meillä ei kukaan Marinia vaatinut, sehän olisi ollut suoranainen loukkaus hänen majestellisuuttaan kohtaan.Minä olisin kyllä jos se olisi minun vallassani ollut, niin nypännyt ”robottimarilta” tepselin irti  perseestä.

 

Nyt voi toista sanoa suomessa ilman tuomituksi tulemisen pelkoa natsiksi ja natsipelleksi.

Tähän päätelmään tuli korkein oikeus, päinvastoin kuin käräjä,-ja hovioikeus, jotka pitivät sitä tuomittavana, vaikka taisipa siinä osansa olla vastapuolellakin.

Mutta niin tai näin, niin eniten minua tässä kiistassa ”naurattaa” siihen käytetty aika eri oikeusasteissa, kun vuonna 2016 julkaistut natsipelle tekstit vasta nyt muuttuivat ”lihaksi”, siis noin viisi vuotta tätä pohtivat, joten en enään yhtään ihmettele, kun ihmiset kyselevät oikeusturvansa perään, kun löyhässä hirressä roikotetaan vuosikausia.  Ja jos on ollut tuomioistuimet ruuhkaiset, niin tämän päätöksen jälkeen ne tulevat tukehtumaan puppuunsa.

Siellä löyhässä hirreessä roikkuu Päivi Räsänenkin vuosikausia, joka raamattua siteeratessaan on joutunut pyöveli-Toiviaisen ”grilliin”, odottamaan giljotiinin terän välähdystä aamuauringossa.

Olen minä itsekkin nämä edellämainitut iskulauseet saanut kuulla vain siksi kun olen perussuomalainen ja enpähän siitä ole enään pöyristynyt ja ajattelen että kuinka vaikeaa voi joillakin olla omassa ylivoimaisuudessaan.

Kyllä siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu, kun vihapuheen määritelmää aletaan eri oikeusasteissa ruotia nuotistolleen ja luulempa että tuomiot tulevat noudattelemaan kyseisessä vihapuhetermistössä samaa kuin nytkin, eli pärstäkertoimen ( puoluekannan ) mukaan ja jos joku muu kuin perussuomalainen ”vahingossa” lausuu väärän todistuksen lähemmäisestään, niin hänet vapautetaan hairahduksestaan, kunhan pyytää nöyrästi anteeksi valtakunnansyyttäjältä.

 

 

 

Tieto lisää tuskaa sanotaan ja nyt on tietoa saatavana tavallisella tallaajallakin niin että korvista savu nousee.

Nyt kun seuraa paperisia ja sähköisiä mediaviestimiä suomessa ja varmasti vähän sama kaiku on askelten Globaalistikkin, että korona perkele ja Putin saatana ovat ne, jotka mannerlaattoja liikuttelee ”uhollaan”.

Toista näistä ei pysäytä aseet vaan asenteet, kun toinen taitaa totella vain rautaa ja resähdissä mainitaan, että annetaan ulkoisesti tarpeen mukaan ja niin pitkään että ”mato kuolee”.

Koronasta ollaan suomessa sekaisin kuin seinäkello ja yritä tässä nyt sitten elää ohjeiden ja suositusten ja pienien pakkojenkin puitteissa, kun ohjeistukset ja ukaasit muuttuvat lähes päivittäin ja alueittain.  Välillä pitäisi noudattaa Kiurun ”doktriineja” ja välillä jonkun muun ”nyrkki” sanoo missä kaappi seisoo.

Pitäisiköhän tässä lähteä toteuttamaan vain ohjetta, että omin käsin….eiku eväin onneen,  mitä se sitten kenenkäkin kohdalla tarkoittaa.

Mutta Putinista ja venäjästä ollaan kyllä herttaisen yksimielisiä maassamme, siitä vain on pientä kinaa syntynyt, että nyljetäänkö karhu ennen kaatamista omin käsin, vai pitäisikö kaiken varalta huutaa setä samuli kanssamme raatteen tielle.

Minä olen lähtenyt omaa pollaani varjelemaan tältä tulvalta sillä, että en enään paljon lue enkä kuuntele ”satuja” koronaan tai Putiniin liittyen, olipa ne sitten tosia tai ei tai minkäkin tohtorin tai dosentin, ministereistä puhumattakaan lausumia.

