Tekijä: arvi.

( HS ) Islamistit marssivat Helsingissä ja osoittavat mieltään Muhammedin pilakuvien julkaisemisesta ja tuomitsevat Muhamedinsa pilkkaamisen.

Voihan perkele, olisivat nyt marssineet ja tuominneet näiden terroristien ja kurkunleikkaajien teot, eikä antaa hyväksyntäänsä, jota tämä minun mielestäni hyvin kuvastaa.

Viattomia ihmisiä teurastetaan jonkun pilakuvan vuoksi, niin saatanoita nää on eikä mitään pyhimyksiä.

 

Nyt kun Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulos on selvillä, niin ehkä suomelle kuitenkin suurempi kysymys on, kuka johtaa Venäjää.

”Luotettavat lähteet” kertovat, että Putin joutuu luopumaan presidenttiydestään terveydellisistä syistä johtuen. Toki häntä suomessa eräät tahot ovat nimittäneet seinähulluksi, mutta laskettakoon se näiden ryssäkauhuisten kosteaksi päiväuneksi.

Jos nyt saan olla vähän leikkisä, niin Sulo on hyvä esimerkki siitä, kuinka karhun kanssa voidaan rakentaa luottamukselliset suhteet.

Mutta kun seuraan mailmanpolitiikkaa näin omasta pienestä pesästäni käsin, niin mieleeni tulee runo oravasta, joka nukkuu sammalvuoteellansa, sinne ei yllä hallin hammas, eikä metsämiehen ansa, niin toivottavasti suomi saa elää oravan auvoista elämää jatkossakin.

Joka tapauksessa, suomi on voimaton aina, kun isot rajoja siirtelee ja täytyy uskoa ja toivoa, että karhua ei pesältään mennä årsyttämään ainakaan suomen aloitteesta eikä toimesta ja jos sinne ”vanhasta tottumuksesta” jotkut änkeävät, niin pysytään me ainakin poissa.

Ei meidän tarvitse mitään rakkaudentunnustuksia naapurille vannoa eikä kielisuudelmia jakaa, osoitetaan vaan se, että suomalaisen miehen/naisen sanaan voi luottaa.

Blogini otsake koskee myös ja ennenkaikkea sanan miekkaa.

 

 

Näyttää nyt siltä, että neljän vuoden viha,- ja lokakampanjointi on tuottanut tulosta, kun presidentti vaihdetaan Yhdysvalloissa.

Ei kai tässä auta kuin tunnustaa, että veikkasin väärää hevosta.

Tosin, ei se minun henkistä tasapainoa, mikä se sitten onkaan, niin tule hetkauttamaan kuin hetkellisesti ja nyt lähden siikaverkoille ja laitan n/arvin kuumaksi ja otan uuden vihdan, jolla vihdon itseni ”terveeksi”.

Kuten olen sanonut aikaisemminkin, niin tulevat ensikevään kuntavaalit ovat eduskuntavaalien esivaalit.

Sen huomaa jo siitäkin, että kuntavaaleissa ovat ehdolla kaikki valtakunnan ylintä johtoa pääministeri Marinia myöden.

Ja vaikka kuinka jotkut väittävätkin, että vaalit ratkaistaan kunkin kunnan paikallisesti tärkeissä kysymyksissä ja kaveri tuntumalla, niin olen eri mieltä, kyllä eduskunnan ja hallituksen päätökset ohjaavat vaalikäyttäytymistä pääosin kunatavaaleissakin.

Onhan näillä kuntavaaleilla ennenkaikkea suuri imagollinen merkitys ja jos näissä menestyy, niin se luonnollisesti poikii menestytä myös parinvuoden päässä oleviin eduskuntavaaleihin.  Ja vaalitappiotakaan ei voitoksi käännetä eduskuntavaaleihin mennessä, ne ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan.

Perussuomalaiset kun pitävät kuntavaaleissa esillä valtakunnallisia teemoja, mutta kun ihmiset turuilla ja toreilla juuri näihin haluavat vastauksia saada, niin pitäisikö niistä puhuminen ja tiedottaminen ihmisille kieltää muiden puolueiden mieliksi.

