Tekijä: arvi.

Ruotsalaiset, jotka ovat 9 edustajan mandaatilla mukana hallitusneuvotteluissa, niin uhkaavat  säätytalon muita 99 edustajaa sillä, että jos heidän suunsa mukaista kakkua ei leivota, niin sitä ei sitten leivota ollenkaan.

Toivon totisesti, että vaikka Petteri näkyy olevan varustetun lehmän hermoilla, niin kyllä se ovi pitää pian aukaista marginaalille ulospäin ja nähtäisiin taas sekin, kun kepu tulee hätiin kun isänmaa kutsuu poikiaan.

Petteri kun lupaa Saarikolle, Kurviselle ja Honkoselle mustan auton ”kyyditysten” jatkumisen ja Lintilälle täyden baarikaapin pysyvyyden, niin uskooko joku että vasemmiston kanssa oppositiossa vielä heitä tämän tarjoilun jälkeen himottaisi ja kun muistaa mitä riitelyä heidän avioliittonsa oli jo mennyt neljä vuotta.

Sinne vaan oppositioon Biudikin tovereineen tovereiden joukkoon hoilaamaan saatanallisia säkeitään ihmisarvoista, se ei ketään sieltä käsin vahingoita, huutakoon kurkkunsa kipeäksi jo se heidät pelastaa.

Jos nyt kuitenkin niin käy, että tämä vasenkätisten marginaali on mukana Orpo ykkösessä, niin se tietää sitä, että tulevat neljä vuotta on melkoista strapetsitaiteilua ilman suojaverkkoa, kun opposito istuu hallituksessa Ruotsalaisilla ryyditettynä.

Ja vaikka taidan nyt ennakoida jo tulevaa niin ennakoin kuitenkin kun sanon, että jos, siis jos Orpon hallitus kaatuu tämän kyseisen marginaalin sirkukseen, niin se ei ole automaatio uusista vaaleista, sillä kyllä se kepu sieltä mukaan saadaan kesken vaalikaudenkin, kunhan kapioista sovitaan.

 

 

On tämä nyt yhtä juhlaa, kun kesäkuussa juhlistetaan Prideä koko kuukausi ja oletettavasti myös uusi, perussuomalaista politiikkaa tekevä hallitus vihitään virkaansa kesäkuussa.

Saas nähdä kuinka Pridessä tätä ”persu ykköstä” huomioidaan, voi olla että airueeseen ei liity kukaan tulevasta hallituspuolueesta, ei edes Rkp, jos terveytensä on heille tärkeää.

Luulatavasti siellä marssii koko vihervasemmisto korporaatioineen ja osoittaa suvaitsevaisuuttaan huutamalla iskulauseita ja nopeita hautajaisia persuhallitukselle.

Itse en ole Priden puolella enkä heitä vastaan, eläköön kukin tavallaan, kunhan noudattavat lakeja.   Eikä minua saa minkäänsortin marsseille yleensäkkään osallistumaan, olen sen verran laiska että en voimiani turhuuteen tuhlaa.

Hautajaisia juhlin, siis vasemmistovallan hautajaisia ja tekipä nyt persupolitiikkaa tekevä hallitus minkäsortin päätöksiä hyvänsä  niin en valita, sillä kulunut neljä vuotta oli karmeaa seurattavaa, kun suomineidolle punaista pakkopaitaa puettiin.

En nyt enään sen kummemmin halua vanhoja muistella, kun Petteri Orpolle perussuomalaiset olivat ”liian hapokkaita”, kun tarjolla oli Soinin makeaa mahan täydeltä.

Nyt perussuomalaiset ovat ne jotka mahdollistivat sen, että Petteri välttyi koputelemasta vasemmiston ovea ja Soinilla opetuslapsineen on takanaan loistava menneisyys.

Se on selvä että seuraavat neljä vuotta perussuomalaiset saavat kaikesta, tehtiinpä niin tai näin, niin vasemmistopaskaa tuulettimeen ja varmasti kannatuksestakin osa siirtyy katsomoon, mutta sen ei pidä säikäyttää, sillä jos nyt jätetään tekemättä, niin vasemmisto kyllä tekee ja jatkaa siitä mihin nyt jäivät, eli kakun syöntiä ennen sen leipomista.