Ajattelen tästä kaikesta, että surkoon hevonen, sillä on isompi pää ja olenpa minä mitä mieltä hyvänsä näistä ”sodista”, niin päätökset tekee kuitenkin loppupeleissä viisi ”viisata” naista ja vaikka Sauli yrittää nyt näytellä kokoaan suurempaa, niin kyllä ulkopolitiikassakin sen viimeisen sanan sanoo eduskunta jos riitapeliksi menee ulkopoliittiset doktriinit ja Sauli, tai kuka nyt presidenttinä tulevaisuudessa onkin, niin häneltä on kyllä riisuttu myös ulkopoliittIset valtaoikeudet jos perustuslakia uskotaan.

Ei maar, pitääpä alkaa huushollia lämmittämään, kun pakkanen panee parstaan ja nurkissa paukkuu.

 

 

Demareiden ylimmältä politbyroolta ei ole saatu näin ennen maakuntavaaleja selvää vastausta, että ollakko vai eikö olla, eli maakuntavero vai ei, kysymystä on kierretty kuin kissa kuumaa puuroa.

Mutta tulihan se demareiden kanta julki ja vaikka se tulikin heidän haarakonttoristaan ( SAK ) niin kaikille kai on sanomattakin tullut selväksi se, että demareiden päättävässä politbyroossa ei pilkut eikä pisteet löydä paikkaansa, ellei siihen ole haettu hyväksyntää haarakonttorin siivojilta.

Nytkin eduskunnan ensimmäinen varapuhemies puna-Antti häärii lakkokenraalina UPM.n kiistassa ja voidaankin kysyä, että onko tämä sitä poliittista puoluettomuutta ja neutraliutta, jota heidän tulisi osoittaa toimessaan.

Puna-Antti sai jo kenkää pääministerin pestistäänkin, kun ”kusti polki” hänelle kalossinkuvan peräpeiliinsä.

Kekkonen valtaoikeuksineen aikanaan veturimiesten lakon lopetti ja Niinistökin voisi, vaikka hänet onkin riisuttu vallasta puhtaaksi niin sanoa, että onko tämä nyt moraalisesti oikein, että tässä koronasodassa, joka on yhteiskunnan saanut lähes polvilleen, niin te käytte vielä kanveisissa olevaa potkaisemassa päähän.

Minä ainakin olen politiikkaa sen verran seuranneena huomannut, että häntä kyllä heiluttaa koiraa, eli haarakonttorista ne hyväksynnät proknooseihin haetaan ja kuten ollaan tämänkin hallituksen aikana havaittu, niin kehysriihessä ei liikahtanut lehtikään, kun työelämän uudistustarpeet ei haarakonttorin ”siivojille” ollut mieleen.

SAK näyttää nyt käyvän viimeistä kuolinkamppailuaan ja kun siitä tulee kroonikkopotilas, niin isäntärenkikään ei voi enään syödä kuormasta.

Mutta yhtä kaikki, kun ollaan tähänasti oltu iloisia veronmaksajia, niin uuden maakuntaveron myötä me suorastaan riehaannumme onnesta.

 

 

Taitaa olla ”kanki”-Kaikkosen johtama ministeriö ainoa hallinnonala, joka on saanut jopa enemmän kuin on edes pyytänyt.

Muille ollaan tarjottu ei oota,  Toki velkaa on otettu kaksin käsin ja sillä pidetty kansa pois kaduilta, vaikka jotkut huu-haa uskovaiset kaduilla istuskeleekin, kun oma päänuppi on oikein sekaisin/sekoitettu mailmanlopun ”kaipuulla”.

Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun puolustushallintoa karsittiin oikein ”isän kädellä” ja varuskuntia lopetettiin ja aseita taottiin auroiksi, kun tuo itänääpurikin oli kerran verettömässä vallankumouksessaan ”demokraattisen” tien valinnut polukseen.

Itse en ole havainnut itänaapurin osalta uhan lisääntymistä meidän suuntaamme ja en voi henkilökohtaisesti ymmärtää tätä vihan määrää, joka naapuria kohti suolletaan kaikissa yhteiskuntaluokissa herroista narriin.

Ajattelen, että venäjä on nyt ja tulevaisuudessakin geopoliittisesti naapurinamme aina oleva, olipa sitten yhteiskuntajärjestelmät mitkä hyvänsä heillä ja meillä, joten ei meidän pitäisi lähteä muiden tavoin kilpalaulantaan venäjän saatanallisuudesta, hoitakoon he naapuruussuhteensa miten hoitavat, vittuakos se meille kuuluu.