 

Minä koen ilmastonmuutoksen henkilökohtaisesti hyvänä, olipa se ihmisten aiheuttamaa tai ei.

Lunta en kaipaa, mutta pakkasta voisi olla sen verran, että pilkille uskaltautuisin.

Ja jos ilman lunta on pimeää, niin minä rakastan hämärää ja pimeää vuorenaikaa ja valoisuutta sitten kyllä saadaan riittämiin, kun kevät alkaa kynttelistä.

Tietenkin ilmaston muuttuminen jossakin päin maailmaa tuottaa suuriakin ongelmia kasvustoille ja eläimistölle, mutta koska itse en pysty siihen vaikuttamaan, niin en murehdi sitä mikä ei minun kädessäni ole ja jos hiilijalanjäljestä puhutaan, niin varmasti oma jalanjälkeni ei maapalloa eikä ympäristöä rasita.

Antaa hevosen murehtia, sillä on isompi pää.

Ainoa mikä murehdittaa on suomalaisten työpaikkojen, investointien ja yritystin karkaaminen sinne, missä se on kannattavaa, koska nämä vihersosialistit rakastavat ilmasto-ideotismillaan suomalaiset hengiltä, eli antavat kansalaisillemme kuoleman suudelman.

Ei saa antaa vihalle valtaa, vaativat politikot, jotka kääntävät toisenkin poskensa rikollisten ja terroristien edessä, sekä ovat heidän pelossaan lisäämässä yhteskuntamme kaikkinaista suojelua heidän ”harrastuksiinsa”.

Mutta minä ainakin annan itselleni luvan olla vihainen, tai jopa erittäin vihainen meidän poliittisille päättäjillemme, jotka ovat samaan aikaan kun kurkunleikkaajat ja islamistinen jihadismi tekee itsestään marttyyreita viattomien verellä pitkin eurooppaa, niin täällä hyysätään näitä saman uskon omaavia taistelutovereita ja tarjotaan parasta mitä talosta löytyy.

Mutta vaikka olenkin vihainen ja suuttunut tälle suomen sinisilmäisyydelle, niin muutosta en lähde tähän järjettömyyteen kuitenkaan hakemaan väkivallan kautta.

Kunpa kansalaisetkin ymmärtäisivät sen, että antamalla äänensä vaaleissa muille kuin perussuomalaisille, niin se on avoin valtakirjan nykyiselle, yhden uskonnollisen ideologian hyysäyspolitiikalle.

 

 

Minua huvittaa nämä demokratian nimeen vannovat poliittiset puolueet ja heidän siipiveikkonsa suomessa, jotka ovat demokraattisten vaalien tuloksesta riippumatta ja jo ennen vaaleja kieltäytymässä yhteistyöstä yhden, kansanvaltaisilla vaaleilla valitun puolueen kanssa.

Vakiokysymys kaikissa paneeleissa ja puoluejohtajien tenteissä on, että suostutteko tekemään yhteistyötä perussuomalaisen puolueen kanssa, niin sitten kuullaan puoluejohtajilta tutut litaniat samoja itkuvirsiä arvoista, ihmisoikeuksista, solidaarisuudesta ja rasismista, jolla perussuomalaisten syrjinnälle saadaan oikeutuksensa.

Mutta valveutuneet kansalaiset, joita on yhä kasvavampi joukko, niin he näkevät tämän perussuomalaisia syrjivän politiikan sumuverhon taakse, jossa rasismi on määräävä arkumentti syrjinnän sallimiseksi.

Perussuomalaiset eivät ole yhteistyöstä kieltäytyneet muiden puolueiden kanssa ja yhteistyön edellytyksenä tulee tietenkin olla myös omien jäsenien ja äänestäjiensä tahdon puolustaminen ja tavoitteiden edistäminen, mutta jos suomen ja suomalaisten nostaminen prioriteettien ykköseksi ei muiden puolueiden arvoja kohtaa, niin pulinat pois.