Nyt jo kaikensortin helppoheikit ennustelevat, että Orpon / Purran hallitus kaatuu ensimmäiseen välikysymykseen, mutta sen tiedän varmasti, että tämä hallitus tulee olemaan virassaan koko nelivuotis kvarttaalinsa ajan ja jo se tieto siitä, että vaihtoehto on vasemmisto, niin se kyllä pitää rivit suorana.

Minä odotan jo vesi kielellä sitä, kun pääsen seuraamaan kuinka kepu ja vasemmisto tekevät yhteistyötä oppositiossa hallituksen kaataakseen.

Perussuomalaiset lienevät aatteellisesti ja tavoitteellisesti eduskunnan yhtenäisin puolue ( Harkimon jälkeen ) ja kun hyvin on muistissa mihin johtaa Soinismi, niin vaikeimpienkin päätösten myötä me henki ei muutu enään minäksi.

Saas nähdä että valitaanko Jussi Halla-aho hierarkisesti valtakunnan kaapin päälle eduskunnan puhemieheksi, vai ministeriksi, mutta Jussin tuntien hän ei ole tittelien kipeä.

Riikka Purra rahaminst.- Mari Rantanen sisäminst.-  Leena Meri oikeusmist.-  Arja Juvonen sos.terv,minist.- Lulu Ranne  kaup.ja teol.minist.  sitten Ville Tavio ja Sakari Puisto miehistä.   Eli 5 naista ja 2 miestä, se on perussuomalaista äijäpuolueen tasa-arvoa.

Minulle tuli kuusikymmentä luvulta mieleeni jännityselokuva Kierreportaat  jota lapsena seurasin televisiosta paska jäykkänä ja sieltä assosiaatio säätytalon kierreportaisiin yli puoli vuosisataa myöhemmin, nyt ei pelottanut vaan jännitti, että hukkuuko sivuosan esittäjä ankkalampeensa, kun lähti äkkisyvään uimaan käsipohjaa.

Pelastusrengas on heitetty ankkalammen polskuttelijalle, että tarttuuko siihen, vai hukkuuko vasempaan syvään päätyyn muiden tovereiden ohella.

Lopputuloksen tietävät kaikki, että eihän ankkalammen polskuttelija nyt omasta ammeestaan pohjatulppaa irti nyppää joidenkin tomaatinpoimijoiden takia.

Ei tullut orpopojan valssia vaan tuli oropojan marssi kohti kesärantaa, josta edellinen asukki on jo lähtenyt ”aamiaistarjottimineen” ja siivonnut valtakunnan ensimmäisen piikityshuoneen takaisin edustuskuntoon.

Itse myönnän hieman yllättyneeni, että Orpo katsoi vaalituloksen olevan yksi keskeisimmistä kriteereistä hallitustaan muodostaessaan, eikä enään korviaan lopsauttanut rasismi rasismi levyn pyörityksestä, jota vihersosialistit tarjoilevat vastaukseksi kaikkiin kysymyksiin.

Tietenkin, vaikka siihen en usko, että ruotsalaiset valitsevat viiteryhmäkseen sosialistit, niin nähtäisiin ehkä sekin, että ehtiikö kukko vielä kolmannenkin kerran kiekaista, ennenkuin kepu istuu TAAS hallituksessa.

En tiedä että mikä puolue voitti eniten, mutta sen tiedän varmuudella, että jos ja kun nyt Orpo / Purra syntyy, niin voittaja on suomi ja suomalaiset, sillä neljä viime vuotta on osoittanut, että kakku ei kasva syömällä kuten vihersosialistit olettavat.

 

 

 

Nyt eletään mielenkiintoisia aikoja säätytalolla, jossa pohditaan hallitusohjelman kirjauksia siitä, että mihin suuntaan yhteiskuntaamme lähdetään muovaamaan seuraavan neljän vuoden aikana.