Sellaiset maat tuolla nyt elämöivät suulla suuremmalla turvallisen välimatkan päässä venäjästä, jotka eivät omista 1300 kilometriä yhteistä rajaa karhun kainalossa ja ison veden takana mailmanpoliisi heiluttaa taikasauvaansa.

Mutta tämä olisi minun tapani toimia ja katson, että suomea ei pelasta täysjäsenyys Natossakaan, jos aseet pannaan laulamaan hoosiannaa, siinä kuorolaulannassa ei ole voittajia.

 

Lukaisin tuossa erästä artikkelia, jossa oli painettu mustaa valkoiselle, että suomeen tulisi saada työvoimaa ulkomailta kymmenin tuhansin viipymättä.

No ilahduin tietenkin ja ajattelin, että kun on ainakin puoli vuosisataa paasattu siitä, että yhteiskuntaamme odottaa työvoimapula, niin nyt sekin sitten on tapahtunut.

Mutta annas olla, kun tästä innostuneena menin tutustumaan työvoimahallinnon sivuille, niin meinasin tukehtua pullaani kun luin, että suomessa on työttömiä tynhakijoita vähän laskentatavasta riippuen noin 300000 henkilöä.

Jokin tässä nyt mättää ja menee minun putkiaivoni tavoittamattomiin.

Joku viisas tässä samaisessa artikkelissa sanoi, että tässä on kohtaanto-ongelma.  Minusta tässä on paremminkin kohtaamisongelma, kun vastiikketon raha juoksee nauraen työttömien taskuihin ja kouluista kortistoon ja sitten ennenaikaiselle eläkkeelle, kyllä artisti maksaa.

 

Kun seuraa terveydenhoitohenkilökunnan, opettajien ja kaikkien niiden toimintaa, jotka eturintamassa itseään säästämättä tekevät työtänsä yhteisen hyvän puolesta pirua ( korona ) vastaan, niin syvä kumarrus ja hatunnosto heille.  Ja erittäin murheellinen olen niiden ammattien ja elinkeinoharjoittajien puolesta, jotka ovat joutuneet työttömiksi ja yritystoimintansa lopettamaan sulkujen, kieltojen ja rajoitusten puitteissa ja menettäneet omaisuutensa ”pakon” edessä.

Ja sitten, erittäin pöyristynyt olen niille, jotka tänä aikana, kun massa on hätätila, niin lakkoilevat ja ovat vaatimassa omille ammattikunnilleen lisää etuja.

Riitaan tarvitaan aina kaksi osapuolta ja tuomariksi en tässä rupea heidän kiistoissaan, mutta hävetkää jos osaatte.

Työmies on palkkansa ansainnut, mutta kun toiset taistelevat omansa ja muiden hengen ja terveyden puolesta 24/7,  niin te pistätte persettä penkiin.

Lakko-oikeus on ja saa ollakkin, mutta tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa missä olemme, niin luulisi lakkokenraalien pöydän mollemmin puolin häpeävän ”ahneuttaan”, kun toiset ilman omaa syytään ovat menettäneet kaiken.

On se hyvä, että Niinistölläkin on nyt kädet täynnä työtä, sukkuloidessaan idän ja lännen johtajien pakeilla rauhankyyhkynä liihottaen.

Suomessakin sotaa käydään ( korona ), mutta kun Niinistö yritti siihen nyrkkinsä työntää, niin Marin ei pyynnöille korviaan lopsauttanut ja hyvä niin.

Minua vähän nauratti, kun Niinistö tuli uudenvuoden puheensa jälkeen vielä selventämään puheensa sisältöä, koska se oli herättänyt kansalaisissa ristiriitaisen vastaanoton.  Mutta eipä se siitä sen selvemmäksi tullut, yhtä soutamista ja huopaamista ja arvausleikkiä sisälsi koko puhe.   Mutta antaahan tämä viisaan miehen vaikutelman, kun vertauksilla ja kielikuvilla pitää kansalaiset varpaillaan.

Kun sanotaan, että suomella on uskottava puolustus, minä en siihen uskottavuuteen usko, ainoastaan Nato jäsenyys tuo uskottavuuden, se on sitten toinen juttu, että pitääkö se meidät sotien ja konfliktien ulkopuolella. vai onko se paremminkin johdannainen niihin.