Luulenpa kuitenkin, että tämän yhden puolueen demonisointi vain kasvattaa entisestään heidän painoarvoaan parlamentissa ja valtuustoissa ja lusikka on otettava kauniiseen käteen muissa puolueissa, kun omat laarit kiiltävät tyhjyyttään ja tyhjät rasismitynnyrit kolisevat mäessä.

 

 

Anteeksi nyt kun teen toisen blogin tällepäivälle, mutta kun suomi on sekaisin Yhdysvaltain presidentinvaaleista, niin siksi näin nyt teen.

Minusta nämä Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat erittäin tärkeät suomelle, koska Yhdysvallat on meidän tärkein kauppakumppani EU.n ulkopuolisista maista ja myös ensiarvoisen tärkeä sotilaallisen yhteistyön muodossa.

Joten siksi Trump, koska hän saa ja on jo saanutkin maansa tuotannolliset ja taloudelliset rattaat pyörimään ennennäkemättömällä vauhdilla ja siitä tulee suomenkin vienti rikastuttamaan kansantalouttamme Yhdysvaltoihin suuntautuvan kaupan muodossa.

Ja Yhdysvalloista hankittavat hävittäjät ovat osaltaan lujittamassa maidemme välistä turvallisuuspoliittista konseptia vielä nykyisestäkin, joka toki hyvällä tasolla on ollutkin.

Tietenkin korona on aiheuttanut joka maassa toimenpiteitä, jotka heijastuvat laajemminkin maiden väliseen kauppaan, mutta suomi pääsee onnistuneella kauppapolitiikalla Yhdysvaltain imuun ja näin paikkaamaan osaltaan miljardeiksi muodostunutta alijäämäämme.

Biden on tutkimaton kortti ja vaikka Trumpin esiintyminen ja kommentit eivät aina olekkaan täysin etiketin mukaisia, niin teot ne kuitenkin ovat mikä ratkaisee.

Niinistölläkin on uskoakseni suhteet kunnossa Trumpin suuntaan, vaikka suomessa on nämä konklaavit, joiden silmät iskee tulta Trumpin nimenkin kuullessaan, niin tehneet kaikkensa Tumpin mustamaalaamisessa.

Ja eikös se Britanniakin ole suomelle tärkeä kauppakumppani ja kun Britit brexitin myötä suuntaavat yhä enenevässä määrin Trumpin esittämien kauppasuhteiden suuntaan, niin siinähän se pieni suomikin soutaa vähän kuin siivellä.

 

 

 

Nyt näyttää siltä, että kyllä kansa tietää, nimittäin Gallupit ja kaikensortin suomalaiset Amerikka asiantuntiat ja kirjeenvaihtajat ovat kautta linjan tehneet itsestään naurunalaisia, ennustaessaan Bidenille murskavoittoa käynnissä olevissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Tekisi mieleni sanoa että mitäs minä sanoin, mutta vaatimattomuuteni estää minua niin tekemästä.

 

 

Nyt en halua missään nimessä lietsoa hysteriaa enkä pelkoa suomalaisiin, mutta kun seuraa tätä islamistiterroristien sotaa järjestäytyneitä, demokraattisia valtioita kohtaan euroopassa, johon suomikin lukeutuu, niin miksi me olisimme turvassa näiltä barpaareilta, vaikka nykyhallitus antaakin näiden ”evakkojen” syödä seisovasta pöydästä, kun kotimaan varattomat päätyvät Hurstin valintaan.

Tälläkin hetkellä maassamme vaeltelee satoja ”anonyymeja” ja turvapaikkaturisteja keskuudessamme ja on itsestään selvää, että kukaan eikä mikään pysty heitä estämään toteuttamasta terroritekoja maassamme, jos he siihen uskossaan päätyvät.

Ei muuta kuin säilöön ja vapaaksi pääsee ainoastaan siinä tapauksessa, että suuntaa matkansa rajojemme ulkopuolelle.

Tämä varmasti vähentäisi näiden lottovoittoa tavoittelijoiden halukkuutta tulla suomeen ja sitä kautta tämä haittamaahanmuutto kaikkine lieveilmiöineen loppuisi vähitellen ja kansalaisten turvallisuudentunne kohenisi huomattavasti.