Kaikki asiat, olivatpa ne kuinka pieniä tai suuria, niin niistä tehdään, tai ainakin pitäisi tehdä vaikutusarviot koko kuvasta, ei yksilöiden kulloistenkin mieltymysten ja oikkujen mukaan, vaan yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden ja niiden tulee katsoa pidemmälle tulevaisuuteen kuin neljän vuoden päähän.

Kaikkea päätöksentekoa ja momentteja ohjaa kuitenkin raha ja nyt sen puute, joka on pitkälti peritty nykyisen, vielä virkaatekevän toimitusministeriyden leväperäisyydestä.

Miljoonat ja miljardit yritetään sijoittaa parhaalla katsotulla tavalla ja nyt kun on päätetty myös velaksi eläminen lopettaa, niin siinä on yhtälö, joka sattuu jokaiseen kansalaiseen tavalla tai toisella, joihinkin enemmän ja joihinkin vähemmän, mutta sattuu kuitenkin, sillä jos tekemättä jätetään, niin sitten se vasta sattuukin.

Nyt hoetaan rahojen ja rahoitusten riittämättömyyttä joka hallinnonalan sektorilla ja yritetään asiat priorisoida tärkeys järjestykseen, tavoitteena taata tulevillekkin sukupolville elämän edellytykset.

Mutta vaikka kaikkea ohjaa raha, niin itse katsoisin erään asian, joka ei maksa yhteiskunnalle senttiäkään ja vaikka se nyt on vapaaehtoisella pohjalla, niin se pitää kirjata lakiin, muuten se ei toimi, sen ovat nyt kaikki nähneet nykykäytännöissä.

Nimittän kännykkä  kielto koulupäivän ajaksi. Nyt on viimeinen hetki tehdä se mikä olisi alun perinkin pitänyt olla, sillä jos halutaan koulutulosten ja koulurauhan toteutuvan ja oppimistulosten paranevan, niin ehdoton edellytys tälle on kännyköiden täyskielto, se on lasten ja nuorten parhaaksi ja mitä nopeammin se nyt toteutetaan jokaisessa oppilaitoksessa, ei vapaaehtois vaan lakiinkirjauksen muodossa, niin se on paras satsaus tulevaisuuteen tervepäisempien nuortemme muodossa.

Se on selvä että vastustu tulee olemaan voimallista lasten ja nuorten suunnalta ja vieroitusoireet ovat kovat, mutta ottakaa nyt päättäjät säätytalolla edes tässä asiassa selkäranka käyttöönne, sillä teillä on vastuu lapsiemme ja nuortemme henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta ja koska huoltajat eivät siinä kaikilta osin enään onnistu, niin nyt yhteiskunnan tulee olla se taho, joka sairaan mallin suuntaa terveemmälle pohjalle.

Katsokaa lastemme ja nuortemme pahoinvointia, joka on niin fyysistä kuin henkistäkin sorttia ja jos edes koulupäivän ajaksi saadaan heidät irtaannutettua näistä vempaimistaan, niin se on satsaus tulevaisuuten jos mikä ja se mahdollisuus jos nyt hukataan, niin mikään yhteiskunta ei niitä vaurioita korjaa enään siinä vaihessa, kun nuori on menetetty, aikuisten hukkattua vastuunsa rajojen asettajina.  Rajat on rakkautta, se on unohtunut ja lapset ja nuoret ovat ottaneet auktoriteetin aseman niin kodeissa kuin kouluissakin, kun se on heille luovutettu jopa lansäätäjän toimesta.

Tämän kun säätytalolla tekisivät, niin sotet ja muut ongelmat ovat pieniä siihen nähden, jos nuoremme eksyvät lansäätäjien löperyyden seurauksena ja kun ajatellaan, että säästää pitää, niin tämä kännykkäkielto on kuin rahaa laitettaisiin pankiin nuorten tulevaisuuden puolesta.

 

 

Nyt käydään säätytalolla hallitusneuvotteluja neljän puolueen kesken ja koetetaan tehdä sellainen ohjelma jolla hyvinvointiyhteiskunta pystytään pelastamaan nykyisen, vielä virassaan olevan vihersosialistisen humpan,  utopistisen jenkan  ja kohtalokkaan samban jäljiltä.

Kunpa muutkin mukanaolevat kolme puoluetta säätytalolla laskeutuisivat pilvistä ja utopioista sille tasolle, jossa päätöksiä tehdään suomen ja suomalaisten parhaaksi, jossa demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeus,-ja yhdenvertaisuus politiikkaa toteutettaisiin suomalaisten hyväksi ei suomen etuja vastaan.

Nyt pitää korvat sulkea näiltä vihersosialistien ismeiltä ja jättää heidän oleskeluyhteiskuntansa vaateet huomiotta, sillä vaikka he alinomaan huutavat pelastavansa jälkipolvet tuholta, niin heidän neljän vuoden periodinsa vallassa oli sitä pahinta myrkkyä minkä tulevat sukupolvet joutuvat nielemään.

Olkoon nyt Orpon / Purran hallitusohjelma kuinka ottava tai antava hyvänsä, niin pääasia on kuitenkin se, että maamme tähän moraalis / taloudelliseen alennustilaan vieneet ovat nyt siellä missä he eivät tuhojaan jatka, eli oppositiossa itkemässä ilmaisten lounaidensa ja saavutettujen hillopurkkiensa  perään.

Lukaisin tuossa mediasta, että nyt on sitten yksi politiikan tähdenlento kuollut ja kuopattu lopullisesti ja en kyllä sure enkä itke, vaan tunnen jopa vahingoniloa.

Ei varmaan koskaan suomen poliittisessa historiassa ole niin nopeasti menty häistä hautajaisiin kuin tämän mainitun tähdenlennon kohdalla.

Kaksikymmentä kansanedustajaa ja viisi ministeriä kansa pudotti samaan aikaan eduskunnasta ja nyt heistä ei enään kukaan muista kuin johtajansa (harhaan ) joka yhä esiintyy voittajan elkein sopeutumisrahalla ja katkeroituneena jakelee neuvojaan joka suuntaan pääkohteena tietenkin perustamansa puolueen nykyjohto, joka ei tee niin kuin hän neuvoo ( onneksi ) Suomen nykyinen pääministerikin sai jo osansa, kun kehtasi Amerikkaan mennä puhumaan läpiä päähänsä, eli olemaan profeettana vieraalla maalla.  Eniten ihmettelen median toimintaa, että Soinia pidetään haastateltavana vähän joka asiassa muka ”asiantuntijana”, vaikka häneltä tulisi vain kysyä neuvoa, kuinka tuhota puolue ja häntä seuraavien opetuslastensa  poliittinen ura.

Jussi Niinistö, joka varmasti oli silloin mies paikallaan puolustusministerinä, niin sanoi olleensa järkyttynyt pudottuaan ministerin vakkanssin omaavana kokonaan eduskunnasta, mutta uskollisena Soinin soturina taisi ihan tosissaan uskoa, kuten varmasti kaikki muutkin loikkarit, että isä kuolee PS  ja poika Sinin. jää henkiin.

Eipä siinä  vakanssit eikä tittelit paljoa painaneet, kun äänestäjät vaaleissa näyttivät, että sitä saa mitä tilaa.

En tiedä miten kaikki siniset ovat poliittisen jälkeisen elämänsä järjestäneet, mutta eivät he ainakkan katkeruuttaan, jos sitä onkaan, niin itke medioissa johtajansa tapaan.

 

 

Suomeen ei synny hallitusta tällä kokoonpanolla. Niin kuin ennustettu, niin persut heittää itsensä pihalle ja vastuusta tai muut heittävät persut ulos.  Se siitä, muu on ajan haaskausta.

1 )  Totta.

2 ) Tarua.

 

Vanha sanonta, että kepu pettää aina on heidän poliittisten vastustajiensa lanseeraama ja varmasti kokemusperäinen.

Mutta nyt kaikki ne 349640 äänestäjää, jotka kepulle vaaleissa valtakirjansa antoivat heidän äänensä kuuluviin saaduksi, niin voivat nyt yhtyä tämän muiden puolueiden totuuteen kepun pettämisestä, sillä nyt puolueen johto  petti jo omatkin, menemällä oppositioon tehtyjen virheidensä seurauksista, eli puoluejohto rankasee nyt äänestäjiään omista virheistään.  Ja ei varmasti nämä kepua äänestäneet valtakirjaa antaessaan halunneet, että puoluejohto menee heidän antamaansa mandaattia puolustamaan oppositiosta käsin, tulipa vaaleissa voitto, torjuntavoitto tai tappio.

Minun vähäiseen ajatusvirtaani olisi sopinut paremmin jos kepulainen olisin, että koko puoluejohto vaihtoon ja sitä kautta hallitukseen, jossa ovet olivat sepposen selällään mennä ja toimia niiden 349640 äänestäjän arvojen mukaisesti ja niitä edistäen.

Olen ymmärtänyt, että puolueiden tärkein tavoite on menestyä vaaleissa ja saada mahdollisimman suuri edustus Arkadianmäen herrahissiin ja vaalien tuloksesta riippumatta, oppositio on se viimeinen paikka jonne ei mikään puolue soisi joutuvansa.   Mutta kepu ei olisi kepu jos se muiden tavoin toimisi, sen johtajat ruoskivat  vain omat äänestäjänsä vereslihalle ja huutavat  itse oppositiossa tuskaansa, kun heidät on väärin ymmärretty.

Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.   Näin sanoi Oxenstierna muinoin pojalleen.

Nyt minä sanon, että kunpa tietäisivät maailmalla, kuinka vähällä järjellä on suomea johtanut viimeiset neljä vuotta pääministeri, jonka sotkuja ja osaamattomuutta nyt Orpon johdolla säätytalolla koetetaan parsia takaisin tolkun tilaan, niin voisi tittelit ja prenikat jäädä vähemmälle.

Sitä minä enempi ihmettelen, en Marinin osaamattomuutta, vaan että suomessa yhä on suuri määrä helppoheikkejä, jotka koettavat Marinin jälkeensä jättämää paskaa nimittää  kullaksi ja vaativat suu vaahdossa jatkettavan samaa talous/moraalista katastrofia mitä neljä vuotta on ollut.

Sääliksi käy Orpoa ja kolmea muuta hallitusneuvotteluissa mukana olevaa puheenjohtajaa, kun neljä vuotta on eletty kuin viimeistä päivää, ei olla oltu köyhiä eikä kipeitä ja nyt kun rahakirstussa ei ole muuta jäljellä kuin velkaa ja vekseleitä, niin kaikki poraavat että ei minulta ainakaan saa saavutettuja etujani leikata eikä sopeuttaa, minkä Marin on kansaa voidellessaan antanut ja velaksipa tietenkin.

Nyt hallitusneuvottelijat säätytalolla saavat vain kuraa niskaansa, vaikka oikea kohde olisi se jota nyt ulkomailla juhlitaan ja tekisipä mieleni sanoa, että pitäkää sankarinne, mutta jätän sanomatta kuitenkin, hän on toiminut kuitenkin se järjen valossa joka hänelle on, turhaa on kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.

En tohdi  enkä uskalla edes ajatella sitä, jos kansalaiset Marinille olisivat vielä vaaleissa antaneet luvan jatkaa entiseen malliin.

Minä toivon, että Orpo kumppaneineen tekisi heti tarvittavat toimet hyvinvointivaltion pelastamiseksi, eikä kuuntelisi näiden nykyisten hallitustovereiden ruikutuksia eikä heidän sopuleidensa uikutuksia, sillä jos nyt jätetään tekemättä, niin sitä enempi se sattuu myöhemmin, se on varma.

Nyt se otetaan miehestä mittaa säätytalolla, että pitääkö Orpo housut jalassa, vai vetääkö hameen päälleen näiden viiden jälkiviisaan ”neitsyen” kiljuessa katsomossa, että kuinka sinä kehtaat.

Minulle ja varmasti suurimmalle osalle suomalaisista sopii sopeutukset ja leikkaukset mitkä on pakko tehdä ja kaikista huonoin vaihtoehto olisi tämän koalition kaatuminen, sen myötä tilalle tulisi sinipuna, jossa laastarilla lääkittäisiin kuolevaa.